Tervehdys

Mallis, voimia sinulle ja perheellesi. Olet ollut usein myös minun mielessäni. Menetyksesi tuntuu niin suurelta, että sitä ei voi edes käsittää. Ehkä se kuitenkin on niin, että meille ei anneta suurempaa taakkaa, mitä jaksaa kantaa - vaikka välillä ei ihan siltä tunnukaan. Onneksi pikku prinsessa tuo iloa arkeen, vaikka tietysti huoli hänen äidistään painaa sydämellä.

IL, oli ihana lukea, miten teillä meni bonus lapsenlapsen kanssa. Siinä on varsinainen selviytymistarina Voit syystäkin olla ylpeä, että poikaystävä tuotiin näytillesi ensimmäisenä

Tiinuliinu, kuinka kauan te tällä kertaa viivytte reissussa? Olet varmaan kertonutkin, mutta jotenkin on mennyt ohi. Varmaan syötte sitten vuoden vaihtuessa viinirypäleitä Ihania yhdessäolon hetkiä koko poppoolle siellä.

Muori, ei missään nimessä yli 70 ryhmää . Tänne te kuulutte emmekä halua päästää teitä mihinkään toiseen ryhmään.

JJ, onpas onnekasta, että tytär asuu niin lähellä teitä. Tekstistäsi kuultaa läpi taas ihana harmonia ja rauhallisuus.

Tulirumpu, yhdyn sanoihisi lasten parisuhteiden suhteen. Itselleen tietysti valitsevat, mutta kyllä on mukavaa jos synkkaa yhteen myös "appivanhempien" kanssa.

Saksalainen ja Asics Gel, mukava kuulla välillä myös teistä

Siippani lähti vielä käymään kaupassa, vaikka alunperin olimme suunnitelleet kauppareissua vasta keskiviikolle. Sää kuitenkin enteilee sellaisia lumipyryjä ja tuulia, että oli viisainta toteuttaa tuo kauppareissu tänään.

Olemme nauttineet olostamme. Voi kun on ihanaa, kun ei ole kiire minnekään. Yleensä kaksi kävelylenkkiä on kuulunut päivän ohjelmaan - toinen vasta pimeän aikaan otsalamppujen valossa. Eilen tosin jätimme sen lenkin pois, kun teimme päivällä niiiiin pitkän lenkin. Tapasimme samalla pari "uutta mökkiläistä", joiden kanssa jäimme suustamme kiinni Lisäksi vielä muutama vanha tuttu, niin aikaa lenkkiin kului yllättävän kauan. Raketteja emme todellakaan aio lähettää. Siippani oli suunnitellut suurta kokkoa rannan tuntumaan (jäi tänä juhannuksena polttamatta), mutta taitaa olla jo liian kova tuuli illasta siihen hommaan.

Kahdestaan olemme (olen kyllä miettinyt, jos olisin iltapäivästä kutsunut yhden pariskunnan skumpalle) ja olemme nauttineet suunnattomasti tästä rauhasta ja hiljaisuudesta. Molemmat olemme lukeneet paljon, minä lisäksi yrittänyt netin kautta etsiä joitakin kadottamiani ohjelmia. Eilen illalla katsoin Prisman lähetyksen, joka koski nukkumista ja unta - mielenkiintoinen. Toissapäivänä katsoin sen espanjalaisen elokuvan, josta Merelle antoi vinkin, Julieta. Pidin kovasti.

Eilen vihdoin muistimme ottaa varastosta tarpeeksi ajoissa vihdan ämpäriin likoamaan. Kyllä nautin vihtalöylyistä.

Toivotan jokaiselle mukavia hetkiä uuteen vuoteen 2019 sekä roppakaupalla voimia, viisautta ja siunausta

Hyvää ja Valoisaa Uutta Vuotta teille kaikille rakkaille ystäville!

Voimia ja jaksamista Mallikselle toivottelen minäkin. Jumbojet kirjoitti niin kauniisti ettei siihen ainakaan mulla ole mitään lisäämistä. Alkava vuosi tuokoon sen valontuikahduksen elämääsi, hetki kerrallaan.

