Kävely on lähtenyt niin nihkeästi käyntiin, että luulin jo tulleeni vanhukseksi. Tänään meni kuitenkin 4,6 km jäisillä, hiekoittamattomilla metsäpoluilla ihan leikiten. Icebugit💙.
Käyn ilmeisesti aurinkoenergialla. ☀️

Heippa ketjuun!

Tulin toteamaan vaellusvuoden vaatimattoman alun eli lumihangessa ja liukkaudessa (enimmäkseen) taivalletut 103 kilometriä. On siellä jokunen kuuden kilometrin päivä, mutta enimmäkseen hyvin lyhyttä, toisinaan lähes olematonta lenkkiä. No joka päivä olen kuitenkin kammennut itseni ovesta ulos, ja maaliskuussa toivottavasti otan vahingon takaisin Andalusian auringon alla.

Kun ei tiekartta ole tässä käsillä, en osaa sanoa missä kohtaa pohjoisinta Lappia vaellan mutta ympäröivät virtuaalimaisemat ovat tunturivoittoisia. Ja juu ihan hirmu lumisia (kuten ovat oikeasti täällä pk-seudullakin).

Talvisia terveisiä!

Täällä hankien keskellä ei ole voinut muutamaan päivään kävellä, tai ehkä jos olisi lumikengät. Perjantaina kolasin puoli etupihaa ja kilometrejä tuli 3,6. Eilen kaikki kolme kolaa olivat varattuja, joten ryhdyin lapiohommiin. Sepä vasta oli raskasta. Tänään taas kolan ja lapion varteen, kunnes voimat loppuivat (eilinen uurastus painoi kropassa). Kotona kävin suihkussa ja kääriydyin kahteen huopaan, kun paleli niin. Olokin oli vähän huono. Energiavarastot kulutettu loppuun? Ei auttanut muu, kuin ruveta laittamaan lounasta ja syötyä tuli viimein lämmin olo. Olin väsynyt ja harmitti, kun mies ei ollut viitsinyt nostaa edes lautastaan tiskipöydälle, vaan sain korjata kattauksen ja vielä tiskata. No, monen päivän lumitöistä väsynyt reppana hänkin. 💓

Eilen tallustelin minulle ennestään tuntemattomassa metsässä läskipyöräpolkuja 2,4 km ja takaisin. Polku oli kapea ja muhkurainen (ei siitä kukaan pyöräilijä ollut lähiaikoina ajanut), joten tasapainoakin tuli samalla harjoiteltua. Nautin yksin hiljaisesta metsästä, mutta ajattelin, että jos nyt vaikka nyrjäytän nilkkani, niin ei kukaan minua täältä löydä, tai entäpä jos itse eksyn Vantaan metsiin. Niinpä en uskaltanut jatkaa pitemmälle vaan käännyin omia jälkiäni takaisin. Mies kotona totesi leikillään, että mitä jos olisi tullut susi vastaan!😨

Illalla vielä kolasin tunnin verran lumista pihaa. Suojalumi oli raskasta, joten en ihan viimeisille voimilleni kolausta jatkanut. Päivän kilometrejä kertyi yhteensä  6,7.

Tänään ilahduin, kun aamulla aurinko yritteli hetken paistaa, ja ajattelin jatkaa lumitöitä, mutta kaupassa käynti verotti voimia niin, etten jaksanutkaan enää lounaan jälkeen tehdä mitään. Raskas liikunta vaatii tässä iässä palautumispäivän. Huomenna sitten taas!

Moikat caminointikavereille!

Helmikuussa kilometrejä kertyi hieman vähemmän kuin tammikuussa. No, olishan tässä vielä pari päivää jäljellä mutta teen kuitenkin kirjaukset jo nyt, menkööt loput maaliskuun puolelle.

Olen siis helmikuussa kävellyt 91 kilometriä. Vuoden alusta lukien 194.

Nyt suuntana aurinkoinen (toivottavasti!) Andalucia, sen rannikkoreitit ja vuoristopolut.

Kivoja kävelypäiviä kaikille caminointikavereille!

