Meirämmiäheltä otettiin tänään hakaset pois. Kotisairaanhoitajan mukaan haava on erittäin siisti. Kävimme tänään myös yhdessä autolla kaupassa. Minä ajoin ja meirämmiäs köllötteli hieman takakenossa pelkääjän paikalla. Onneksi kadut alkavat olla jo puhtaat, joten ei tarvinnut arastella. Ostimme kunnon annoksen ruokaa, ettei ihan kohta taas tarvitse käydä, kun minä en oikein yksin haluaisi autolla lähteä. Marketissa minä tavallisesti työnnän kärryjä, mutta nyt meirämmiäs hoiteli sen puolen, sillä siitä sai mukavasti tukea. Oli meillä yksi kyynärsauva mukana, mutta ei hän sitä käyttänyt kuin ulkona. Kaikki on siis menossa hyvään suuntaan ja kotihoitajakin ihmetteli, että näin pian leikkauksen jälkeen mies kävelee kuin ei mitään. Hyvä niin.

Vielä tuosta halailusta sen verran, että minä en nuorempana ollut lainkaan halaavaa tyyppiä. Kun kävimme velipuoleni luona joulukylässä, niin äiti halasi kaikki läpi ja minä kättelin. Kukaan ei edes tarjoutunut halaamaan. Tosin heidän nuorimmaisensa kyllä otti minut jonkinlaiseksi tehtäväkseen ja alkoi halata jo siinä vaiheessa, kun hän yletti minua polviin. Syliinikin hän aina pyrki. Olen siitä varmaan täällä jo kertonutkin. No, iän karttuessa olen kai jotenkin pehmennyt, sillä nyt kyllä halailen niin miehet kuin naisetkin Ja tuon lempiveljenpoikani ("ei sulla ole muita", hän aina sanoi!) tapasin joulukuussa tosi pitkän ajan jälkeen, liekö ollut peräti kymmenisen vuotta, ja kyllä hän vieläkin vanhan tätinsä halasi

Meillä ei kotona rukoiltu eikä käyty kirkossa. Kumpikaan vanhemmistani eikä ainoat isovanhempanikaan sellaista esimerkkiä näyttäneet enkä ole sitä itsekään kokenut tarpeelliseksi. Äitini kertoi, että olin jossain vaiheessa halunnut mennä pyhäkouluun. Ilmeisesti joku kavereistani sellaista kävi. No, eihän äiti tietenkään halunnut sitä estää, mutta loppujen lopuksi olin käynyt siellä vain kaksi kertaa ja selittänyt, että siellä oli niin lapsellista No, enhän minä lapsena uskonut joulupukkiinkaan

Meillä meirämmiähen kanssa myös kuuluu tapoihin antaa ilta- ja aamupusu. Jotenkin ilman sitä ei osaa mennä nukkumaan.

Oikein leppoisaa viikonloppua teille kaikille

Tahtoo miähen ja pusuja! Ikerin karkean ison kielen nuolaisuja ei lasketa.

IL, sorry en oo mies, mutta täältä sulle etäpusuja

Nyt vaan IL profiilia tinderiin

Vai pitäisköhän meidän palstalaisten alkaa käymään läpi yksinäisiä miestuttavis, josko niistä löytyisi sopiva ja sitten sokkotreffit pystyyn.

Nyt on viisumianomus jätetty. Olipa hienot uudet tilat ja päästiin sutjakasti.
Tavattiin vanhempi tytär ja Vilperi Kampissa, tosin oltiin jo ennen sitä teinilikan kanssa hypätty äidilleni menevään metroon kun tuli mieleen että mihinkäs sovinkaan ne treffit Soitto tyttärelle ja metrosta pois hyppäys ja takaisin Kamppiin. Sama pää kesät talvet.
Käytiin intialaisessa lounaalla ja takaisin metroon porukalla.
Äitini kohtalaisen hyvässä kunnossa.

Reissuun meni 11 tuntia. Teinilikan pyynnöstä poikettiin Kärkkkäisellä jonottamassa 2.90 kilo maksavia irtokarkkeja.
Ostin pikkuväelle huomiseksi matkaevääksi sekä uuden dvd jota voivat katsoa autossa. Meillä on sellainen laskettava näyttö katossa kuin lentokoneissakin mistä voi katsoa videoita. Menee pitemmät matkat paremmin, padit vielä mukaan niin on tyytyväistä porukkaa.

Mukavaa lauantaita.

Minä vallan unohdin kertoa keskiviikkoisesta oopperaillasta. Ystäväni, joka sijaisti meirämmiästä haki minut autolla kotoa ja parkkeerasimme suht lähellä Tampere-taloa olevan entisen yleisen sairaalan parkkipaikalle, jossa oli halvatun liukasta. Myös läheinen kävelytie oli muhkurainen ja liukas huolimatta sorasta, jota oli paikoitellen. Hipsuttelimme siis tosi varovaisesti.

