Hei, onko kukaan muu huomannut sellaista, että ruoan suolaisuus vaikuttaisi kylläisyyden tunteeseen? Olen monesti ollut huomaavinani, että jos laitan ruokaan liian vähän suolaa, siitä ei tule samalla tavalla kylläinen olo. Olen siis yrittänyt välillä vähentää suolan käyttöä mutta mielestäni se vaikuttaa kylläisyyteen. Suolan vähentämiseen ei ole tällä hetkellä mitään terveydellistä tarvetta, mutta koska käytämme aika runsaasti suolaa, olin ajatellut, että pitkällä aikavälillä voisi olla ihan järkevää vähentää.

En mä niinkään suolasta tiedä,mutta tulisuus onsellainen, että se pitää nälän loitolla ja varmaan siksi nuo ulkomaalaiset ovatkin niin hoikkia, kun he syövät tulista ruokaa. Eihän niissä maissa ollut paino-ongelmaaennen kuinMäkki ja vastaavat hampurilaisketjut sinne rantautuivat. Hampurilaisethan eivät ole kovin maustettuja ja siksi pystyt syömään niitä ihan rajattomasti lähes. M-R

Kun olen sydänsairauden takia joutunut totuttelemaan mahdollisimman suolattomaan ruokavalioon, niin minusta tuntuu, että suolainen ruoka maistui paremmalta, joten sitä tuli syötyä enemmän. Kun esim. kaurapuuro tai lohikeitto on aika mautonta ilman suolaa, niin sitä ei tee mieli ottaa lisää. Toisaalta tietysti jos ruoka on ihan tönkkösuolattua, niin sehän maistuu niin hirveän pahalta, ettei sitä pysty syömään.

Olen huomannut. Varsinkin nykyään, kun syö enimmäkseen pelkästään puhtaita raaka-aineita, joissa ei siis suolaa itsessään ole, niin saa kyllä ihan reilusti lisätä suolaa. Koska en leivästä tai muista eineksistä saa piilosuoloja, niin olen pitänyt huolen, että suolaa tulee sen 8g päivässä syötyä. Olen kanssa "aiemmassa elämässä" vältellyt suolaa, normisuosituksien mukaan, mutta koska nyt en sitä muualta saa, kuin purkista, niin sitä on oikeasti laitettava ruokaan. Ja maistuuhan se ruoka paljon paremmalta ja tulee kylläisemmäksi, kera suolan.

No, toki kohtuus siinä suolan käytössäkin. Kuten kaikessa

Olen huomannut joo! Tosin onhan se ihan loogista koska suola kerää nestettä kehoon niin tulee kylläisempi olo. Tai no, mä nyt olen tottunut syömään tosi vähäsuolaista ruokaa, niin sitten kun jotain suolaisenpaa syön niin tulee kauhia ähky.

perjantaina, 29. kesäkuuta 2012 klo 22:43 Martha Manson kirjoitti::
Kun olen sydänsairauden takia joutunut totuttelemaan mahdollisimman suolattomaan ruokavalioon, niin minusta tuntuu, että suolainen ruoka maistui paremmalta, joten sitä tuli syötyä enemmän. Kun esim. kaurapuuro tai lohikeitto on aika mautonta ilman suolaa, niin sitä ei tee mieli ottaa lisää. Toisaalta tietysti jos ruoka on ihan tönkkösuolattua, niin sehän maistuu niin hirveän pahalta, ettei sitä pysty syömään.

Hyvä pointti. Suola tuo muutenkin makuja esille, että ruoka todellakin maistuu paremmalta niin silloin sitä menee enemmän. M-R

Mulla nyt 3 viikkoa opettelua uutta elämän tapaa. Oon syöny kun on nälkä ja tokihan se paino on noussut aika hurjaa vauhtia. Nyt viime viikko takaraivossa pelko etten mahdu toppatakkiin yms. vaatteisiin ja koko ajan mietin että kannattaako tämä.

Ensin lupasin itselleni että kuuntelen kroppaa niin kauan kun se teettää kuuntelua ja syön aina kun on nälkä. Nyt kuitenkin nälättää vaikka kiloklubin kalorit on täynnä. Ymmärrän kyllä miksi olen aina kuurien jälkeen lihonnut reippaasti koska jos syöminen on kuurin jälkeen ollu joka päivä reippaasti yli 2000 Kcalin luokkaa niin ei oo kumma.
Tälä hetkellä mulle kylläinen on yhtäkuin täysi vatsa ja jopa vähän yli täysi. Kuurilaihdutuksesta on kamalan vaikea päästä eroon koska nytkin ajattelen että jos vain tsemppaisin niin tiedän että olisin kuukauden päästä jo aika paljon pienempi. Tässä taas en tiedä mitä tapahtuu jos tapahtuu koskaan.

