Heippa,

Vieläkö mahtuu mukaan tulokkaana yksi 28v kahden lapsen äiti?

Tuonne esittäytymisketjuun kirjoittelinkin enemmän itsestäni, mutta laihdutan siis normaalipainon sisällä. Tai oikeastaan en varsinaisesti laihduta vaan yritän normalisoida syömisiäni ja saavani liikunta-asioitakin kuntoon ja uskon/toivon siinä sivussa laihtuvanikin.

Olin kahden vaiheilla liittyäkö tähän vai 65kg ketjuun. 60 kiloa on mun toivepaino, jonka toteutumista en oikeastaan edes odota. 62-63 kiloa on mulla sellainen paino, jossa viihdyn ja näytän jo suorastaan laihalta tällä ruumiinrakenteella, vaikka painoindeksi on silloin noin 21.

Mulla on tavoitteena lisätä kasviksia, erityisesti hedelmiä ruokavalioon, pitää huonot hiilarit kurissa (jotain hyväkarppauksen tapaista, mutta ilman "sääntöjä"), vähentää roskaruoan määrää, pyrkiä liikumaan säännöllisesti vähintään neljä kertaa viikossa.

Samalla toivon, että oma elämäntaparemontti vaikuttaisi parantavasti koko perheen ruokailutapoihin ja liikuntatottumuksiin.

Kiloklubin filosofiat tuntuvat suoranaiselta järjen ääneltä tässä dieettiviidakossa. Siksipä uskoisin, että viihdyn täällä ja toivon, että jaksan pitää ruokapäiväkirjaa ainakin kuukauden.

Mulla ei näytä olevan tällä hetkellä isompia ongelmia ruokavaliossa, mutta uskoisin, että jotain peikkoja sieltä vielä ilmenee. No siis sen lisäksi, että ensimmäisenä ruokapäiväkirjapäivänä söin 4350 kcal ja toisenakin yli 3000 kcal, enkä siis mitenkään mässäillyt tai herkutellut, pallurat vaan mulla on ongelmana yksinkertaisesti se, että annoskoot on isoja ja syön aina monta lautasellista. Tällä hetkellä mulla ei sen suhteen ole mitään epärealistisia tavoitteita. Ehkä että kolmatta lautasellista ei varmaan tarvita tjsp.

No, paino on joka tapauksessa vuoden vaihteesta lähtenyt hienoiseen laskuun, aloitin sen tarkkailun jo vähän ennen kk:n liittymistä. Tällä hetkellä olen +/-/0 tilanteessa eli 30.12. paino oli 71, siitä nousi 72:ee ja nyt ollaan takaisin 70½:ssa.

Yritän tässä projektissa pitäytyä kaikista itsesyytöksista, itsensä rankaisemisesta jne. ja keskittyä vain siihen syömisen normalisoimiseen ja liikunnan lisäämiseen. Kapeneva vyötärö ja väljemmin istuvat vaatteet saavat olla palkka hyvin tehdystä työstä.

Tervetuloa kaikki uudet!

tanyah, onhan sun paino vielä 10 kiloa alempana kuin vuosi sitten. Hyvin sulla on asiat, kun huomasit puuttua painonnousuun jo nyt. Mulla on aina mennyt ylemmäksi kuin koskaan ennen

Loukkasitko Omenaunelma juuri selkäsi, kun putosit hepan kyydistä? Mä olen aloittanut ratsastuksen neljä kertaa aikuisena, ja aluksi pelkäsin ihan kamalasti putoamista. Kunnes joulukuun lopussa sitten putosin. Ei siinä sattunut, mutta nyt olen alkanut pelätä, että selälle tapahtuu jotain vakavaa, jos vielä lennän maahan. Hankin jo turvaliivinkin.

Mulla painon putoaminen normaaliin vaikuttaa niin, että juuri se löysyys katoaa. Joka puolelta on vähän kiinteämpi. Suurin muutos on ehkä, että vyötärö alkaa taas näkyä. Mä olen myös paksuin reisistä.

nopo_, kyllä. Jäi vähän rivien väliin edellisessä viestissä. Tipuin suoraan ristiselkä edellä ja yksi nikama murtui. Tietty olen vuosien aikana tippunu monen monta kertaa, ja ennen on aiha selvitty mustelmilla. Nyt vaan laskeutuminen osui just pahasti!

On parantunut ihan mielettömän hyvin kyllä, nyt puolen vuoden jälkeen ei haittaa juuri mitään, mikä on musta aika ihmeellistä! Joitain jumppaliikkeitä en pysty tekemään, ja juoksumatolla kävelykin tuntuu pahalta, mutta suurin osa ihmisistä elää muutenkin ilman em. asioita ihan tyytyväisinä.

