Vauhti on aina samavapaalla ja työmatkalla, itse asiassa aloin miettiä että onko lyhyttä työmatkaa syytä laittaa lainkaan ylös? Ei välttämättä.

Ei olekaan, Frilla. Sen voi ottaa plussana.

mulla on sykemittari, ja pyöräilyliikunnan merkkaan kalorikulutuksen mukaan, silä syke vaihtelee hyvinkin paljon ( vaihteleva maasto) , teenkö siis oikein. mittari on kyllä ihan laatutuote ja luotettava. tänään keskisyke 145, maksimissa kävi 180 ( oli ISO ylämäki ja vedin sinnillä ylös asti). helpsti mulla näyttäs nousevan sinne sataan seittemään kymppiin pulssi. lenkin kesto n. 50min - 1 tunti. luulen, et sykeet alenee kun kuntokasvaa ja tottuu taas pyöräilyyn. mut ei kehtais kävelläkkää mäkiä, jotta sais tehopallukan vihreelle. nyt se on armotta punanen. sitapaitsi, adrenaliini hyrrää ku vetää kunnon hikilenkin. =)

ja kaloreita häviää taivaan tuuliin kyseisen pyörälenkin aikana pikkasen reilu 400

voinko jatkaa näin vai onko muutettava jottai?

Minä aloitin tällä viikolla työmatkapyöräilyn, antaa kivasti puhtia aamuun.
Huomenna nähdää, onko se antanut puhtia läskillekin.

torstaina, 23. huhtikuuta 2009 klo 22:17 Valaskala kirjoitti::
luulen, et sykeet alenee kun kuntokasvaa ja tottuu taas pyöräilyyn.

Kunto kasvaa ja syke laskee nopeammin, jos lisäät viikkoosi keskitehoista liikuntaa (peruskuntoa kasvattavaa) ja vähennät kovatehoisia lenkkejä.

Kuntopyöräily ei sinänsä ole tietenkään sama kuin oikein ihanassa luonnossa pyöräily, mutta itse olen sillä huomannut kyllä kunnon kohoamista.

Oma polkupyöräni on hieman huonokuntoinen ja pyöräilen sillä lähinnä työmatkani ja kaupunkireissuni, mutta kuntoilua olen hoitanut kuntopyörälläni. Sykemittari ollut apuna koko ajan. Olen saanut sillä kyllä kuntoani kohoamaan totaalisesti. Sykkeen olen pitänyt 50-70%:ssa ja olen kyllä saanut sillä kestävyyttä lisää. Ohjelmiani olen vaihdellut raskaammasta maastoajosta intervalleihin.

Suosittelen pyöräilyä lämpimästi kaikille! Itse säästän juuri uuteen pyörään, jotta pääsisin ulkosallekin ajelemaan.

Hei!
Palkitsen itseäni (valitettavasti en vielä voi palkita itseäni normaalipainosta) vakituisen työpaikan saanista uudella fillarilla.
Nyt pohdin vaihteiden määrää. Minkälaisia kokemuksia teillä muilla on?

Vanhat pyörät minulla on: 21- vaihteinen, jolla ajaessani käytän melkein vain muutamaa raskaampaa. Järkyttävän paksut renkaat ja aina jostain päin rikki, huonot jarrut jne. Tämän pyörän päästäisin mielelläni nyt eläkkeelle.
Toinen vielä vanhempi on 3-vaihteinen kevyt kaupunkipyörä. Vähän huono ajoasento ja nyt ikä ja ruoste painaa tätäkin fillaria.

Nyt täällä mietin olisiko 7-vaihteinen sitten hyvä kompromissi. Ajelen maantieajoa ja pyöräteitä, ei ole aikomus mennä maastoon. Ikäähän oli jo se 40 ja reilut risat.