Toisaalta kiloklubin kalorit antaa hienosti suuntaa miten kalorit jakaa pitkin päivää mutta tällaselle konkarilaihduttajalle sekin on liian kontrolloivaa, ja nyt huomaan tähtääväni siihen että saan jakauman oikeen ja pallot vihreiksi ja huomaan pienentäväni annoksia ja valikoivani jopa ruokia joita ei tee mieli vain siksi että voisin kontrolloida jotain kun ei ole muutakaan kontrolloitavaa ja tällanen omaan kroppaan luottaminen on mulle niin kamalan vaikeaa

Patrik sanoi että kannattaa tulla vastaanotolle jos on hukassa eikä homma lähde toimimaan. Katson mihin suuntaan tää menee seuraavan kahden kuukauden aikana ja sitten harkitsen hakevani apua jos ei suju.

Kaikkia muutoksia en ole onneksi yrittänyt tehdä yhtäaikaa. Ruuan laatuun olen kiinnittänyt aika paljon huomioita ja siihen että syön kasviksia. Liikunta on mulle punainen vaate, ja niinku tuolla jossain sanoin etä liikunta aiheuttaa mulle päänsäryn niin ei senkään puolesta kauheesti houkuttele.
Mutta eiköhän tämä tästä. Annetaan kropan ottaa omansa takas jos se sitten luovuttaisi pikkuhiljaa...

Onko ketään muuta, jolla tämä sama ongelma. En tunne "tervettä" kylläisyyttä millään. Käyn syömässä päivittäin ns. terveellisen lounaan töissä, noin puolet lautasesta kasviksia, puolet normaalia ruokaa. Voisin ihan kevyesti vetää vaikka kolme samanlaista lautsellista. Ainoastaan sosiaalinen "paine" estää minua tekemästä niin.

Kotona sitten illalla syön ihan kuinka paljon vaan. Ja se näkyy vaa'alla. paino on noussut viimeisen kolmen vuoden aikana tosi paljon.

Johtuuko tuo tunne, että en tule kylläiseski noista ilta-ahtamisista? Olen aina ollut sellainen, että voin syödä todella isoja annoksia, ruuan laadulla tai koostumuksella ei niinkään ole väliä, kunhan annos on iso

Luin joskus artikkelin siitä, että on ihmisiä joilla joku kylläisyyshormoni on vääristynyt. Nyt en vain enää löydä lukemaani, koska olen ihan varma, että silloin kun tuota kylläisyydentunnetta jaettiin, en ollut paikalla..

Kohtalotovereita ja vinkkejä kehiin, kiitos!

Syötkö kunnon aamiaisen?

Lounaasikin voi olla riittämätön, jolloin liialliset vajeet alkavat iltapäivällä vaatia veronsa, etenkään jos ei edes kunnon välipalaa syö -- tämä tarvitaan lounaan sekä päivällisen väliin, jottei kova nälkä pääse päivällispöytään.

Itse lappaan lounaaseen ns. "normi" annoksen tavallista ruokaa, esimerkiksi 120g lohta yms. Lisäksi puoltoista lautasellista salaattia, niin että sekä salaattti - että aterialautanen on kukkurallaan paprikaa, kurkkua, porkkanaraastetta ym. Siihen päälle yksi kuupallinen öljypohjaista salaattikastiketta. Hedelmä välipalaksi. ( syön kyllä välipalana / välipaloina paljon muutakin kuin yhden hedelmän )

Oma lounaani ei kaloreiltaan suosituksia vastaa, vaan on kaloreiltaan alhaisempi. Kuitenkin saan sen kylläisyyden tunteen, kun syön riittävästi. Tätä sitten kompensoin välipaloilla sekä tuhdinpuoleisella, mutta kontrolloidulla päivällisellä.

Ja yksi oleellinen asia vielä -- pidä huoli, että kotona on aina saatavilla jotain täyttävää sekä vähäkalorista pahimpia nälkiä varten. Porkkanaa, raejuustoa, vähärasvaista palvikinkkua, kananrintaa ym ym. Pakastin täynnä kasviksia jne. Ei tarvitse silloin syödä sitä epäterveellistä niin paljon...

Ei tämä minulla mikään ongelmaton tilanne ole, mutta tässä sitä yritetään parhaan mukaan säätää kokoajan parempaan suuntaan ja ottaa mahdollisista virheistä oppia

Minullakin on tuo kylläisyydentunne jossain hukassa. Vaikka syön terveellisesti ja liikun. Niin silti minun pitää jatkuvasti estää itseäni syömästä liikaa.
Tuntuu siltä, että en pysty lopettamaan syömistä kun ruoka on vaan niiiin hyvää. Kadehdin sellaisia ihmisiä, joille riittää pieni palanen jotain kakkua. Itse voisin vetäistä sen koko kakun; hetkessä!

Ja huvittavinta on tässä se, että en ole ylipainoinen, vaan normaali. Ja kukaan ei oikeasti usko kun kerron, että voisin vetäistä esim. sellaisen mutakakun ja litran jäätelöä tosta noin vaan! Saan vaan outoja katseita ja epäilyjä siitä, että kunhan vaan sanon. Mutta se on ihan totta; voisin ihan tosta noin vaan syödä sen annoksen!

Voisin varmaan syödä itseni kuoliaaksi, jos ei olisi näitä "sosiaalisia paineita"