Kipa, meillä on se ns. normaali neljän viikon loma. Tälle talvelle vain osui tuplanormaali kun oltiin marraskuu Costa del Solilla mutta ehkä tämän vielä kestää. Tai no loma ja loma - mulla on hyvänlainen mapillinen papereita mukana ja lisää digitaalisessa muodossa. Tarkoitus on kuitenkin vähän kävellä.

Viinirypäleet jäivät ostamatta mutta yritetään tehdä jotain muita taikoja. Eikä harmitella jos nekin jäävät tekemättä.

Hyvää vuodenvaihdetta kaikille! Teillä, jotka olette nyt Suomessa, se on jo paljon lähempänä kun Kanariansaaret on kaksi tuntia ajasta jäljessä...

Oikein hyvää uutta vuotta!

Olen sairastanut viikon flunssaa ja en ole oikein saanut kirjoitettua.

Olen kyllä lukenut kirjoitukseenne ja nauttinut niistä tässä taudin kourissa.

Mallis eritoten on ollut mielessäni ja miten raskasta aikaa hän elää. Voimia sinulle ja perheellesi.

Hyvää Uutta Vuotta!

Moi mimmit ja kaikille erittäin hyvää tätä vuotta!

Olen valvonut koko yön Ikerin kanssa. Se on pienessä sokissa, läähättää, juo paljon, ravaa edes takaisin. Äsken sain sen sentään pihalle, mutta portilla se kävi maahan makaamaan eikä suostunut sitä pidemmälle.

Olimme sopineet naapureiden kanssa, ettei ammuskella. Mutta niin vain poikajoukko alkoi räiskiä minun portillani kahdeksalta. Siitä on hyvä lähetellä raketteja, kun on pelto edessä. Iker säntäsi kuusen alle nurkkaan, kuusi kaatui. Olivat sellaisen naapurin poika ja sen kavereita, joka oli itsekin mökillään kahden pelkäävän koiransa kanssa. Pojat oli ohjeistettu menemään ihan eri paikkaan, mutta laiskuuttaan jäivät ensimmäiseen sopivaan. Naapuri pyysi anteeksi ja asia sovittiin.

Yhdeksältä alkoi sitten pamautella uusi naapuri, joka ei ehkä tiennyt sovituista. Iker meni ihan paniikkiin. Olin laittanut musiikkia lujalle jo alkuillasta, mutta kaupungistakin ne pamaukset kuuluivat. Istuin pari tuntia lattialla hieroen ja silitellen kauhistunutta koiraa, joka välillä tunki itsensä pikkuvessan lavuaarikaapin alle. Koko yön se ravasi edes takaisin ja on edelleen hyvin epäluuloinen.

En ymmärrä, mistä se pelko on kummunnut koiraan, joka on kaikessa muussa ihan lehmänhermo. Eläinlääkäri sanoi, että pamauskauhuista koiraa on lähes mahdotonta opettaa siitä pois, lääkitys tehoaa parhaiten. Ei vaan ollut lääkkeitä nyt mukana.

Sataa ja tie on ihan jäinen. Ehkä on hyväkin pitää sisäpäivä ja alkaa kuunnella Niinistön puhetta. Tajusin muuten vasta eilen, että hänen uusi kesäpaikkansa on vastapäätä järven toisella puolella. Ja sitten tulee Wienin uudenvuoden konsertti. Huomenna korjaan vioittuneen kuusen pois, latvatähtikin kärsi kuusen kaatuessa.

Tästä se vuosi lähtee käyntiin!

Meillä lapsuuteni koira pelkäsi raketteja. Toisena uutena vuotenaan olin sen kanssa päivällä kävelyllä kun pojat saivat päähänsä heitellä meitä kohti papatteja tai jotain. Koira pääsi minulta karkuun.
Se uusi vuosi meni sitä etsien vaikka tiesi ettei voi löytää ennen kuin ammuskelu loppuu.
Seuraavana iltapäivänä perhetuttu soitti viiden kilsan päästä että koira on heidän naapurillaan. Oli ottanut sen kiinni aika pian katoamisen jälkeen. Koira oli paniikissa varmaan juossut ja tullut tutun reitin varteen.

Se koira ei enää koskaan yli13 vuoden elinaikana suostunut vuorokauteen ulos uutena vuotena.

