Huomenta
Mökillä ollaan ja olipa hyvät unet. Tänään leivinuuniin tulet ja perunalaatikko uuniin. Possunkylkeä päällimäiseksi. Ei mitään laihdutusruokaa mutta niin hyvää. En viitsi kaupungissa sähköuunissa  koskaan tehdä kun sotkee uunin niin pahasti. Ja muutenkin leivinuunissa muhii niin herkulliseksi.
MERELLE, sotkit varmaan minut ja A- K. Minä en enää mitään raivaa. Muutto ohi ja kaikki omat tavarat käyty läpi. Miehellä vielä pari laatikkoa odottaa läpikäymistä vaatehuoneen lattialla. Hän kun ei oikein mistään luopuisi🤔
Tänään pitää jo kai raivata loput kesäkukat ja muutenkin laitella paikkoja talviteloille. 
Mukavaa perjantaita 🙂  

Huomenta tupaan. Ulkona on lokakuun harmaa aamu mutta ei sada. Taisi olla ehkä 7-astetta lämmintä. 

Siniliini ihanaa päivää sinulle ja tyttärellesi. Ajatus smoothiesta jäi mieleeni. Katsotaan pääsenkö toteutusasteelle.
Tulis unet ovat merkillisiä. 
Tinkki pääsetkö nyt asettautumaan talveen kun ulkotyöt on hoidettu. Minulla ovat syklaamit ilahduttaneet terassilla. Ovat kukkineet yllättävän hyvin.

Meillä on kotona turhan lämmin kun mies on viluinen. Ehkä 21-24 olkkarissa. Makuuhuoneessa ei ole vielä lämmitys päällä joten siellä on mukavan viileää. Yläkerran aulassa voisi harrastaa saunajoogaa kun lämpö nousee ylös. 
Eilen olin uimassa ja yritin harjoitella liukumista ja vaparin potkuja mutta ei vielä auennut minun kropalleni. Rintauinti on kuitenkin kohentunut nyt kun olen käynyt joka viikko hallissa uimassa. Uinti on minusta yllättävän rankkaa ja tuntuu kyllä tänään hartioissa ja käsissä. Se nostaa myös sykkeitä ainakin minulla. Hallissa oli vain muutama ihminen iltapäivällä ja sai uida aivan rauhassa. Illalla vähän siivoilin kotona. Tälle päivää ei ole isoja suunnitelmia.  

Mukavaa päivää kaikille.

Kiitos Siniliini
aivot eivät vaan osaa asettua lepotilaan kun on monenlaista ajateltavaa. Osa ei ollenkaan ajankohtaista ja ajattelemisen arvoista.  Osa ihan oikeasti stressaavaa. Tiimissä sattui pari poissaoloa aiheuttavaa asiaa, toinen ehkä pitkäänkin. Sitten yksi vaihtaa toisiin tehtäviin ja on niin vaikea löytää osaajia, varsinkaan määräaikaisiin tehtäviin. 
Harmi kun en osaa tehdä niin kuin mieheni, panna pään tyynyyn ja lopettaa ajatteleminen. Naisilta taitaa yleensäkin puuttua se on/off-nappula.

Minua auttoi työelämässä se ajatus, että teen sen asian, joka on minun tehtäväksen annettu ja raportoin sen onnistumisesta jatkuvasti omalle pomolleni.  Jos kaikkea ei ei ehdi, selvitän miten priorisoidaan ja painotan sitä aluetta ja edelleen kerron, mitkä osat on tekemättä.  Esihenkilön asia on sitten selvittää kuinka ongelma ratkaistaan ja suma puretaan.  Siitä hänelle sitä korkeampaa palkkaa maksetaan.  Tämä neuvo ei valitettavasti toimi, jos on yrittäjä tai sitten se korkeampaa palkkaa saava big boss 😂

Mun yhden hengen eläkeläisneulomotiimissä puhkesi heti aamutuimaan yllättävä akuutti kriisi. Huomasin facen uutisvirrassa, että Dropsin alpakkalankojen 30%:n ale alkoi.  Ihan kuin ei olisi muutenkin ollut jo montaa teelmästä kesken.  Menen nyt laittamaan silmät kiinni, ja tilaan lempilankaani pussikaupalla, ja avaan silmät vasta kun vahvista nappulaa on painettu.

Gretalle kiitos syklaamivinkistä! Haudoille pitää hakea kanervat, pitää ottaa kotiin ulkosyklaamit myös, pelargoniat alkavat olla jo hiukan kärsineitä.

Edit: unohdin gallupit, sisälämpötila on 23,1 astetta, oikein sopiva. Ennen oli koleaa, mutta kun takaovi vaihdettiin uuteen tiiviimpään, vedontunne loppui.

Tämänviikon ilonaiheita on ollut kirjat, Jyrki Koulumiehen Koulumies riittää ja eilen kirjaston varausjonosta putkahtanut Rottien pyhimys. Ja sopiva sadekeli, jolloin kehtaa roikkua sohvalla ja lukea, vaikka pihatyöt vaiheessa. Niin ja se toinen sohva, joka muutti viikolla kaatopaikalle ja raivaus edistyi kertaheitolla yli 300 kg!

