sunnuntaina, 11. syyskuuta 2011 klo 19:50 Reginana kirjoitti::
Minulla menee nuo %:t ihan miten sattuu ruokaillessani ja kysyisinkin onko sillä merkitystä, mikäli pallot on vihreät eikä energiavajekaan kovin paha yleinsä ole?
Saatan esim. aamupalalla syödä 45%, päivällisellä 15% ja iltapalalla 30%. Suositukset on ihan jotakin muuta..

Suositusprosenttien ainoa tehtävä on ohjata päiväpainotteiseen syömiseen, eli siihen että puolet kaloreista olisi syöty ennen kuin puolet valveillaoloajasta on kulunut. Useimmilla tämä tarkoittaa välipalan jälkeen eli noin klo 16.

Prosentteja voi soveltaa omaan ateriarytmiin sopiviksi, prosenttimäärät eivät vaikuta esimerkiksi laatupalloihin lainkaan. Riittävässä syömisessä päiväaikaan on se hyöty, että nälkä ei iltaa kohden kasva liian suureksi. Monella laihduttajalla on tapana säästää kaloreita iltaan, ja se johtaa helposti hallitsemattomaan iltasyömiseen. Illallakin siitä huolimatta saa ja pitää syödä, sekä päivällinene ttä iltapala mahtuvat hyvin mukaan.

maanantaina, 19. syyskuuta 2011 klo 13:29 Markus78 kirjoitti::
Olisiko mahdollista saada annosten koko grammoina resepteihin? Resepteissä on kyllä kerrottu yhden annoksen kalorimäärä, mutta annoskokoa ei. Tämä helpottaisi merkkaamista kummakseen

Tätä on toivottu ennenkin, mutta valitettavasti ei ole teknisistä syistä mahdollista. Resepteissä yksi annos on aina osa koko reseptistä, esimerkiksi neljäsosa neljän henkilön reseptistä. Annosmäärä on aina mainittu reseptin yhteydessä, ja sen saat tietää klikkaamalla reseptin nimestä auki.

Kalorimäärä on suoraan tuon annosmäärän mukaiselle osalle annoksesta. Jos siis syöt neljäsosan em. ruoasta, merkkaa ruokapäiväkirjaan 1. Kakkonen tarkoittaa puolta koko neljän annoksen reseptistä ja esim. 0,5 vastaavasti kahdeksasosaa jne.

Keskiarvotuotteet ja muut tuotteet, joita ei ole merkitty lautaskuvakkeella, on tallennettu tietokantaan samanlaisina "ainesosina" kuin yksittäiset ruoka-aineetkin.

Jos syöt muuta kuin tietyn reseptin mukaan valmistettua ruokaa, merkkaa keskiarvotuotteilla eli niillä, joiden edessä ei ole lautaskuvaketta. Ne perustuvat nimensä mukaisesti yleisesti käytössä oleviin resepteihin, ja niillä on hyvä merkata esimerkiksi kaikki kodin ulkopuolella syödyt ruoat.

maanantaina, 19. syyskuuta 2011 klo 14:33 Herisson-Neiti kirjoitti::
Mitä tarkoittaa järjestelmän laskema "energiavaje"? Miten sitä pitää tulkita?

Kannattaa lukea nuo usein kysytyt kysymykset.. Tässä kuitenkin linkki vastaukseen.

tiistaina, 20. syyskuuta 2011 klo 07:49 Nöppöskä kirjoitti::
Minkähän takia mun kuitupallo väittää, että mulla ei ole yhtään runsaskuituisia aineksia mun tän päivän ruoassa? Kuitenkin, syön lasagnea, jossa on lasagnelevyjä, joissa on yli 6% kuitua. Mikseiköhän nuo lasagnelevyt kirjaudu ollenkaan kuitupalloon??

Riisi ja pasta eivät vaikuta kuitupalloon muuten kuin kuitugrammojensa osalta, runsaskuituisinakaan. Kuitupallo toimii tässä oikein. Perusteluna on se, missä osassa ne ovat aterialla. Niitä käytetään tavallisesti perunan paikalla, ei leipää, puuroa tai muita viljatuotteita korvaamassa.