Voi kuinka ihanaa, pääsette sinne valoon 🌞! Onhan aurinko näyttäytynyt täälläkin kolmena päivänä, mutta polut ovat paksussa jäässä. Siis, oikein mukavia caminointireittejä teille! 🏞️🚶🏻🚶🏼‍♂️

Hola!
Andalucian maaliskuulle sattui sen verran sadepäiviä, ettei neljän viikon liikuntatavoitteeksi  tavoitteeksi asetettu 200 kilometriä ihan täyttynyt, vaan loppulukemaksi jäi 188.

Vuoden alusta olen taivaltanut yhteensä 382 km. Olen siis tulossa Utsjoelta (jonne pääson viime vuoden virtuaalivaelluksellani) etelään päin eli kotia kohti. Mutta koska tiekarttani on tällä hetkellä teillä tietymättömillä, en osaa yhtään arvata, missä menen.

Varmaa on vain se, että virtuaalivaellus jatkuu. Kotimaassa tosin lyhyehköin oäivämatkoin, koska kevätkaudelle on osunut kaikenkarvaista aktiviteettia.

Reipasta retkimieltä myös teille muille virtuaalivaeltajille!

Tassunjälki tänne. Kaksi kolmasosaa huhtikuusta takana ja kevät tekee tuloaan. Tässä kuussa kävelty tähän mennessä 66 km mikä ei Espanjan lukemiin nähden ole mitään mutta kelirikkoisille kotinurkkien teille ihan riittävästi. Ainakin noin niin kuin omasta mielestä.

Vuoden alusta laskettuna kilometrejä kertynyt 448. Ei paha. Tämän vuoden tavoitteena taisi olla se Utsjoelta Hankoon eli 1440 km. Maantietä pitkin laskettuna - kukas nyt metsässä rämpisi varsinkin kun täällä virtuaalipohjolassa on vielä runsaasti lunta.

Keveitä keväisiä askelia kanssavaeltajille!

MInä olen hukannut itseni kartalta, kun en ole pitkiin aikoihin muistanut täällä  ilmoittautua, mutta juuri latasin kellon ja näytti olevan 50,19 km tälle kuulle kertyneitä.  Tämä ei ole niin hieno, että näyttäisi kertymää koko vuodelta, mutta pitää ne jossain vaiheessa excelöidä yhteen.
 
Viime aikoina parhaiten ovat kai liikkuneet silmät ja peukalot uutisia selatessa. Panostin muuhunkin "urheiluun"  ja kävin ruikuttamassa vakiokenkäkaupassani, eikö joku haluaisi inventoida kaikki varastot, joita tiesin liikkeessä runsaasti olevan, ja löytäisi vielä yhden parin niitä ikihyviä kävelykenkiä, jotka ostin vuosia sitten.  Liikkeessä oli myynnissä lähes samanlaiset eri materiaalista ja muutamin muutoksin, mutta minulle vanha malli oli parempi.  Myyjä sukelsi varaston ovesta ja palasi aikojen päästä voitonriemuisena varmoista kaupoista ja heilutteli kenkiä!  Voi että!  Yhtään ei harmittanut, vaikka ei edes alennuksia tippunut ja niin on turvattu jalankulkuliikenne pitkäksi aikaa. 

Mukavia kilometrejä muillekin compastelijoille!

Komeaa, Merelle! Jos oikein siristän silmiäni kevätauringossa niin näenkin sinun vaeltavan tuolla edelläni 😊

Huhtikuussa sain kasaan 95 km. Uudenvuodenpäivästä vappuaaton iltaan yhteensä 477 kilometriä. Tiekartta edelleen kateissa, mutta kaiketi mä jossain Kainuun vaaramaisemissa vaellan. Vai olisinkohan jo ehtinyt Limingan niityille asti (tulvavettä ei kyllä näy, joten tämä ei luultavasti ole Pohjanmaata).

Minähän olen siis tulossa virtuaali-Utsjoelta takaisin virtuaali-Hankoon jonne toivon joutuvani jouluksi.

Aurinkoisia kevätkävelypäiviä!