Turvaliivi onkin ihan hyvä olla, ja sellainen tietty rento pelottomuus on kyllä paras "henkivakuutus". Kun alkaa pelkäämään, hommasta tulee jo ihan sen pelon jäykistävän ja hidastavan vaikutuksen takia riskialttiimpaa. En tiedä uskallanko itse enää.

Sorry off-topic!

Odotan myös mielenkiinnolla, miten painonpudotus ja liikunta vaikuttaa kroppaan. En ole koskaan oikein harrastanut liikuntaa, enkä aikuisiällä painanut 60 kiloa. Eräänlainen ihmiskoe siis. Ja eilen oli mieli heti parempi kun sain kammettua itseni salille.

Moi!

Mulla aloituspaino pari vuotta sitte oli n. 83kg ja pituus 155cm.

Nyt paino 61.5kg ja olo ihan erilainen. koitan aina itseäni muistuttaa kun hermostuuttaa painojumii että paljo on jo lähteny ja kunhan ei vain nouse ni hyvä! normaalipainoon ei ole enää pitkästi vaikka aika nihkeesti lähtee. Silti, hyvin hyvin tyytyväinen!

nopo_ kiitos lohuttavista sanoistas, mutta ei se tuskaa omasta tyhmyyestä vähennä

ja off topic, täälä kans harrastuksena ratsastus satunnaisesti, aikataulujen periksi antaessa, ja vasta viimevuonna alotin vaikka aiemminki ois jo mieli tehny. kävin lokakuuhun asti säännöllisesti kerta viikkoon, mutta nyt ikäväkyllä tahti noin kerta kuukautheen. mutta parhaimpia juttuja ehottomasti mitä voi housut jalassa tehä eikä ees ossaa ajatella sitä kuntoiluna vaikka välillä hiki lentääki ja paikkoja jomottaa

Hirmuisen tsempin kyllä saa, kun lukee täällä muiden onnistumisista! Omat "laihduttamiset" on aina ennen menneet niin poskelleen, että nostan hattua kaikille jotka edes sen muutaman kilon on saaneet karistettua.

Kiloklubi on kyllä tosi kätevä. Merkkaan/suunnittelen syömiset ja liikunnat aina etukäteen, jopa koko viikon. Saa aika hyvän käsityksen miten mikäkin vaikuttaa ja samalla kauppalistan.

Itselleni olen nyt löytämässä sellaisen kaavan, että proteiinit pitäisi olla noin 100 g/pvä (käytännössä ollut 80-110g), oikeanlaista rasvaa riittävästi ja pallot vihreinä. Hiilihydraatin määrä on sitten se mikä sattuu tulemaan noita muita säätämällä, yleensä 2-3 palaa ruisleipää päivässä ja paljon "rehuja". Vaaleaa leipää, riisiä, pastaa tai perunaa en syö juuri lainkaan, ja syömisen jälkeinen väsymys on jäänyt kokonaan pois! Perunaa tosin menee kyllä keitoissa, mutta ei vaikuta sillä tavalla.

Hieman hankalaa on ollut löytää se, että mistä ruuista saa rasvat ja protskut täyteen, mutta tuntuu olevan samaa vaivaa monella muullakin. Piruuttani/uteliaisuuttani kokeilin, miltä ohjelma näyttää 60-kiloiselle kuntoliikkujalle painonylläpito-moodissa: päivän kalorit 2000-2300 liikunnasta riippuen! Kevyempänä saan syödäkin enemmän!

Kaikille tsemppiä vuoteen 2010 ja kohti sitä maagista kuuttakymppiä!

haa, huomasin saman kun syksyllä kokeilin kuntoliikkujaprofiilia: kalorimäärät nousivat päivässä tosi suuren tuntuisiksi!
Minua vain jäi mietityttämään se, että kuntoliikkujan pitäisi tehdä ainakin parina päivänä viikossa raskasta liikuntaa. Itse en pysty / uskalla revitellä kuntosalilla isoilla painoilla tai lenkkipolullakaan, sillä pelkään, että jokin paikka revähtää tai venähtää, jos liikaa tekee raskaampaa treeniä kuin nyt.

Mulle siis sopii ainakin toistaiseksi keskiraskas ja reipas kävelylenkki, sauvakävely ja kuntosali sekä jumppa. Liian kevyestä taas tulee vihaiseksi, kun tuntuu, että ei ole saanut irrotella tarpeeksi (ja purettua kerääntynyttä energiaa).

