Hyvää ystävänpäivää KK-ystäväni! Ei mulla muuta.

Hyvää ystävänpäivää ystävät, joita en koskaan ole tavannut. Väitän, että silti voi kokea ystävyyttä. Tunnetta siitä, että voi jutella ja tulla kuulluksi, kuunnella ja yrittää kuulla.

Voi Kipa, toivottavasti saat apua silmiisi.Ja Japena jaksamista sinulle vaikka varmasti välillä tuntuu, ettei millään jaksa. Hienoa se miten kuitenkin jaksat.

Kaikille oikein mukavaa tätä päivää.

Hyvää ystävänpäivää kaikille. Jumbojet on oikeasssa, ei ystävyyden tunteminen vaadi välttämättä fyysistä näkemistä, kautta aikojenhan on ollut kirjeystäviäkin, joiden kanssa elämää on jaettu.

Thaïs-ooppera hurmasi yleisönsä täällä virtuaalisella piippuhyllylläkin, kun katsoin Hesarin verkkoasiakkaille tarjoamaa suoratoistolähetystä läppäriltä. Olin ajatellut katsoa vain alun ja saada vähän mielikuvaa esityksestä, mutta Sami Sykön, Teemu Laajasalon ja Jaakko Kortekankaan keskustelu alussa vei mukaan ja katsoinkin koko esityksen väliaikakeskusteluineen päivineen. Olin vielä käynnistänyt pesukoneen ennen esitystä eikä olisi millään malttanut jättää väliin sitä vähää, että heitän pyykit pesukoneesta kuivaajaan.
Lavastus ja puvustus näytti upealta ruudussakin, joten paikan päällä varmasti paljon upeampaa. 12.4 on ilmeisesti seuraava Hesarin oopperailta, laitoin jo kalenteriin.

Nyt en jaksa kommentoida muuta, iski niin kauhea ruoka-ahdistus. Tänään tuntuu siltä, että mitään ei voisi syödä. Joko se lihottaa, siinä on liikaa suolaa, sokeria tai maitoa(olen maitoproteiinille allerginen). En tykkää, vatsa ei kestä tai viimeistäänkin iskee syöpä, sydänkohtaus ja aivohalvaus.

Kiitos, kun sain valittaa.

Japenalle halaus!

Ja hyvää ystävänpäivää

Hyvää Ystävänpäivää teille kaikille ihanaisille.

Tsemppiä Mimsella

Päivä on mennyt lorviessa, no kuuntelin Auschwitzin tatuoijan loppuun ja sain siinä samalla yhdet polvisukat neulottua valmiiksi.

Kiinan viisumeja yritettiin väkertää mutta olisi pitänyt olla kuva, kaikki lähetetään ensin sähköisesti ja sitten perään viedään passi. Jäi huomiselle. Pitää huomenna pestä hiukset, pistää peittävää naamaan ja mennä taas hakemaan ne kamalat passikuvat

Pojan kanssa juteltiin tovi kun oli just saanut koneen parkkiin, unohdin kyllä kysyä että mihin kaupunkiin. Todennäköisesti kotikaupunkiin kun ei maininnut olevansa yötä pois kotoa ja siellä on jo ilta.
Pohti tulevan synnytyksen haastavuutta. Tarkoitus synnyttää Hongkongissa mutta tarvitsee viisumin ja passin jotta vauva pääsee kotiinsa puolen tunnin lauttamatkan päähän ja kuinka kauan niissä meneekään
Heidän kaupungissa ei ole Suomen suurlähetystöä ja mannerkiinan lähin on Pekingissä jonne mennään junalla tai mielummin lentäen ja taas tarvitaan ne paperit. Eikä vastasyntynyttä voi niin pitkälle matkalle edes viedä.
Suomessa eivät kuulu sosiaaliturvan piiriin, mitä maksaa synnytys ja kenen nurkissa olisi kuukauden ennen ja jälkeen synnytyksen ja millä kokoonpanolla.
Ei ole helppoa synnyttää ulkomailla.

Kiinassa ei kuulemma synnyttänyt nainen saa pestä itseään kuukauteen

Japena, on hauskaa lukea Kiinan jutuista. Ajatella, ettei voisi käydä kuukauteen pesulla. Mahtaa olla melkoiset aromit.

Ehdinpä toivottamaan kaikille Oikein Hyvää Ystävänpäivää.

Tulimme äsken mökille koiran kanssa ja päivä on ollut kiireinen. Olen nyt varmaankin virallisesti siirtynyt mummovaiheeseen, nimittäin arvoin aamulla, laitanko keskustaan kauniit saapikkaat vai järkevät icebugit. Kaatuminen pelotti, joten narskuttelin sitten nastoissa. En tosin ollut ainoa.

