Olemme mieheni kanssa täysin eri linjoilla siitä, miten pitäisi laihduttaa. Mieheni on lihonut viime syksynä 5 kg ja hänellä on tavoitteena näiden kilojen pudotus kesään mennessä.

Laihdutuskeinona hän jättää aamupalan väliin tai juo pelkkää vedellä laimennettua tuoremehua. Töissä hän syö lounaan klo 11 ja seuraavan kerran iltapalaa n. klo 19-20. Näin kuulemma nälkä pysyy poissa. Kun hän aikaisemmin söi aamupalan, ennen lounasta oli hirveä nälkä ja samoin töistä tullessa elimistö huusi ruokaa (söi silloin ehkä pari voileipää). Nyt näillä vähillä aterioilla ei siis tule lainkaan näläntunnetta ja hän pysyy kohtuullisessa syömisessä.

Mielestäni tämä on täysin kaikkien painonhallintaoppien vastaista. Hän pitää täytenä huuhaana arveluani, että hänen kehonsa energiankulutus menee säästöliekille ja hän pärjää näin pienemmällä energiamäärällä. Hän lihoi mielestään siksi, että juuri söi aamiaisen ja yhden välipalan. Mielestäni syksyinen lihominen johtui vähäisestä liikkumisesta, viikonloppuisin syödyistä karkeista (n. 1,5 pussia/vkl) ja alkoholijuomista. Nyt hän on vähentänyt karkinsyöntiä puoleen ja alkoholinkulutus on lähinnä luokkaa 3 olutta/vkl. Hän käy nyt kahdella puolentunnin juoksulenkillä ja yhdellä puolen tunnin uinnilla viikossa. Näillä luulisi jo tulevan tulosta, eikä mielestäni aterioiden vähentämisestä ole kuin haittaa.

Mitä mieltä olet?

Patrik on muutaman päivän poissa langoilta. Kaikki hänen perusteesinsä löytyvät hänen artikkeleistaan. Säännöllinen ja hyvälaatuinen syöminen ovat ehdottomia järkevän syömisen kulmakiviä.

Et kerro kovin paljon ruokanne aiemmasta laadusta, mutta veikkaisin, että miehesi lihomisen takana on ollut huonolaatuinen ja jo aiemmin liian epäsäännöllinen syöminen. Töistä tullessa pari voileipää ei riitä, vaan nälkä kertyy. Se tuntuu mm. seuraavana päivänä kovana nälkänä. Jos ruokavaliosta puuttuvat tällöin esim. kasvikset ja työpaikalla lautanen mätetään aivan täyteen, maha tulee täytettyä aivan turhan runsaskalorisella aterialla.

Alkoholista tulee nyös todella salakavalia kaloreita - ja paljon. Sen sijaan 1,5 pussia irtokarkkeja ei ole viikossa erityisen iso rasite painonhallinnan kannalta.

Jos nälkä ei kiusaa, se ei haittaa lainkaan. Päiväpainotteista ruokavaliota suositaan nimittäin siitä syystä, ettei nälkä pääsisi kertymään ja energiansaanti pysyisi kurissa. Useimmille päiväpainotteinen syöminen sopii iltapainotteista paremmin, mutta toki kaikki ovat yksilöitä.

Minä syön ilta(päivä)painotteisesti, koska se sopii omaan syömisrytmiin paremmin. Syön kyllä kaksi pääateriaa, mutta lounas on KK:n suosituksia kevyempi prosenteissa laskettuna, samoin aamiainen. Välipaloja taas syön kaksi ja reilusti suositusta enemmän, koska menen suoraan töistä treenaamaan ja siihen tarvitsen energiaa. Koska päivällinen on vasta kun tulen kotiin melko myöhään (klo 20.30-22) en monesti syö iltapalaa. Aterioiden välinen prosenttijakauma ei siis noudata juuri lainkaan KK:n suosituksia, ne kun eivät omaan päivärytmiin sovi. Sen sijaan pyrin pitämään kalorit suosituksissa (tai hieman alle) ja pallot on melkein aina kaikki vihreitä. Kiloja on tippunut vajaassa 2 kuukaudessa 5,5, joillakin viikoilla 500 g, joillakin enemmän.