Mulla on 7-vaihteinen Crescent, jonkinlainen hybridi kai. 7 vaihdetta ei mulla ainakaan ole olennaisesti parempi kuin 3. Itse olisin isomman vaihdemäärän kannalla. Ainakin mun pyörässä kevyin 1 ei meinaa riittää jyrkkiin ylämäkiin, ainakaan jos on lapsi kyydissä. Käytännössä käytän vaihteita 1-3, raskaammat ovat liian raskaita vaikka pyörällä ajan päivittäin ja kunto ei ole aivan surkea. Tosin kuljetan lapsia usein pyörällä, joten se tekee kyllä homman raskaammaksi,

Ihan hyvä syy palkita itseään

Pyörän valitsemisen tärkein lähtökohta on käyttötarkoitus. Vaikein tai helpoin osa, tuurista riippuen, on löytää liike jossa sinun tarpeet ymmärretään.
Jos tarkoituksenasi on ajaa kunnon kohentamiseksi ja nimenomaan maantiellä/pyöräteillä, lähtökohtana voi pitää hybridipyörää. Kannattaa keskustella myyjän kanssa siitä millaiseen käyttöön pyörä tulee, mitä se saa maksaa ja selittää myös omaa pyöräilytaustaa. Tämä auttaa myyjää kaventamaan valikoimaa sinulle sopivaksi.
Aja aina pyörä jota harkitset ostavasi, ilman sitä et voi tietää miten se sopii vartalollesi. Ajo tässä tapauksessa ei tarkoita pyöräyttämistä liikkeen pihassa vaan ainakin parin kilometrin lenkkiä siten että pyörä on säädetty sinulle sopivaksi. Lenkin aikana sinulle selviää miltä pyörä tuntuu allasi, miten vartalosi toimii pyörän päällä ja miltä se meno oikein tuntuu.
Vaikka se ensimmäinen liike ja ensimmäinen pyörä tuntuisi hyvältä, hae toinen liike ja toisen merkkinen pyörä jonka koeajat. Vanhaan pyörääsi verrattuna tuo ensimmäinen saattaa tuntua upealta mutta tarvitset vertailukohdan samalta tasolta.
Se valitseeko napavaihteiston vai monilehtisen version on pitkälti makuasia. Sama asia jarrujen suhteen; levyjarrut alkavat olla yleisempiä kuin V-jarrut eivätkä ne vaadi niin tarkkaa huolenpitoa kuin muutama vuosi sitten.
Tätä selitystä voisi jatkaa vielä sivun verran mutta tuossa lähtökohtaa

Itse olen napavaihteiston kannalla, koska en ole kova pyörää huoltamaan, ja olen pilannut edellisen 21-vaihteisen pyöräni ulkovaihteet huollon puutteella... Uusi citypyöräni, seitsemällä napavaihteella, pärjää vuosittaisella huollolla... Raskaimmat vaihteet sopivat pidempään alavietteeseen, kevyimmällä pääsen jyrkemmänkin mäen ja muutenkin citypyörätyyppi sopii minulle oivallisesti. Ajoasentokin on uusissa city-ja hybridipyörissä mummofillarin ja maasturin väliltä, osassa ohjaustangon kulmaakin voi muuttaa itselle sopivaksi, maasturimaisemmaksi tai mummopyörämäisemmäksi -tämä ominaisuus oli myös itselleni olennainen, koska ajan pidempiä matkoja kuin mihin mummopyörät on suunniteltu, mutten pidä kilpurin tai maasturin vaaka-asennosta, vaan haen jotain siltä väliltä

Tärkeintähän tässä, kuten lähes kaikessa muussakin, on kuitenkin se, mitä itse kaipaat! Listaa vaikka aiempien pyöriesi edut ja viat (minulla esim. Kolmivaihteisesta 80-luvun Tunturista plussaa helpot vaihteet, miinusta vähäisestä muunneltavuudesta, vaihteettomasta Monarkista plussaa ajon keveys, miinusta vaihteiden puute jonka huomaa pidemmällä matkalla, ja halvasta maastopyörästä plussaa lähinnä ulkonäöstä, pitkä miinus kovasta jatkuvan huollon ja rasvailun tarpeesta, valikoivasti toimivasta vaihteistosta -ketjut tippuivat "huonoilla" vaihdeyhdistelmillä- ja liian matalasta ajoasennosta) ja vie lista kunnolliselle pyöräkauppiaalle -he osaavat vinkata sinua oikeaan suuntaan, ja selvitettyäsi minkä tyyppisen pyörän tarvitset (laadukkassa citypyörässä löytyivät kaipaamani satulan ja ohjaustangon monipuolisemmat säätelymahdollisuudet, helppohoitoiset vaihteet ja valo joka ei tee ajosta raskasta, sekä silmää miellyttävät mallit), on merkkien ja mallien vertailu jo monin verroin helpompaa!