Joo, itsekin huomaan, että aikasin herätessä (jos on aamuluentoja, herään 6:45) ei kyllä haluaisi syödä yhtään mitään, mutta kun koululla ruokaa saa vasta 11-12 aikaan, niin siinä ehtii sitten tulla kunnon nälkä, eikä oppimisesta tule mitään, kun ajattelee vain kurnivaa vatsaa. Toisaalta jos on vasta kello kymmenen luentoja, niin aamu tuntuu menevän tosi nopeasti, eikä ruokaa tule edes ajateltua ennen ruokataukoa. Hassua.

Itse otan usein aamulla Visiblinia ärtyneen paksusuolen hoitoon, joten siksi oon ajautunut tuohon 2 dl jogurttia ja iso vesilasi kurkusta alas alle minuutissa ja juosten junalle -aamupalaan.

Periaatteessahan mikään päivän aterioista ei ole pakollinen. Suurimmalle osalle meistä siitä on kuitenkin selkeää hyötyä, että syö tasaisesti pitkin päivää. Nyrkkisääntö, jonka mukaan puolet päivän energiasta olisi hyvä saada ennen valveillaoloajan puoliväliä, auttaa hallitsemaan nälkää. Monestihan voi käydä niin, että kun päivällä ei ole ehtinyt syödä kunnolla, iskee illalla "pohjaton nälkä" ja herkkuhimo.

Aamiainen siis ei ole mitenkään pakollinen. Jos ei ruoka maistu, niin ei maistu. Kannattaa kuitenkin harkita, voisiko "aamiaisen" syödä vaikka töissä tai koulussa aamukahvien aikaan. Tai pitäisikö lounasta aikaistaa tai tukevoittaa. Mielestäni tuo "puolet energiasta ennen puolta päivää" on parempi ja tärkeämpi sääntö kuin vanha "aamiainen on päivän tärkein ateria"

perjantaina, 5. joulukuuta 2008 klo 14:08 ibid kirjoitti::
Mielestäni tuo "puolet energiasta ennen puolta päivää" on parempi ja tärkeämpi sääntö kuin vanha "aamiainen on päivän tärkein ateria"

Voi ei, meikäläisen tyyliin tämä ei sovi ollenkaan! Olen aina ollut tosi iltasyöppö, että koitan syödä kevyesti päivällä, ettei sitten iltaherkuista tulisi morkkis. (Nykyään kyllä on jäänyt iltaherkuttele vähemmälle, kun tässä koitan muutenkin ottaa itseäni niskasta kiinni)

Olen joskus kuullut myös siitä, että olisi kaloreiden palamisen kannalta hyvä olla muutama tunti ennen nukkumaanmenoa syömättä. Onko tässä mitään perää teidän mielestä? Sitä kai selitettiin sillä, että kaloreita palaa päivän aika tehokkaammin, kun on sellainen pidempi tauko vuorokausirytmissä... Mutta eikös keho mene silloin ns. "säästöliekille"?

Aika hurjaa jos ennen puoltapäivää pitäisi olla syötynä puolet päivän kaloreista! Sitähän saattaa herätä vasta klo 11.......

Valveillaolon puoliväli vois olla oikeampi...se vilahti kyllä ibidin tekstissäkin......

Eiköhän tuo tarkota sitä, että jos heräät klo 7 ja meet nukkuun klo 7, puolpäivä on klo 13. Eli puolivälissä valveillaoloaikaa..

Aijuu, puolessa välissä valveillaoloaikaa. Hölmö-Hanna taas luki vähän turhan äkkiä. Tuo kuulostaa jo vähän realistisemmalta (on kyllä taistelun takana silti minun kohdalla, niin iltasyöppö kun olen).

Thanks toverit!

Edelleenkin korostaisin sitä, että kuuntele kehoasi! Ei ole synti syödä illalla, jos se on luontevin rytmi juuri sinulle.

Mun keho käskee syömään kokoajan ja kaikkea herkkua! Pointtini on se, että usein päivällä vältän koulussa ja kaupungilla ollessani tuhteja aterioita, koska illalla kotona koneella ja tv:n edessä istuessa kuitenkin on kokoajan jotain suussa. Ja nyt kun olen saanut päivällisen syömiseni kuntoon, koitan vielä puuttua tuohon iltanaposteluun (tai noh, ainakin aluksi sen määrän vähentämiseen).

Okei - iltanaposteluun puuttuminen on luonnollisesti järkevää, mutta sisäsyntyisiin ruokarytmeihin välttämättä ei.

Erihanna, entäs jos juuri se "sisäsyntyinen" ruokailurytmi aiheuttaa erittäin vaikeasti hallittavaa iltasyömistä? Eikö siihen silloinkaan sinun mielestäsi kannata puuttua?

Handerton, kehosi käskee sinua syömään koko ajan ja kaikkea juuri sen takia, että panttaat ja kerrytät nälkää koko päivän. Kun illalla alat syödä, aivot huomaavat, että nyt sitä ruokaa saa, ja lähettävät syöpöttelykäskyä, vaikka vatsa alkaisi olla kuinka täynnä. Voimakkaat, sitkeät mieliteot ovat varsin suurelta osin kerrytettyä nälkää.

Kas, ihmisen keho kun ei ole siirtynyt vielä nykyaikaan vaan on vielä kivikaudella, jolla ruuan saanti ei ollut tasaista eikä taattua. Silloin piti syödä varastoon, kun sai.

Ehkä yhdellä miljoonasta on sellainen superitsekuri, että pystyy olemaan syömättä, kun keho käskee. Siksi voin vain suositella etsimään itsellesi sopivaa päiväpainotteista ruokailurytmiä.