Ennen La Bohéme oopperan alkua lavalle ilmestyi naishenkilö, joka kertoi Rodolfon osan laulavan tenori Jesus Garcian sairastuneen flunssaan, mutta hän yrittää kuitenkin esiintyä parhaansa mukaan. No, eihän siitä oikein tullut mitään. Ensimmäisessä näytöksessä ovat oopperan kaksi tunnetuinta ja kauneinta aariaa eli Rodolfon "Che gelida manina" sekä Rodolfon ja Mimin rakkausduetto "O soave fanciulla". Garcia lauloi molemmissa pääsääntöisesti oktaavia alempaa, mikä tarkoitti sitä, ettei hänen äänensä juuri kuulunut orkesterin yli.

Väliajan jälkeen ihmettelin, kun Garcian ääni kuului toimivan erinomaisesti. Sitten kuitenkin huomasin, että ääni tuli hieman eri suunnasta ja siitä päättelin, ettei Garcia laulanut itse, vaan paikalle oli saapunut "haamulaulaja", joka lauloi orkesterimontussa. Ääni oli todella kaunis ja vaikka ensin epäilin Pertti Hietasta, niin mielestäni ääni oli kuitenkin parempi, minä kun en erityisemmin Hietasen äänestä edes tykkää! Loppukiitoksiin Garcia sitten saapuikin käsi kädessä jotenkin tutun näköisen, huonosti istuvaan pukuun pukeutuneen miehen kanssa, jota hän taputteli ja käsieleillä esitteli yleisölle. Kysyin vieressäni istuneelta naiselta, tunsiko hän ko. haamulaulajaa, mutta hän ei edes tiennyt mistä puhuin, sillä hän ei ollut huomannut esityksessä mitään erikoista Meidän toisella puolellamme istunut nainenkaan ei laulajaa tunnistanut.

Torstaina luin sitten Tampere-talon facebook sivulta, että kyseessä oli tenori Joonas Eloranta, joka lauloi orkesterimontussa ja Garcia vain liikutteli huuliaan! Garcian vointi oli huonontunut ensimmäisen näytöksen aikana, joten Eloranta oli hälytetty lyhyellä varoitusajalla apuun. Sinänsä oivallista asiakaspalvelua Tampere-talon taholta, mutta olen kyllä sitä mieltä, että paikkaaja olisi pitänyt olla alusta lähtien. Luulisi ammatti-ihmisen tietävän kuntonsa ja vaikka tekniikalla selvitään monenlaisista ongelmista, niin jos ääntä ei kunnolla tule, niin ei siinä enää tekniikkakaan auta. Sitäpaitsi hän myös vaaransi muiden laulajien terveyden. Harmillisinta oli tietenkin niiden katsojien kohdalla, jotka eivät olleet ennen oopperaa nähneet eivätkä olleet kuulleet aarioita aiemmin. Ystäväni oli kuunnellut niitä youtubesta etukäteen, joten häntä ei niin haitannut, mutta vaikka minä olen nähnyt La Bohémen muutamankin kerran, niin minua kyllä harmitti juuri sen takia, että tiesin, mitä siinä menetettiin.

Haamulaulajaa en ole koskaan kuullut käytettävän, ainakaan Suomessa, mutta kyllähän se toimi. Tällaisessa muutaman kerran esitettävässä produktiossa ei kai sitten käytetä kaksoismiehityksiä edes pääosan esittäjillä, joten ehkä se olisi ollut liian vaikeaa nousta lavalle sijaistamaan.

Muuten esitys oli hyvä ja outo lavastuskin toimi. Kuulin ensimmäistä kertaa Waltteri Torikkaa livenä ja kyllä hän oli todella hyvä, ei ainoastaan laulullisesti, vaan myös näyttelemisen suhteen. Kaikki muutkin laulajat olivat erinomaisia ja Helena Juntunen Miminä oli loistava. Kaiken kaikkiaan oopperaa esitetään kuusi kertaa ja jäljellä ovat enää tämän päivän päivänäytös sekä viimeinen kerta ensi keskiviikkona.

No niin, toivotan teille jälleen mukavaa viikonloppua

# IL maksa itsesi kipeäksi Eliittikumppaneihin äläkä anna typerän nimen häiritä. Siellä on kivoja ihmisiä, jotka seulotaan tarkkaan. Hae se mies sieltä. Sattuneesta syystä suosittelen. #

Koshkoi, minulla on se pulma, etten viitsi tehdä mitään itse asian eteen pusukaverin saamiseksi. Tytär sanoo, että ei ne tule portille jonoon. Mutta mistä sen tietää, ehkä oven takana onkin jo joku...

Olen näiden 16 vuoden aikana tottunut elämään yksikseni ja viihdynkin omassa seurassani hyvin. Vaan jos jossain olisi mies, joka asuisi omillaan, huolehtisi oman taloutensa, laittaisi mulle ruokaa ja lähtisi oopperaan ja matkoille, sellaiselle olisi tarvetta!

Karkeakielinen kaverini popsi tänään suhsini, jätti vain inkiväärit! No, minä teen voileivän itselleni.

Kyllä Iker ansaitsikin pientä hemmottelua kaiken koetun jälkeen! Toivottavasti sinulla oli edes jotain siihen leivän päälle!