Jos jonkin tuotteen koostumus ja sen myötä ravintoarvot tai kalorimäärä ovat erilaiset pakkauksessa ja Kiloklubin ruokasiossa, niistä kannattaa ilmoittaa ketjussa Väärin kirjautuvat elintarvikkeet.

Usein valmistajat muuttavat tuotteitaan niin nopeasti, että kaikkia muutoksia ei heti ehditä Kiloklubiin muuttamaan. Siksi tuo yllä linkittämäni ketju on olemassa. Koska monet tuotteet on lisätty tietokantaan jo vuosia sitten (vanhimmat ohjelman valmistuessa), muutoksia tuotteisiin on ehtinyt varmasti tulla sen jälkeen.

keskiviikkona, 21. syyskuuta 2011 klo 07:38 Nöppöskä kirjoitti::


Ööh nyt kyllä pitää vähän vääntää rautalangasta. Eikös joku pasta nimenomaan ole viljatuote? Ja siis miten niin perunan paikalla? Lautasmallin mukaanhan neljäsosa lautasesta koostuu joko perunasta TAI pastasta TAI riisistä. Eli mun nähdäkseni kaikki on tasa-arvoisia keskenään. Toi logiikka ei kyllä nyt ihan toimi... Mitä muita viljatuotteita on kuin leivät ja puurot ja erilaiset pastat? Sori, mutta ei nyt kyllä tuo selitys auennut ollenkaan.

Tästä Juuson aiemmasta vastauksesta Usein Kysytyissä Kysymyksissä löytyy tarkempi perustelu. Kysy lisää, jos sen jälkeen jää vielä epäselvää.

Runsaskuituisten viljatuotteiden osuuteen Kiloklubissa vaikuttavia tuotteita ovat esimerkiksi leivät, jauhot, puurot, murot, myslit ja leivonnaiset (suolaiset ja makeat).

keskiviikkona, 26. lokakuuta 2011 klo 01:28 Sukker kirjoitti::
Miten liikuntapäiväkirjaa saa täytettyä?

Lisääminen menee niin, että kirjoitat haluamasi lajin nimen sivun oikean puolen hakukenttään ja lisäät lajin liikuntapäiväkirjaasi klikkaamalla lajin nimen vieressä olevaa plussaa. Ruoka- ja liikuntapäiväkirjoihin ei siis varsinaisesti kirjoiteta mitään, vaan lisätään valmiita tietoja.

Jos olet jo ehtinyt katsoa ruokaosiota, siellä ruokahaku toimii samalla tavalla.

Sekä ruoka- että liikuntaosiossa on kysymysmerkkejä, joita klikkaamalla saa ohjeita juuri siihen, mitä on sillä hetkellä tekemässä. Esimerkiksi liikuntaosiossa hakutoiminnon kohdalta löytyy yksi tällainen.

keskiviikkona, 26. lokakuuta 2011 klo 08:08 Suseliini kirjoitti::
Moi!

Miten voin kirjata esimerkiksi ravintolassa syömäni annoksen ruokapäiväkirjaani jos tiedän sen energiamäärän?

Tai miten merkataan jos en löydä syömääni tuotetta listasta? Esimerkkinä Brex multigrain snack. Voiko uuden tuotteen lisätä itse jotenkin?

Ravintola-annokset kannattaa merkata keskiarvotuotteilla. Niitä ovat kaikki ne, joiden nimen edessä ei ole lautaskuvaketta. Keskiarvotuotteet ja -ruoat on tarkoitettu käytettäväksi aina silloin, jos syödään muuta kuin tarkan tiedossa olevan reseptin mukaista ruokaa. Keskiarvotuotteet eivät ole kevennettyjä, vaan nimensä mukaisesti keskiarvoja.

Ruokalajit löydät tietokannasta hakemalla nimellä tai sen osalla, esim *kastike hakee kaikki kastikkeet jne. Huomaa tähti nimen edessä.