Omat koirani joita on ollut 7 eivät onneksi ole pelänneet. Olenkin uutena vuotena ollut heidän kansaan hyvin tarkka ja pelannut varman päälle.

Eilen jätti olisi halunnut lähteä äänien suuntaan, ei peloissaan vaan uteliaana. Miehen olin käskenyt laittaa varmuudeksi hihnan lisäksi kuonopannan ja se oli tarpeen 73 kiloisen koiran innostuksessa. Jos olisi karkuun päässyt olisi into voinut vaihtua pelkoon.

Mies on pihalla lumitöissä, lunta tuli viitisen senttiä. Lapset ja koirat myös pihalla lumessa puuhaamassa. Minä köhin sisällä ja keitän riisipuuroa lounaaksi.

Mukavaa vuoden ensimmäistä päivää.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille klubilaisille.

Minun vuoteni on alkanut kuntoliikunnan merkeissä. Olen lykkinyt lumikolaa märässä lumessa taloyhtiön pihapoluilla jo kahteen kertaan tänään. Vielä on käytävä työntelemässä traktorin jättämät vallit pois, kunhan vähän lepään ensin.

Vuosi vaihtui osaltani rauhallisesti. Lueskelin, katselin telkkaa, torkuin ja kuuntelin räiskettä ulkoa, joka alkoi jo ennen kuutta illalla. Olin tyytyväinen kun ei ollut eläimiä pelkäämässä, siitäkin on kokemusta.

Toivottavast jaksatte kirjoitella aktiivisesti tänäkin vuonna. On mielenkiintoista lueskella elämästänne hauskoista ja välillä vaikeistakin tapahtumista.

Argh ! Olin juuri kirjoittanut pitkähkön jutun tänne, mutta sitten tein jotakin, jolloin koko teksti katosi bittiavaruuteen.

Tänä vuonna minulla ei ollut joulustressiä. Ajattelin, että elämä jatkuu joulun jälkeenkin, joten viikkosiivous saa riittää. Ikkunat ehtii pestä keväämmällä, kun on valoisampaa. Pientä stressiä aiheutui lahjoista. Lapset ja lastenlapset toivoivat lahjakortteja, mutta mielestäni jokaisen pitäisi saada myös paketteja. Niinpä ostin kirjat kaikille. Lahjoja kääriessäni huomasin, että olin ostanut miehen toivoman kirjan kahdesti , ensin Akateemisesta ja sitten Suomalaisesta kirjakaupasta. Palautus Akateemiseen kävi kuitenkin helposti.

Todellinen hitti oli Suomalaisesta löytäväni saippuanteko-pakkaus. Tytöt olivat koko syksyn opetelleet valmistamaan limaa, joten arvelin heidän pitävän tästäkin, ja oikeassa olin. Hyvä etteivät jo aattoiltana pistäneet saippuatehdasta pystyyn.

Jouluaaton vietimme perinteiseen tapaan vävyn ja miniän kodissa ihan kaupungin sydämessä. Joulupukki ei enää käynyt, mutta hän soitti, että on jättänyt lahjat oven taa. Minä sain musikaaliliput Billy Elliotiin Tampereen teatteriin ja Sound of Musiciin Lahteen myöhemmin keväällä. Teemme nämä retket ihan vain tyttöporukalla. Onpa kivaa odotettavaa!

Minä olen pikku hiljaa saanut vetäytyä jouluruokien valmisteluista. Mieheni osti ja paistoi kinkun, poika osti kalat ja mädin. Tytär ja miniä huolehtivat muista ruoista. Joulupäivänä kokoonnuimme yhteiselle aterialle pojan ja miniän luo, ja Tapaninpäivänä sitten kaikki tulivat meille.

Isoveli katsoi ihmeissään kuinka 9-vuotias serkku pisteli mätiä ja smetanaa. Poika arveli, että voisi koettaa maistaa sitä seuraavana päivänä. Ei polisi kannattanut: ensin turposivat huulet ja sitten väri katosi kasvoilta pahoinvoinnin vuoksi. Onneksi hän oli ehtinyt ottaa antihistamiinin, joka ilmeisesti alkoi toimia ja huono olo helpottui. Kala ei ole aiheuttanut hänelle allergista reaktiota. Uskaltaako katkarapuja edes maistaa?