Mieheni ja minä ollaan nyt oltu pari päivää flunssassa. Olisiko viime viikonlopun hautajaisten perua? Onhan tämä nyt lähes romanttista, kun voimme jakaa kokemuksen, köllötellä sängyn päällä, keittää toisillemme teetä ja vertailla kummalla on pahemmat oireet. Harmi vain, että huomenna olisi vietetty Keijulin 10-vuotissynttäreitä. Tytär haluaa siirtää sukujuhlat myöhempään meidän takiamme, vaikka sanoimme ettei tarvitse.

Kerroin aiemmin, kuinka kävin vanhan puolalaissyntyisen naislääkärin (sen mummon, jolla oli soppakauha lääkärintakin taskussa) vastaanotolla repivän niskakivun vuoksi. Niska on vieläkin hivenen arka, joten käväisin omakannassa katsomassa, mitä siitä on kirjattu. Diagnoosina oli niskan keloidiakne ?! Googlasin termiä, ja sain selville, että sitä esiintyy afrikkalaissyntyisillä miehillä, joilla säkkärät hiukset alkavat kasvaa niskassa ihon sisään. Siis ei todellakaan minulla ! Ja miksi hän sitten määräsi lihasrelaksanttia? Eikä minulla ole koskaan ollut aknea niskassa. Mieheni tarkasti niskan, joka hänen mielestään oli ihan normaali. Minulla on sellainen "emännän kyhmy" , joka muodostaa pienen poimun niskan ja selkärangan väliin, ja minusta tuntuu, että se on nyt vähän ärtynyt.

Ai niin, unohdin kertoa, että mies kävi alkusyksystä samalla lääkärillä. Näytin miehelle, miten omakannasta voi katsoa terveystietojaan, ja ehdin lukea hänen tiedoistaan, että "hoitaa kotona vaimoaan" ! Ensin sain hepulin, mutta sitten purskahdin nauruun. Kyllähän me nyt tavallaan hoidamme toinen toistamme. Mies käy kaupassa ja laittaa ruokaa minua useammin. Minä huolehdin siivouksesta ja pyykistä.

Poikani perheessä iltarutiinit ovat lähes samanlaiset, kuin IL:n kertomat. Äiti tai isä lukevat pätkän jotain kirjaa, sitten on iltarukous ja molemmat vanhemmat laulavat yhdessä jonkin iltalaulun. Tyttäreni perheessä tehdään samoin, paitsi että Keijuli on alkanut lukea itse, eikä vävy laula.

Minä rukoilen itsekseni silloin, kun joku tarvitsee apua, ja myös silloin, kun olen kiitollinen jostakin asiasta. Varhaislapsuudessa isoisän äitipuoli opetti sanomaan "Hyvää yötä ja Jeesus siunaamaan". Itse sitten myöhemmin luettelin siihen jatkoksi kaikki sukulaiset ja tuttavat, joille toivoin myös siunausta.

Hyvää viikonloppua teille kaikille!

#Lähden zaan. Ani jää turkuun kun Zssa ei ole vielä kunnon sänkyjä. Tulevat torstaina. Vietetty vapaa viikko yhdessä. Ani komistuu silmissä.
Lasteni kanssa puhuttiin suoraan ja kovallakin äänellä. Tulos :hyväksyvät avioliittoni, uskovat, että en ole sekopää vaikka olin nopea. Vihdoinkin onnittelivat ja lakkasivat sen piruilun. Olin niin kylmäpäinen, että meni jakeluun. Ollaan nyt kaikki myymässä turun isoa asuntoa. Tytär saa vauvan kesällä ja ovat aviomiehen kanssa ostaneet hesasta soman kolmion. Tarttevat kyllä rahaa, jonka asunnon myynnistä saa. Vihdoinkin mukuloiden kanssa samalla sivulla.
Anin kanssa ensimmäinen kevät. Käytiin Ikeassa. Pussattiin ja halattiin mattojen luona.
Pojat haluavat kylään ja syömään mun ja Anin luo. Tarkoitus rauhoittua ja vakiintua niin, että ei mennä jatkuvaa kolmiloikkaa kuten Ani asian sanoi. Onnistuttiin aika kivasti jo. Lämmintä ja läheistä, mutta ei niin sekopäistä.
Ikävä jo nyt, mutta pää pystyyn ruikuttamatta. Harva saa naimisiin menonsa näin näppärästi hoidettua. Nyt ei valiteta#

# Kieltämättä on erikoista ja hauskaa tutustua Aniin, kun on jo naimisissa. Ollaan nyt tunnettu 3kk ja 3vk. Rakastuttiin pari päivää ennen tätä jo kyllä. Kiinnytään ja tutustutaan.
Ani: Älä nyt helvata sano enää, että "jos haluat vaikka ehkä kuitenkin tulla minua vastaan bussiasemalle " vaan sanot, että " tulet vastaan mun bussia!" Olet vaimo ja kerrot mitä haluat!
Minä:En rupea sinua komentelemaan!
A: Olen tottunut siihen!
M: Se kun olet. En komentele.
A: No sano sitten vaikka, että tuuks vastaan.
M: Kelpaa.
Ja tätä rataa pussailun lomassa. #