Olen tällä viikolla tavannut ihmisiä, ystävällismielisiä ihmisiä. Mutta töissä ei ole lainkaan mukavaa ja olen viikonlopun aikana miettinyt irtisanoutumista. Minullahan on vielä n. 3 kk lomaa pitämättä, joten rahantulo ei loppuisi kuin seinään. Mutta samalla tiedostan, että työnsaanti yli 50-vuotiaana voi olla vaikeaa. Mutta siinä pisteessä siis nyt ollaan, ja mieli on apea. Onneksi en ole vielä tällä viikolla turvautunut mässäilyyn ja karkkiin itseni lohduttamiseksi. Pikemminkin päin vastoin muutamana päivänä ruokahalu on ollut tipoteissä.

Muksuliina, työtahtisi on kyllä kuulostanutkin kohtuuttomalta. Löytyykö siihen muuta keinoa kuin irtisanoutuminen? 
Vaikka ei sitäkään kannata pelätä.. minä vaihdoin nykyiseen työpaikkaan 49-vuotiaana ja kyllä meillä rekrytoidaan vanhempiakin. Joskus tuntuu että liikaakin arvostetaan kokemusta ja nuorempien on vaikea saada vakipaikkaa.

Ja kannattaa katsella muita mahdollisuuksia jo nyt.

Samaa olen miettinyt kuin Tulirumpu. Tuo Muksuliinan työtahti on kyllä näin linjoillakin lukien vaikuttanut aivan kohtuuttomalta. Oletko varma, että sinulla ei ole burn out tai muu työssäuupuminen iskenyt? Olisiko hyvä käydä työterveydessä juttelemassa? En yhtään ihmettele, jos tuollainen työmäärä uuvuttaa. 

Itselläni meni tuon perjantain punnituksen jälkeen kyllä olo niin masentuneeksi, että viikonloppu on mennyt ihan höpöksi. Olen kyllä sortunut kaikkeen mahdolliseen huonoon valintaan, viinistä ja juustosta sipseihin ja keksiin . Huoh.

Ja taas on uusi maanantai ja uusi mahdollisuus! Viikko alkoi sentään hyvin, vaikka edellinen loppuikin katastrofiin. Katsoin eilen Kaappaus keittiössä -ohjelmaa ja innostuin Paahdetusta linssi-munakoisokeitosta. Hain ainekset kaupasta ja ihan maukasta tuli. Ehkä vähän chiliä olisi omaan makuuni laittaa, mutta pitää tuunata sitten seuraavalla kerralla. Pitää koittaa noita kasvisruokia tehdä, olisi kaikin tavoin parempi, että niitä ottaisi enemmän ruokavalioon. Meillä on vain nuoriso niin nirsoa, että ei oikein maistu . Mutta jos heille siihen jotain lihaa kaveriksi pyöräyttää, niin ehkä saisi edes maistamaan tuota kasvista. Ja hiljalleen ehkä tottumaankin. 

Pitäisikö viikossa olla useampi maanantai? Aika menee niin nopsaan ettei ehdi laihtua. Taas on parina aamuna vaaka unohtunut. Ja isänpäivä, leipoisiko ensimmäiset joulutortut? 

Terve kamut. Maanantaina koittaa todennäköisesti se päivä, kun ilmoitan johdolle irtisanoutuvani. Ja kyllä, työmääräni on ollut aivan kohtuuton. Ja kyllä, olen uupunut. Nyt minua tietenkin harmittaa, että olen raatanut terveyteni uhalla turhan takia.

Tässä paras puoli on nyt se, että ruokahalu katosi totaalisesti. Toki olisi kyllä terveyssyistä syytä syödä säännöllisesti. Edes karkki ja herkut eivät ole maistuneet.

Olen viikon aikana alkanut valmistautumaan irtisanoutumiseen. Tänään juttelin henkilöstöosaston kanssa tarkemmin. On lomia niin järjettömästi, että loma jatkuu ja palkka juoksee melkein huhtikuun loppuun. Ja tänään lähti ensimmäinen työhakemus uuteen työhön. Vaikutti siltä, että mahdollisuuteni ovat erinomaiset. Lähinnä pitivät minua ylipätevänä.

Henkisesti minulle on tosi tärkeää, että lähiesimieheni on seisonut rinnallani tässä koko ajan. Hänkin on nyt tosi kypsä. Jos erotaan, erotaan yhdessä. Elämä on tarua ihmeellisempää; kun tulin taloon häntä harmitti niin, ettei hän suostunut edes tervehtimään minua vuosiin. Ja nyt hän, joka on koko uransa tehnyt talossa ja täyttää juuri 60, aikoo erota minun takiani ja minun kanssani samaan aikaan tietäen, että hänellä voi olla hyvin suuria vaikeuksia työllistyä uudelleen.

Voimia Muksuliina, mihin päätökseen ikinä päädyitkään! Mutta ihana lukea noin hienosta lähiesimiehestä <3 Taitaa olla aika harvinaisuus!

Tulirumpu: maanantai saisi olla vaikka joka päivä! Itselläni on mennyt kyllä koko syksy ihan höpöksi. Hyvin alkanut uusi alku pääsi taas lätsähtämään. Ja tiedättekö ajatuksen: "Kohta on joulu, ei kai sitä ennen enää kannata edes yrittää..." No, tämä fiilis minulla on koko ajan

Tutka, yritetäänkö muuttaa ajatuksia niin, että ennen joulua ehtii vaikka mitä. Ja joulu on sitten viikonlopun mittainen eikä kahden viikon

Tuossa olisi kovasti ideaa. Mitenhän nämä ajatukset saisi käännettyä tuohon malliin? Auttaisi kyllä TOSI paljon painonhallinnassa.

Moi! Unohdin tulla raportoimaan, etten vielä irtisanoutunut. Mutta tilanne on vaikea, eikä ollenkaan ratkennut. Esimies on myös nyt sellaisessa kondiksessa, että hän on vähintään viikon sairaslomalla.

Joulusta; Itselläni on ollut se strategia, että olen pyrkinyt lykkäämään joulukauden aloitusta mahdollisimman myöhään. Auttaa myös jos ns. kissanristiäisten määrä on mahdollista pitää kohtuullisena. Pandemian aikanahan tämä onnistui hienosti, mutta nyt huomaa patoutunutta tarvetta juhlia 😀.

Itse en ole vielä syönyt ensimmäistäkään joulutorttua tai muuta jouluherkkua ja tarkoitus on, ettei näin tapahdu ennen joulukuun alkua. Minusta on muutenkin kummallista, että joulua aletaan venyttämään kuukausien mittaiseksi. Eli summa summarum koitan pitää tiukkaa linjaa mahdollisimman pitkään. Jouluna tulee väistämättä mässäiltyä, mutta sillä nyt ei ole suurempaa merkitystä, jos vain kuukaudet ennen joulua jaksaa pitää suht tiukkaa linjaa.