Ikeriä hakiessani ehdimme ensin rupatella vävyn kanssa, minä aina nautin keskusteluista hänen kanssaan. Pojat tupsahtivat koulusta ja kiljuivat riemusta, kun annoin heille taaloja tuhlattavaksi. Ovat jo nyt täpinöissään Amerikanmatkasta, aamulla neljältä on herättävä. Gatwickissä vaihto, joten päivästä tulee pitkä.

Oli kiva tulla mökille, kun auraaja oli tehnyt pihan hienoksi ja lumet pudonneet itsekseen katoilta. Iker tamppasi polun autolta ovelle, kun juoksenteli innoissaan edestakaisin. Mökkiystävä soitti, että ai te tulitte. Ikerillä on kuuluva ääni. Ei meidän suvussa voi hiljainen ollakaan.

Nyt alkaa sitten kaksiviikkoinen mökillä koiran kanssa. Tosin muutama ystävä on jo ilmoittautunut yökylään, joten en minä ihan metsity!

Hyvää ystävänpäivää Ihanaiset,

IL, mennään vaan, minä tykkäisin .

Pitää vähän avata IL:n ja veljensä tapaamista. Istuimme siis kaikessa rauhassa jutustelemassa, kun IL yhtäkkiä kirkaisi ja säntäsi pystyyn, minä olin ihan , että mikä sitä nyt pisti, kun huomasin IL:n kapsahtaneen jonkun naisen kaulaan Tytär ..... ei, vaan käly. Hetkeä aiemmin IL oli huomannut kauniin huivin, sitten huomannut, että sehän oli hänen kälynsä kaulassa ja vasta sitten huomannut, että kälyn seurassa oli myös veljensä . IL on muutaman kerran maininnut, että hänelle aina sattuu ja tapahtuu, en epäile yhtään.

Tavattiin myös IL:n tytär, ei mikään ihme, että näitä kahta donnaa luullaan Espanjassa paikallisiksi, he ovat tummia ja hymyileviä kaunottaria kumpikin.

Ooppera oli pienoinen pettymys, minulla taisi olla kohtuuttomat odotukset. Etenkään lavasteet eivät ihan kolahtaneet, ensimmäisen näytöksen koko punainen lavastus punaisen valon kanssa "söi" upeiden pukujen loisteen. Toisen näytöksen Thais:in buduaari oli pieni laatikko joka täytti ehkä 1/3 osan näyttämöstä jonka loppuosa oli tyhjää tilaa. Buduaariin oli kyllä sitten tungettu tavaraa yltäkylläisesti joka oli kai 20- ja 30-luvun tyyli. Oudoin oli viimeisen näytöksen autiomaa/luostari lavastus joka minusta oli enemmänkin pommitettu ja hylätty lentokentän odotushalli . Thaissin laulajan ääni välillä hukkui orkesterin alle mutta se saattoi johtua myös minun puolikuuroudestani. Orkesteri soitti jälleen kerran aivan loistavasti eikä oopperakaan huono ollut, aika kului siivillä. Lakanoiden väliin pääsin vasta vähän vaille puolenyön. Uneni oli sitten yhtä sekamelskaa oopperan tapahtumia, Iloklubin ihmisiä ja liuta tuiki tuntemattomia . Ensikuussa on ohjelmassa Sylvia baletti, sekin ennennäkemätön meikäläiselle.

Mukavaa loppuviikkoa!

Suupaltti, en mä tajunnut, että se veljen tapaaminen oli tuommoinen performanssi. Minulle ihan tavallista!

Hyvää ystävänpäivää kaikille teille Osan olen tavannut ihan kasvokkain, osan naamakirjassa ja osan ihan täällä foorumilla. En olisi ikinä aikanaan uskonut, että täällä tällä lailla ystävystyy

Japenalle voimia (vähän hymyilytti, kun käytit sanaa lorviminen tms. ), siis tuon lapsijoukon kanssa Kiinan jutut on tosiaan mielenkiintoisia.

Mimsella parempaa päivää huomiselle

Päivä mennyt kuin siivillä. Aamupäivä silmälääkärissä ja sitten kävelylenkillä. Silmän kanssa haasteita. En nyt jaksa mennä yksityiskohtiin. Taas uusi lääke, luomireunojen puhdistusta, lämpöhauteella käsittelyä jne... Toivottavasti onnistuu, että ei tarvitse leikata Tuntuu jo aika toivottomalta.

Puolen päivän jälkeen lähdin sitten tätini kanssa käymään vanhempieni luona. Siellä meni oma aikansa. Suihkun jälkeen oli pakko mennä hetkeksi lepäämään. Ruokaa jäi paljon eiliseltä. Keitin vain kaksi pientä perunaa lisäksi. Ihana ilta tyttären kanssa.