Klikkaamalla kysymysmerkkejä eri puolilla ohjelmaa, löydät apua juuri siihen toimintoon jota sillä hetkellä käytät. Esim. ruokaosiossa ruokahaun kohdalla on yksi tällainen.

perjantaina, 28. lokakuuta 2011 klo 14:20 *Sienna* kirjoitti::
Hei!

Olen miettinyt tuota pekonin merkitsemistä. Vkl aamuisin usein syön muutaman paistetun pekonin aamupalaksi. Olen aina merkinnyt vain suoraan tuon 'paistettu pekoni'.

Tänään katselin noita vähän tarkemmin, ja niissähän on hirveät kalorierot. Eli tarkoittaako paistettu pekoni sitä, että käyttää vielä erikseen paistorasvaa? Ja mitä tarkoittaa 'pekoni, rasvainen, viipale'? Siinäkin 73kcal, paistetussa pekonissa oli yli 100.

Entä sitten kun tuolla on vaihtoehto Hk Amerikan pekoni original viipale, 38 kcal Itselläni jotain kotimaista pekonia yleensä, jossa 280kcal / 100g, tuossa amerikan pekonissa 320kcal /100g.

Eli mistä tulee tuohon paistettuun pekoniin noin paljon lisää kaloreita? Voinko huoletta merkitä tuolla 38 kcal:lla vai pitääkö laittaa tuo yli 100 kcal per siivu? Tuon energiajakauman kannalta aika iso asia kuitenkin kun kyseessä yli 60kcal:n heitto, ja usein tulee kuitenkin se 3 siivua syötyä..

Paistettu tarkoittaa kaikkien tietokannan tuotteiden yhteydessä, että mukana on lisättyä rasvaa, Tuo paistettu pekoni sisältää keskimääräisen paistorasvan. Lisäksi siinä on huomioitu, että kyse on kypsennetystä tuotteesta. Lihan paino vähenee noin 20 % kypsennyksessä, mutta kalorimäärä pysyy ennallaan.

Rasvainen pekoni taas on sitä tuorelihahyllyssä myös "kastikelihan" nimellä myytävää. Siinä on enemmän rasvaa kuin lihaa mukana. Tätä ei yleensä myydä valmiissa tehtaan pakkauksissa lainkaan.

Amerikan pekoni sopii myös muiden valmistajien vastaavien tuotteiden merkkaamiseen. Niiden kalori- ja rasvamäärät ovat riittävän lähellä toisiaan ainakin yhden tai muutaman viipaleen osalta. Merkkaa siis kotimainen pekonikin sillä. Jos punnitset käyttämäsi pekonin ja merkkaat grammoina, tee se ennen kypsennystä.

sunnuntaina, 30. lokakuuta 2011 klo 09:33 kalkkis kirjoitti::
Mieltä askarruttaa, miksi suosituksen liikuntakalorit ovat aina samat kuin toteutunut - toisin kuin ruuan kohdalla.
Ruuan kalorisuositus muuttuu viikottain. Vaikuttaako siihen päivän ali- tai ylienergian määrät. Kun elät energiavajeella, niin peruskulutus laskee ja yli energiasuosituksen eläminen lisää peruskulutusta.
Kalkkis

Liikunnan toteutuneet ja suosituskalorit ovat samat aina sen jälkeen, kun toteutunut ylittää suosituksen. Ohjelma toimii näin, koska suositus on vain minimi, enemmänkin saa ja kannattaa liikkua. Lisääntynyt liikunta vaikuttaa suoraan ravinnon suosituskalorimäärään, ja jos suositus pysyisi samana, vaje kasvaisi liian suureksi.

Ruuan kalorisuositus muuttuu viikoittain, koska merkatut liikunnat vaikuttavat suoraan siihen. Vajeen on siis tarkoitus pysyä samana, vaikka liikunnan määrä muuttuukin. Siksi eri määrä liikuntaa eri viikoilla näkyy suoraan suosituskalorimäärässä.