Tuo on kyllä varmasti aivan totta, tärkeintä on pysäyttää painon nouseminen. Sekin varmasti auttaa jo paljon ja jos kun pystyy edes hiljalleen lisäämään (arki)liikuntaa ja syömään terveellisesi, paino jossain vaiheessa putoaa.

Mutta komppaan pitkälti Muksuliinaa, ei enää jaksaisi näiden kanssa. Ja itselläni helposti tulee väsähtäminen ja luopuminen, jos ei mitään tuloksia tule. Nyt olenkin ollut itseeni ylpeä, kun olen jaksanut jatkaa, vaikka tuntuu tosi hitaasti tuo paino putoavan.Ja olen muuten huomannut tuon koronan vaikutuksen, ajatus että sairastuu vakavasti, ei houkuta.

Ymmärrän teitä täysin, ja jos kokisin siihen olevan pienintäkään mahdollisuutta kohdallani, olisin selkeämmin pudotuslinjalla. En vaan osaa sitä, joten ei ole vaihtoehtoja. Mutta eipä nämä varsinaisesti sulje toisiaan pois, tottakai minäkin "salaa" toivon painon putoavan. Keinovalikoima on suht samanlainen kuitenkin. Eikä tosiaan ollut tarkoitus tyrkyttää tätä tyyliä muille, avata vaan omaa lähestymistäni.

Juuri siksi hain vähän muita mittareita onnistumisiin, kun paino ei tosennäköisesti juuri liikahda, ainanaan heti. Vyötärön ajattelin mitata kerran kuussa. Sovelluksesta näen, että napostelu aterioiden välillä on pysynyt paremmin aisoissa.

Aion juhlia huimasti jokaista putoavaa grammaa, vaikka ne eivät lähtisikään minulta.

Jep, sama ideahan se on, että pyritään pitämään paino samana tai alentaa, joka tapauksessa ruokailua ja liikkumista on tarkkailtava. Ja kun ei ole niin "kireää" tavoitetta, voi jopa helpommin onnistuakin. Toki aina se on parempi saada paino pidettyä samana kuin noususuunnassa. Sekin on jo haaste. Ainakin näin pimeänä ja synkkänä aikana. Ainakin minulle

Vyötärön mitttaus on ja olisi kyllä tosi hyvä. Itsekin sitä n. kuukauden välein olen ajatellut tekeväni ja olen tehnytkin ja se on kyllä huikeaa, kun joku sentti on hävinnyt. Se on vielä paljon konkreettisempaa kuin painon putoaminen ja sen näkeminen puntarilla.

Minua jännittää mitä se vaaka sanoo perjantaina, kun on punnituspäivä. Viime viikko on mennyt erittäin hyvin, ja miinusta näyttää tulleen hieman enemmän kuin mitä ohjelma edellyttää sekä useimmiten kaikki neljä ylärivin pallot vihreinä. Olen toki käväissyt vaa'alla malttamattomuuttani, mutta paino ei ainakaan vielä ole ollut laskussa (pikemminkin päinvastoin).

Uni sitten on ihan eri tarina; unirytmi on ollut aika sekaisin. Uni ei ole tahtonut tulla iltaisin silloinkaan, kun on yliväsynyt ja on mennyt ajoissa nukkumaan. Olo oli sunnuntaina levännyt pitkän yön jälkeen, mutta sitten eilen illalla ei taas uni tullut ja yö jäi lyhyeksi.

Tuo on tuo vaaka ihmeellinen Muksuliina, tuntuu että se näyttää välillä mitä haluaa Mulla vähän sama juttu, ei malta oottaa viikkopunnitusta ja siellä hyppii turhan usein. Siitä kyllä huomaa, että jopa puolen kilon heitot voi olla ihan normia. Mutta se perjantaipunnitus on mun virallinen luku, sen kanssa mennään. Ja koitan malttaa sitä hyppelyä välttää, yks tai kaks välipunnitusta viikossa sallitaan. Muuten menee tosi tuskaiseksi.

Voi itku tuota unirytmiä. Se on varmasti tosi harmillista. Minulla ei valitettavasti ole mitään vinkkiä tai neuvoa antaa, tuon suhteen ei itselläni ole juuri ollut ongelmaa. Mutta varmasti olet kaikkia noita perinteisiä keinoja jo koittanutkin. Toivottavasti kuitenkin saat rytmin jossain vaiheessa kuntoon.