Huomenta
Minua herätti päänsärky. Kahdesti kävin ottamassa puolikkaan Pancodin ja sain sitten vähän aikaa nukuttua. Ohimolla on pahin pistävä kipu. Yllättäen huomaisin, että nyt kipuun sopii paremmin viileä kauratyyny.

Avustaja tulee tänään. Leipoo pullaa ja ehkä marjapiirakan. 

Pikkutyttöjen perheen piti tulla tänne, mutta on lapsilla on vähän flunssaoireita, niin äiti ei tuo heitä tänne.

Minulla makuuhuoneen termostaatti 20 asteessa. Muualla meillä on liian lämmintä. Mies tykkää lämpimästä. Minä olen sisällä välillä helleasussa.

TINKKI, kiitos kivasta GALLUPista "Mistä iloitset tänään?"

Pienessä elämässäni on (kai?) ne niin kutsutut pienet ilot. Tarkoitan tuolla jotakin sen suuntaista, että en suunnittele ulkomaan matkoja, en käytä alkoholia (en ns. juhli) tai muutakaan  maailmoja mullistavia ilonaiheita ei ole. Tavallista arkea, pieniä ilon aiheita. Iloitsen siitä, että painoni on edelleen 67,3, se on tainnut vakiintua siihen. Iloitsen myös siitä, että ehkä saa vielä poimittua puolukoitakin. Iloitsen myös siitä, että nukuin hyvin, mihinkään ei koske ja läheisillä on asiat ihan riittävän hyvin. Iloa tuottaa myös se että sisareni tyttären pikkupojat iloitsivat ylähyllyille säilömistäni (yli 40-vuotiaista) lastenastioista ja käsin tehdyistä yhä kuin uuden veroisista lasten villaneuleista (ei minun tekemiä). Puolisosta iloitsen myös 💖 Hänen energisyytensä ja hyväntuulisuutensa ihastuttaa - hän näemmä nauttii täysillä hiljattain tapahtuneesta eläköitymisestään  Myös jälkikasvu kävi ja oli yötä, se ilahdutti ja oli tosi mukavaa tavata häntä kasvokkain pitkästä aikaa. Iloitsen myös siitä, että mitään pakkoja ei ole suuntaan eikä toiseen - ei ainakaan toistaiseksi. Mies sanoi leikillään, että jätetään tietokonepöydät ja koneet tähän ent. asuntoon ja pidetään se toimistona  No leikki leikkinä. Mutta tuo kuvannee sitä, että pakkoa ei ole myydä tai edes vuokrata, vaikka toki järkevää se on/olisi. Jotta ei kuulosta liian omakehulta, otan esille myös sen kääntöpuolen: kun elää vaatimatonta tai voisiko sanoa jopa "nuukaa" elämää, tämä on se asian kääntöpuoli.

Hyvää viikonloppua ja liikunnan iloa kuulaissa syyssäissä!

Asics Gel, näinhän se toki on. Mutta esihenkilökään ei ole taikuri,  jos yhtäkkiä tiimistä häviää 40 % ja määraäaikaisuuksiin on vaikea löytää ammattilaisia. Vakituisiin paikkoihin toiveita on paikkakunnan vaihtajista. 
Tinkin G: huonoista unista huolimatta heräsin kuitenkin levollisin mielin ja olin tyytyväinen, että sain valita jääväni etätöihin eikä tarvinnut lähteä sateeseen autoilemaan.

Toivottavasti iltaan mennessä löytyy muitakin ilonaiheita. Suurin toive on se, ettei työkaverin löydös ole sitä mitä epäillään. 

Voi kurja, työkaverin sairaushuolia ei kyllä pyyhkäistä mielestä olankohautuksella. Tsemppiä tilanteeseen ja voimia olla tukena 🧡

G:
Mikä ilahduttaa juuri tänään, kun yritän taistella alakuloa vastaan?

- Kävin aamupimeällä tihkusateessa Pörriksen kanssa ulkona. Muistui mieleen aika kolme vuotta sitten kun Silkkitassua ei enää ollut. On ihanaa kun on tuo karvakasa olemassa, vaikka eivät aamuvarhaiset lenkit minua hirveästi innosta. Meillä koiran vie aamulla ulos se, joka ensin herää.

- Jaksoin käydä selkäjumpassa, vaikkei huvittanut. Hyvältä tuntuu. Nyt on viikon tinki täynnä, viikonloppuna ei tarvitse mennä.

Moi.

Hih, CRETA, minä en asetu talvi- enkä muillekaan teloille varmaan ikinä!  Talossa, ympäristössä ja yleensä maailmassa on niin paljon mielenkiintoista tekemistä ja näkemistä.

Minä jatkan vielä ja siis iloitsen UPEISTA Lapin lumisista kelikamerakuvista.  Ja niissä vielä monissa paistoi aurinko - oi, miten  valoisaa!

Nyt on talvikumit alla.  Aamunkutvassa kävin oikein kuntoradalla lenkillä puolisen tuntia.  Oli hieno aamurusko ja lehmiä pellolla vieressä.  😍

Eilen ja tänään olen käynyt puolukassakin.  Syöntimarjoja, ettei tarvi pakkasesta kaivaa.

Vaan nyt on lähettävä muikunpaistoon!