Keuhkoputket taitavat olla edelleen tulehtuneet. Ne astmalääkkeet käytössä. Nyt illasta tuli ruuan jälkeen jotenkin huono olo ja pulssi on kauhean korkea

Kohta lähden silmää hoitamaan ja nenäkannulla röörejä avaamaan. Sitten katsomaan jotain kevyttä digiboxin tallenteista. (Löysin muuten tänään uuden digiboxin - saman merkkinen kuin nykyinen - en olisi muuta halunutkaan - mutta uudempi ja parempi versio ) Olen jotenkin ihan poikki ja päätäkin särkee. Sorry valitus. Kiitos, kun tänne voi valittaa

Rakas siippani tulee huomenna kotiin. Alkaa jo olla vähän ikävä, vaikka menoa on riittänyt koko ajalle.

Eli vielä kerran, vaikka vähän myöhässä tulee, hyvää ystävänpäiväiltaa ja kiitos, kun olette olemassa

Meirämmiäs on toipunut erinomaisesti leikkauksesta. Olin sairaalassa pitkään keskiviikkona ja hän ihan sujuvasti nousi vuoteesta - tai oikeammin laskeutui - ja askeltaminen kävi rollaattorin avulla hyvin. Fysioterapeutti kävi näyttämässä harjoitteita, joita on alettu tehdä jo sairaalassa ja jatketaan ahkerasti kotona sekä ajan kuluessa lisätään tehokkaampiakin. Odotan jo nyt, että pääsen esittämään orjapiiskuria

Keskiviikkona sanottiin, että hänet siirretään viimeistään perjantaina Hatanpäälle muutamaksi päiväksi tarkkailuun. Se ei sitten tilanpuutteen vuoksi onnistunut, joten hän sitten pääsi harjoittamaan maakuntamatkailua Sastamalan sairaalaan Siellä on kuulemma erittäin ystävällistä henkilökuntaa ja ruoka on hyvää. Coxassa se oli vain "ihan hyvää" Saimme vasta nyt iltapäivällä tietää, ettei häntä pidetäkään siellä montaa päivää eli ilmeisesti hänet kotiutetaan maanantaina. Huono uutinen sikäli, että apuvälinevarasto on näin perjantaisin auki vain klo 14:ään, joten minun täytyy mennä sinne sitten heti maanantaina aamulla, jotta saan WC-istuimen korotuksen paikoilleen sekä myös muut välineet, tärkeimpinä kyynärsauvat, odottamaan. Meirämmiäs oli tänään harjoitellut sauvoilla kulkemista ja se meni niin hyvin, että hän päätti pärjätä ilman rollaattoria. Tosin se kyllä helpottaisi liikkumista ulkona, varsinkin jos on liukasta. Täytyy nyt viikonlopun aikana miettiä asiaa.

Minä olen viihtynyt yksin kotona erinomaisesti, mutta onhan se kiva, kun toinen tulee kotiin. Siis siitäkin huolimatta, että todennäköisesti saan passata häntä ylenpalttisesti. Toisaalta, hänen täytyy alkaa tulla toimeen itsenäisesti, joten sillä verukkeella pääsen ehkä vähän helpommalla

Kipa, johan sinä sait kiusan silmästäsi. Toivottavasti se paranee lääkkeillä, ettei tarvita mitään dramaattisempia toimenpiteitä.

Japena, kurja juttu tuo miehesi keuhkokuume. Se tuntuu olevan melkoinen kierre. En halua vaikuttaa besserwisseriltä, mutta onhan häneltä tutkittu mykoplasma?

Muuten, murtumista puheen ollen. Kälylläni, joka oli viikonloppukylässä, on murtuma jossain olkavarren yläosassa Hän oli maanantaina fysioterapeutilla ja kun hän oli kävelemässä kotiin, häntä alkoi huimata ja hän muksahti naamalleen. Leuassa on asfaltti-ihottumaa ja hän tunsi heti, ettei olkapäässä kaikki ollut kunnossa. Järvenpään terveyskeskuksen röntgen oli jo siltä päivältä suljettu, joten hän ajoi taksilla Helsinkiin Mehiläiseen, jossa olka kuvattiin. Löysivät murtuman olkavarresta ja sille ei kuulemma voi tehdä muuta kuin pitää tiukasti paikallaan mitellalla. Siinä se sitten luutuu (kai?) kiinni. Hän saa kotiapua kotisairaanhoidosta ja käy ainakin aluksi parin viikon välein Mehiläisessä tutkimuksessa, mutta muuten hänen vain pitää selvitä. Onneksi kyseessä on vasen käsi, mutta silti. Toivottavasti tässä ei nyt ole kyseessä klassinen "ei kaksi ilman kolmatta"-juttu, sillä ainakaan tähän huusholliin ei toista murtumaa kaivata!

Eipä täällä muutoin mitään ihmeitä ole tapahtunut. Postilaatikolle mennessäni olen uskollisesti laittanut nastakengät jalkaan. Tänään en ole vielä käynytkään , mutta vaikka lämpötila on reilusti plussan puolella, niin lienee syytä kuitenkin olla varuillaan.

Vielä kiitän suurenmoisesta myötäelämisestä ja terveisistä ja toivotan teille kaikille mukavaa ja turvallista viikonloppua