Rasvasta ja proteiinista:
itse saan rasvaa tarpeeksi, kun käytän reilusti beceliä leivällä ja lorautan lounaalla esim salaattiin n. 1 rkl oliiviöljyä tai / ja iltaruokaan esim. tomaattikeittoon omalle lautaselle rypsiöljyä.
Noin ruokalusikallinen (tai pieni kämmenpohjallinen) pähkinäsekoitusta lähes päivittäin on myös kiva lisä, kunhan oppii olemaan ahmimatta =)
Proteiinia saan mukavasti niin, että leivän päällä on aina leikkelettä ja yksi siivu juustoa. Pääruoilla joko kanaa (joskus jauhelihaa) tai tummaa soijaproteiinia tai kasvisruokaa, jossa on linssejä tai papuja. Lisäksi välipalalla tai iltapalalla kevytviiliä (voi kans laittaa soijarouhetta sellaisenaan viiliin) tai jugurttia. Aamupuuron teen kevytmaitoon tai veteen. Salipäivinä juon treenin jälkeen proteiinijauhejuomaa erikoisliikkeestä, jotta lihakset saa heti treenin jälkeen "rakennusainetta". En kyllä ole satavarma proteiinituotteen käytön hyvyydestä, mutta käytetään nyt tuo iso pussi loppuun.

Tsemppiä kaikille!!
Itsekin sain taaas parin masennuspäivän jälkeen uutta virtaa, kun sauvakävelin tänään reippaasti Aurajoen jäällä umpisumussa!!
Heti on sutjakampi olo ja pirteä mieli ja taas jaksaa katsoa eteenpäin hyvien tulosten toivossa, kun aamulla vaaka näytti puoli kiloa vähemmän ja vyötärönympärys oli sentin pienempi. Kyllä uuden vuoden sipsisyömingit katoaa pikkuhiljaa....

Heipat.
Tänne taas ilmoittaudun.

Kirjoittelin vuosi sitten edellisiin 60 kg ketjuihin ja sainkin silloin muutaman kilon pois. Sitten kuvittelin, että osaan tämän systeemin ja hups olenkin lihonut kaiken laihduttamani takaisin. Ja aivan oikeasti kuvittelin syöväni herkkuja kohtuudella ja kasviksiakin jonkin verran. Pieleen meni niin että paukkui. Eli takaisin ruotuun siis.

Olen kolme lapsen äiti. Nuorin on kaksi vuotias ja olen vielä hänen kanssaan kotosalla. Vaaka meillä on rikki joten painoani en tarkkaan tiedä varmaan lähempänä 65 kg kuin 60 voi olla ylikin 65. Mittanauha näyttää 93 cm. Minulla on valtava pallomaha. Pitutta on vain 154 cm ja tavoitteena on painaa 57 kiloa sitten joskus. Tosiasiassa en oikein usko tuohon 57 kiloon. Olisin enemmän kuin tyytyväinen jos pääsisin joskus pysyvästi alle 60 kiloon.

Ennen viimeisinta raskautta ostin uuden jakkupuvun ja nyt housut eivät mahdu jalkaan. Niitä housuja kohti mennään, mutta usko tähän projektiinm on aivan nolla tällä hetkellä. Toivottavasti into löytyy jostain.

Moikkamoi!

Loistavasti on lähteny tämä elämäntaparemontti käyntiin! Ainut vaan, että en meinaa millään saada tarpeeksi kaloreita, jotta ne vastaisi suosituksia. Tavoitteena on nyt vain saada kaikki pallukat vihreälle, energiapallukka vihottelee koko ajan. Liikuntapallerot on taas ollut koko ajan vihreällä, joten siinä ei ole mitään ongelmaa.

Kunhan pakkaset vaan hellittäisivät niin uskaltaisi lähteä astmaatikkona noille hiihtoladuille. Viikon tulos on siis -1 kg ja motivaatio on huipussaan.

Heipat kaikille!

Mulla kanssa eka tavoite 60 kg, lopullinen päämäärä olis 58 kg. Tällä hetkellä paino junnaa 61 kg. Mutta en anna sen lannistaa!

Tämä viikko meni muuten loistavasti paitsi torstaina tuli herkuteltua kun oli "juhlat". Mutta ensi viikko on tavoitteena vetää vihreillä pallukoilla ja liikuntapuolenkin olen suunnitellut jo valmiiksi

Tsemppiä kaikille we can do it!