Heippa

Terveiset täältä kesästä sinne lumimaisemien keskelle. Viimeistä viedään. Eli huomenna on sitten kotiinlähdön aika. Ihanaa kyllä päästä kotiin. Ei siinä, että ei olisi ollut ihanaa täälläkin, mutta aikansa kutakin. Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Minullahan on tavallaan kaksi kotia siellä, toinen kaupungissa ja toinen mökillä. Näillä lumisateilla ja pakkasilla pysyn ihan mielelläni kaupunkikodissa (varsinkin, kun sain uuden sohvan sinne pitkän odotuksen jälkeen juuri ennen tänne lähtöämme ja ehdin jo löytää uudet väriin sopivat sohvatyynytkin )

Ihania juttuja edelleen nuo lapsuusajan leikit. Tuon pallon seinään heittelyn muistan hyvin, vaan en pelin nimeä. Kymmenen tikkua laudalla ja purkkis oli meilläkin usein leikittyjä.

Eilen nautiskelimme altaan äärellä löhöilemisestä ja auringon lämmöstä. Kyllä sitten "korvasimme" sen taas yli 10 km:n lenkillä. Voltaren Fortea polveen ja menoksi.

Tässä pitäisi pikkuhiljaa orientua siihen, että pitäisi aloittaa pakkaushommat. Voi kun inhoan pakkaamista Täältä päin se on tietysti helpompaa, kun ei tarvitse "valita" mukaanotettavia. Kunhan vaan muistaa kaikki laatikot, kaapistot ja hyllyt tyhjentää.

Tuo Tiinuliinun mainitsema huikaton helmikuu on ollut meilläkin puheessa. Ehkä sitä illalla vielä viinilasillisen ruuan kanssa ottaa, mutta sitten olisi hyvä pitää "puhdistuskuuri".

Viime vuonnahan mietimme, että jos olisimme ottaneet sen all inclusiven tähän hotelliin, mutta tyytyväisenä totesimme, että onneksi emme ottaneet. Huomattavasti halvemmaksi olisi kyllä tullut, mutta samalla olisi tullut syötyä vieläkin enemmän ja ehkä juotuakin. Näin oli paaaaljon parempi. Ruokapaikkaa etsiessämme tulee samalla tehtyä pitkähköjä ja joskus lyhyempiäkin kävelylenkkejä. Pääosin olemme tehneet onnistuneita valintoja ravintoloiden suhteen. Eilen oli kyllä pohjanoteeraus. En jaksa nyt yksityiskohtaisesti kertoa - ruoka oli ihan kohtuullisen hyvää, mutta palvelu todella surkeaa. Kerroin kyllä mielipiteeni ihan täkäläisellä kielellä emmekä jättäneet tippaakaan tippiä.

Siippani tekee kävelylle lähtöä ja minä orientoidun pakkaushommiin. Koettakaahan jaksaa siellä lumitöiden keskellä. Näillä näkymin säätiedot povaavat, että iltaan mennessä pahin lumimyräkkä olisi ohi, joten olisi toiveita, että kone laskeutuisi ennen puolta yötä. Minähän en sitten osaa mennä nukkumaan ennen kuin olen tyhjentänyt matkalaukut. Pyykkiä ei voi yöllä alkaa pesemään ja suosiolla jätän kosmetiikka yms lajittelun seuraavaan päivään, mutta pääosin on saatava matkalaukut tyhjiksi, että pystyn nukkumaan. Olen tälläinen omituinen otus....

Siipallani on ollut kurkku vähän kipeänä ja eilen alkoi minunkin kurkkuni tuntua kipeältä. Jotenkin aika vetämätön olo... toivottavasti ei enteile flunssan tuloa. Sitä on kyllä paljon liikkeellä täälläkin. Yhtenä päivänä kuuntelin altaalla ääniä ja totesin siipalleni, että voisi kuvitella olevansa keuhkoparantolassa, kun joka puolella yskittiin. Minun vetämätön oloni voi tosin johtua myös siitä, että ei sitten huvittaisi tippaakaan aloittaa pakkaushommia

Toivotan mukavaa viikonlopun jatketta teille kaikille

# Odotan bussia Turussa zaan takaisin ja kiskon jäätelöä, kun en Anin edessä kehtaa. Terkkuja vaan paksulle pikkupojalle bussissa... Ani oli virkistynyt ja lähtenyt huonekalukauppaan Zssa. Ostetaan uusi sänky. Hänen puolensa muistuttaa kuulemma kivilaattaa pehmeydeltään. Niin tekee, mitäs heitti sen vaahtomuovin sen alta pois, jonka sinne itse joskus tungin. Ostetaan kunnolliset. #

Mä mitään laituria kolannut. Lumipyry oli sakea jo herätessäni, joten kimpsut kasaan ja kotio. Aukeilla pelto-osuuksilla kehuin ääneen nelivetoautoani, joka puski tyynesti tuulen tekemien kinosten läpi.