Kaikki tsempit täältäkin unen kanssa painiskelulle. Muksuliina, mahtavaa jo itsessään, että muuten on mennyt hyvin! Omalla kohdallani olen vain itse vaikeuttanut nukkumista (kukkumalla turhaan), nyt onneksi jo pitkään pysynyt "ruodussa". Kellojen siirron myötä koitan aikaistaa nukkumaanmenoa ja heräämistä tunnilla, eli pysytellä jo oppimassani rytmissä. Piirtäisin mielelläni aamuisin tunnin, muuten ei tahdo löytyä sopivaa väliä. Kuudelta kun nousisi, niin hyvin olisi aikaa.

Mä siirsin vaa'an komeroon piiloon. Suututtavat vaan hirmulukemat, luotan nyt parantuneeseen jaksamiseen ja herkkujen vähentymiseen, pakko sen on jossain vaiheessa näkyä. Kerran kuussa kaivan sen sitten esille.

Joogat jäivät viikonloppuna, olen flunssainen. Päätinkin tänään tehdä hengitysharjoituksia muutaman aina joogahetken kohdalla, ettei muodostumassa oleva rutiini täysin kuivu kasaan.

Tänään kävin "salapuntarilla" Ihan hyvältä näytti, vaikka eilen vedinkin illalla paahtoleipäöverit Oli tosi pitkä työpäivä ja perhe oli jo syönyt aikoja sitten kun pääsin itse irtautumaan. Enkä ollut sitten oikein varautunut asiaan ja vähän huonosti siinä kävi. Mutta muuten on pari päivää mennyt ihan hienosti ruokailun suhteen. Nyt kyllä jännittää, että kostaantuuko tämä hyvä fiilis perjantaina.

Alkaa tuo kolminumeroisen alittaminen olla jo kohtuullisen lähellä. Jos kaikki menee nappiin ruokailun ja syömisten suhteen, se voisi olla mahdollista jo viikon päästä. Olispa voittajafiilis!! Se on nyt selkeästi tämä seuraava etappini.

Miten meni? Kävin itsekin välipunnituksen, eikä olisi kyllä kannattanut. 114 kg! Uskokaa tai älkää, turvotuksesta huolimatta tuntuu hoikemmalta, joten en vaan usko lukemia. Sain kiristää kantorepun vyötäröhihnaakin tiukemmalle, kun tuntuu löysältä. Mahdollisuuksien rajoissa on, että löytyi itsekseen.

Nyt olisi haasteena keskittää Halloweenherkuttelu lapsille, joita varten niitä herkkuja on kotiin hankittukin, ja itse vain kohtuudelka maistella.

Tämä painon vaihteleminen kyllä tuntuu olevan ikuista mystiikkaa, eikä tosiaan kannata näemmä yhden tai kahdenkaan viikon muutosta pitää kiveen hakkattuna. Näytti vaaka sitten positiivisia tai harmittavia lukemia. Kun nuo heittelyt tuntuu olevan välillä aivan käsittämättömiä! Joten hienoa Muskatelli, että päätit ottaa asian noin!

Ja totta, Halloween ja siihen liittyvät herkut on nyt sitten tämän viikonlopun haaste! Ja meillä on seuraavana viikonloppuna taas synttärijuhlat eli kaks seuraavaa viikonloppua menee taas herkutellen Niin, ja onhan se isänpäiväkin siinä kakkuineen...

No, mutta tänään vaaka oli minulle kaveri. Tulos oli hurjat 100,1 kg. Aatelkaa, vain 200 g ens viikkona pudotusta ja menisin alle sadan. Lupaan itkeä ilosta siitäkin tuloksesta, jos näin käy. Oli muuten hauska, kun astuin puntarille: ensin katsoin, että voi hitsi ei yhtään pudotusta. Mutta sitten tajusin, että nolla oli vaihtanut paikkaa. Edellinen viikko 101,0 kg ja nyt 100,1kg. Oli ihan mahtavaa ja taisin hiukkasen riumusta kiljahtaa. Ja sen voimalla aamulla kuntoilin ennen töitä. Huomenna salille sitten ennen herkkuja, että tuo 200g saadaan häviämään. Se on NIIIIIIN lähellä!

Mahtavaa! Sehän voisi olla jo huomenna kadonnut, kyllä 200 g on niin vähän. Kilon viikkopudotus on hurja, hienoa!

Totta, isänpäiväkin siinä. No, mukavaa, että on haastetta, muutenhan tää olisikin liian helppoa.