Eli summa summarum: eiköhän tärkeintä ole päivän aikana syöty kokonaisuus, ei se mihin kellonaikaan on syöty. Jotta uusia ruokatapoja voisi noudattaa loppuelämän on ne sovitettava omaan elämänrytmiin

Noilla tiedoilla veikkaisin että hän jaksaa aikansa tuota rytmiä. Alussa hänellä ei varmaan tulekaan nälkä ja pärjää aluksi tuolla systeemilla. Mutta laihdutuksen edetessä (ehkä noin 5-10 kg jälkeen) nälkä alkaa nostaa päätään aiemmin päivällä ja enemmän ja siinä kohtaa tulee ydinkysymys.

JOs hän yriittää silloinkin jatkaa tuolla linjalla niin homma tullee hajoamaan käsiin. Nälkä kasvaa lopulta liian kovaksi.

Toisaalta jos hän siinä vaiheessa ajattelee, että nyt kun nälkä on kovemopi niin pitänee varmaan alkaa syömään tasaisemmin ja enemmän, niin hän voi selvitäkin ihan hyvin.

Yleensä kun varoittelen tiukasta laihdutuksesta niin varsinainen juju on siinä, että tiukkaa laihdutusta jaksaa usein hetken aikaa helposti ja se ei vielä ole ongelma. Ongelma tulee siinä vaiheessa jos yrittää pitää siitä kiinni vielä silloinkin kun elimistö alkaa kertomaan että anna nyt enemmän sitä ruokaa.

Ennemmin tai myöhemmin miehesi pitää opetella tasaisempi syömisrytmi.

Tervehdys kaikille

Minua askarruttaa tässä syömisessäni aamupalattomuus. Kun lähden aamuisin aikaisin (7.00-9.00) liikenteeseen, en oiken ikinä syö aamupalaa. Minulla ei ole yhtään nälkä, enkä saa alas kuin ehkäpä yhden leivän kannikan, ja senkin syömiseen menee puoli tuntia, kun ei vaan tee mieli. Kertokaa minulle hyviä syitä, miksi aamupala pitää syödä, että saisin potkittua itseni siihen. Mitä haittaa on siitä, että aamupala jää väliin?

Suurin osa meistä hyötyy päiväpainotteisesta syömisestä helpomman painonhallinnan kautta, ja aamupalan syöminen on osa päiväpainotteista syömistä.

Luehan Patrikin artikkeli Ateriarytmi kohdalleen. Siinä kerrotaan aiheesta tarkemmin. Suosittelen lukemaan myös muita Patrikin artikkeleita ajatuksella!

Proosa, kokeile yksinkertaista kikkaa. Jos heti herättyä ei ole nälkä niin syö aamupala vasta aamutoimien jälkeen tai ota se mukaan töihin/kouluun. Aikaista siten pikku hiljaa.

Kannattaa muistaa, ettei aamiaisen tarvitse olla sitä perushuttua siis puuroa, kahvia, leipää vaan voit itse miettiä olisiko jotain sellaista ravitsemukseltaan fiksua mikä uppoaisi. Oma suosikki on illalla tehty hedelmäsalaatti hunajalla ja pähkinärouheella maustetun turkkilasen jugurtin kanssa.

Suolaisena menee aika usein real-siivu tapenaden ja kanamunan kanssa.

Mutta siis kannattaa oikasti opetella, baby steps toimii tässäkin

nim. omaa kokemusta olan takaa

Esimerkiksi siksi, että elimistöllä on takana yön kestäny paasto ja jotta elimistö jaksaa suoriutua päivästä se tarvitsee täydennystä energiavarastoihin.

Itte en vuosiin syöny aamupalaa, ja olen kanssa joutunut opettelemaan sen syömisen. ja koska en syöny aamusin, elimistö halus kaiken puuttuvan iltasin. Eli oli iltasyöppö. Alkuun yks omenakin oli työn ja tuskan takana. Mutta voin luvata, että kun sinnikkäästi opettelet, elimistö muuten oppii olemaan nälkäinen aamusin; mä herään nykysin joka aamu samaan aikaan, koska mulla on nälkä... Ja nykyisin entinen iltasyöppö on päiväsyöppö. Eli iltapalaksi mulle riittää jogurtti, koomista kyllä, sillä olen joskus aamuni alottanut eli mun ruuat on vaihtanu paikkaa...

Monella onkin juuri tuo, että illalla pupeltaa ilman taukoa. Silloin ei ole ihmekään, jos aamulla ei ole nälkä. Joten iltanapostelu pois ja aamiainen tilalle!