Kerron teille jutun pienemmästä kiljukaulasta, Juniorista. Hän oli eilen postannut instaan kuvan omituisesta esineestä tekstillä "ostin tämän". Se näytti minusta puutarhasaksilta ja kysyin, mikä se on. Yllätyin aika lailla, kun joku Juniorin kavereista vastasi, että v***u tyhmä et sä tota tiädä.

Ajattelin olla reagoimatta, mutta tänään huomasin, että Juniori oli läksyttänyt kaveriaan. Ja sen lisäksi viisi muuta poikaa oli kommentoinut, että "ite oot tyhmä" ja "ei kaikki mummot voi tota tietää" ja "Juniorin mummo sentään haluu tietää" jne. Sokerina pohjalla sitten tämän sanavirtuoosin vastaus, että "sori, Juniori jo ihan tarpeeks moitti".

Soitin Juniorille ja kiitin, että hän on ollut tosi rohkea puolustaessaan omaa mammaansa. Johon poika vaatimattomasti, että en mä ollut ainoa, mun kaverit suuttui sun puolesta kans.

Mitä tästä opimme? Että rohkeita ja reippaita pieniä poikia on edelleen olemassa. Ja että Juniorin kavereille kannattaa edelleen tarjota ruokaa ja pullaa, kun ne ovat leikkimässä/pelaamassa Juniorin luona.

p.s. se esine oli johonkin peliin kuuluva veitsi.

Ihan toinen juttu vielä. Tänään tulee ykköseltä Suomi Love, jossa ovat mukana mökkiystäväni Marsa poikansa Tuomaksen kanssa. Näkyy myös Marsan kotia, joka on hurmaava sininen Muumitalo.

#Fiksu juniori, IL. #

# Ostettiin uudet sängyt zaan. Myyjä ihmetteli, miten olemme kestäneet 'niin kauan' huonoja sänkyjä. Näytettiin vissiin vanhalta parilta. Ei oltu puhuttu ajoista mitään. #

lauantaina, 2. helmikuuta 2019 klo 04:19 muori61 kirjoitti::
Morron; täällä monet valittaa lumitöiden jaksamisesta, no minä en ole tehnyt nyt yhtään lumitöitä, tykkäisin kyllä, mutta pitää meidän isännällä olla jotain liikuntaa talvellakin,

Tässä yhtenä päivänä, kun olin tuossa lähellä olevassa palvelutalossa vapaaehtoisten kanssa tekemässä virkistys päivää vanhuksille, tuli juteltua yhden mummon kanssa siellä asumisesta ja tuli iästä juttua, sanoin hälle, että en ole vielä pitkään aikaan siinä, että muuttaisin palvelutaloon, mummo sanoi ikänsä ja olin nolo, kun totesin, että ollaan saman ikäisiä, hän oli viisi kuukautta nuorempi ja luulin häntä ainakin kymmenen vuotta vanhemmaksi, siispä olen tolkuttanut itselleni, että saan olla onnellinen, että olen vielä näinkin hyvässä kunnossa, vaikka jotain särkyjä jossain välillä onkin, tulin siihen tulokseen, että en turhaan yritä pitää liika kiloja kurissa, eli sen vuoksi jaksan liikkua vielä suhteellisen mukavasti, eli kiitollisin mielin jatkan elämääni,

Mukavata viikon vaihdetta, KAIKIL"

Olin täältä poiskin tänään aloitin taas alusta Muori uskollisesti mukana! se mukava yks tuttu bongattu! Lumitöihin raput kaameessa röhvässä!!

# Kävin vaa alla. Olen laihtunut 18 kg maksimipainostani eli siitä, kun liityin kiloklubiin. Ei @()&€#!#

Onnittelut painonpudotuksesta Koshkoi! Pitäisi varmaan rakastua, josko sitten putoaisi paino?

Koshkoi, eihän sinusta voi olla jäljellä kuin ihan pieni ihminen. Mutta rakastunut, ihanaa!

Minä olen hihitellyt itsekseni eilistä pientä tapahtumaa. Palovaroittimeni oli mennyt rikki ja ostin eilen uuden. Vaan sen pohja olikin pienempi kuin entisen ja totesin, etten saakaan itse sitä laitettua. Niinpä kävin rimpauttamassa kerrosnaapurin ovikelloa.

Mies tuli tukka märkänä kylpytakki yllään ovelle ja kerroin pulmani.
- no minkäslainen paikka se on, sanoi mies ja lähti katsomaan.

Se minua on hihityttänyt, että jos olisi joku toinen naapuri sattunut paikalle juuri silloin, kun tämä (onneksi leskimies) hiippaili asunnostani omaansa kylpytakkisillaan!

Vaan tuli hetken päästä takaisin pukeutuneena ja kiinnitti varoittimen. Minä tarjosin kahvit ja juttua riitti pariksi tunniksi!