Matala kolesterolikin (lähinnä LDL) voi olla yhteydessä kohonneeseen suolisyövän riskiin.
Ihmeellinen on elämä. ;)

Ja tässä suomenkielistä tekstiä kolesterroolista ja sepelvaltimotaudin riskistä.

Seerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on todettu miehillä sepelvaltimotaudin riskitekijäksi (Multiple Risk Factor Intervention Trial Research Group 1982, Castelli 1996). Naisilla ei ole havaittu vastaavaa korrelaatiota (Simons 1986, Forette ym. 1989). Pohjois-Karjala-projektissa on havaittu naisten sepelvaltimotautiriskin alkavan lisääntyä vasta huomattavasti suuremmilla kolesteroliarvoilla (> 9.0 mmol/l) kuin miehillä (> 5.0 mmol/l) (Vartiainen ym. 1991, Nikkilä 1992).

Ja silti miehiä ja naisia hoidetaan statiinein samoilla kriteereillä - kokonaiskolesterolin ylittäessä 5 mmol/l. Vaikka se voi johtaa tähän. Tai Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin.

Heri, kolesteroliin vaikuttaa ennen kaikkea saamasi rasvan laatu ja määrä: ei liikaa, ei liian vähän ja rasvahappoprofiili hyväksi. Rasvapallukka siis vihreälle, ja olet jo hyvillä vesillä. Hyvää kolesterolia kohottaa liikunta.

Kolesteroliin vaikuttaa jonkin verran myös kokonaisruokavalio eli pallukat pääsääntöisesti vihreiksi - siinä se on, mitä voit itse tehdä. Perintötekijöille et voi mitään.

Kiitoksia Erihanna ja Johna! Kolesterolista vouhotetaan niin paljon, ettei tiedä mitä uskoa. Mutta onneksi olen nainen Ja Kiloklubin laskureilla on niin helppo laskea mikä toimii mikä ei. Katsotaan mihin lukemiin kevätkaudella päädyn.

eräässä aikauslehdessä ravitsemusasiantuntija sanoo että "ilman täysjyväruista on lähes mahdotonta saada riittävästi kuituja". Ok, ruisleipä on hyvää ja sen kuitupitoisuus on suuri, mutta herää kysymys, että mites Etelä-Euroopassa? Siellä syödään vaaleaa leipää. Tarkoittaako tämä, että esim. italialaiset saavat liian vähän kuitua ravinnostaan?

^Joo, eikä ne tajua siellä edes rypsiöljyn päälle, raukat. Kuolleisuus onkin siellä 100 %.

sunnuntaina, 11. tammikuuta 2009 klo 14:40 linneaB kirjoitti::
eräässä aikauslehdessä ravitsemusasiantuntija sanoo että "ilman täysjyväruista on lähes mahdotonta saada riittävästi kuituja". Ok, ruisleipä on hyvää ja sen kuitupitoisuus on suuri, mutta herää kysymys, että mites Etelä-Euroopassa? Siellä syödään vaaleaa leipää. Tarkoittaako tämä, että esim. italialaiset saavat liian vähän kuitua ravinnostaan?

Pastan hiilarit ovat parempia kuin perunan ja käytetäänhän siellä runsaasti oliiviöljyä.

sunnuntaina, 30. marraskuuta 2008 klo 20:35 Sipsitär kirjoitti::
sokeriton makeinen: 34% ja salmiakkipastilli 20% kuitua......sanoo Fineli.

Tätä mäkin olen aina ihmetellyt,e ttä jos söisin vain sisuja tai jotain muita sokerittomia karamellejä niin saisinko riittävästi kuituja ja olisiko se ravintokuidun osalta yhtä hyvä asia.

En tarkoita onko karkki vai ruisleipä terveellisempi, mutta kun molemmissa on ravintokuitua niin lähinnä niiden eroa olen miettinyt .

sunnuntaina, 11. tammikuuta 2009 klo 18:01 Milla-Riikka kirjoitti::
Pastan hiilarit ovat parempia kuin perunan

Mihinkäs tämä perustuu?

Hyvää päivää juoman kuitujuoma on oiva esim. välipalaksi. sis. runsaasti kuituja ja helppo kuljetta mukana.
Makeannälkäkin katoaa, mutta liekö kuitenkin jollakin tavalla epäterveellinen vaihtoehto..?

sunnuntaina, 11. tammikuuta 2009 klo 18:19 Erihanna kirjoitti::

sunnuntaina, 11. tammikuuta 2009 klo 18:01 Milla-Riikka kirjoitti::
Pastan hiilarit ovat parempia kuin perunan

Mihinkäs tämä perustuu?

Jotkut sanoo, että pasta pitää kylläisenä pidempään. Finelin sivuilta kun asiaa katsoo, niin eroja on kalorimäärässä ja hiven-ja kivennäisaineiden määrässä, rasvaa, protskua ja hiilareita suht saman verran. Fosforia on makaronissa 140 mg ja perunassa 38,3 mg. Kaliumia perunassa 425 mg ja makaronissa 270 mg muutamia eroja mainitakseni. Yllättävintä mulle oli se, että perunassa on vähemmän tärkkelystä kuin pastassa!