Pojan perhe matkusti uudeksi vuodeksi Joensuuhun miniän äidin luo. Miehensä kuoltua runsas vuosi sitten hän on päässyt muuttamaan kerrostaloon, ja omakotitalo on myynnissä. Asuntomarkkinat eivät ole Joensuussa kovin vilkkaat, joten myynti voi kestää.

Ajatukseni ovat olleet Malliksen ja miehensä suuressa surussa. Suru ei varmaan katoa minnekään, mutta muuttuu vähitellen helpommaksi kestää. Voimia teille!

Japena, kurjaa että olet ollut flunssassa. Olet kuitenkin jaksanut kestittää suuren joukon läheisiäsi. Ihana uutinen on, että Japanissa asuva poikasi perhe odottaa uutta vauvaa!

IL, voi sentään, että naapurisi pojat ehtivät säikyttää Ikerin raketeillaan.
Onko koirille korvatulppia? Poneille ainakin on. Voi olla, ettei niistäkään olisi apua, ellei sitten rauhoittavan lääkkeen lisänä. Miten ihana oli kuulla, että bonuslapsenlapsesi on löytänyt oikeat raiteet elämäänsä!

Tiinuliinu ja miehensä ovat taas jo ehtineet Gran Canarialle. Viettäkää mukavaa työ- ja vaelluslomaa. Miten hauskaa, että tyttäresi perhe on siellä myös lomailemassa! Joko intialainen(?) vaihto-oppilas on lähtenyt kotiinsa?

JJ , Olet niin empaattinen ja osaat löytää oikeat sanat, jotka lohduttavat ja voimaannuttavat! Miten ihanaa, että teillä on vielä tuo pieni poika ilonanne!

Menna, kiitos järkevistä mielipiteistä ja kiehtovista matkakertomuksista!

Muori, Kipa ja te muut, myös uudet, mitä sanoisin teille? Ehkä sen, että olette rakkaita ystäviä, vaikken ole teitä kaikkia edes nähnyt. Voimme jakaa täällä huolemme ja murheemme, saamme lohdutusta ja kannustusta. Tuntuu myös, että ilomme kaksinkertaistuu, kun sen saa jakaa kanssanne.

Toivotan teille kaikille onnea, iloa ja terveyttä uuteen vuoteen!

P.S. Loppu näkyi tulevan lihavoituna, mutta en nyt ryhdy sitä korjailemaan, etten kadota tekstiä toista kertaa.

Hyvää Uutta Vuotta Ihanaiset,

Vuoden vaihtuminen sujui rattoisasti, pojan perhe tuli ampumaan papan raketteja ja joulusiivouksessa löytyneitä pari vuotta vanhoja pikkupaukkuja . Niitä oli niin paljon, että jäi vielä ensi kertaan. Ihmettelin, että miksi isäntä on niitä joskus niin paljon ostanutkin mutta kehui saaneensa ne kaupan päällisiksi . Lapset tykkäsivät, tytötkin, vaikka niistä ei ollut minusta mitään iloa, paukkuivat vain. Minun puolestani voitaisiin kieltää kaikki sähisevät, viheltävät ja paukkuvat ilotulitteet. Sääliksi käy kaikkia luontokappaleita, mihinköhän kaikki linnut ja rusakot meidänkin kulmilta pakenivat, rauhallista paikkaa ei löydy lähimaillakaan. Muutama tosi upea raketti nähtiin ja minun "rauhaa ja rakkautta" patteri on kaunis eikä se paukkunut yhtään, suhahti vain .

Uusi vuosi alkoi nolosti, unohdin kokonaan perinteisen uudenvuoden konsertin. Olen katsonut sen niin kauan kun muistan ja nauttinut skumppaa sitä katsellessani. Unohdus johtui varmasti siitä puuttuvasta skumpasta .

Ulkona on ihan järkyttävä myräkkä, isäntä lähti lumitöihin ja minun piti mennä lenkille mutta sika söi eväät. Kuusessa on valo ja takassa tuli, minun pyrstön on juuttunut tiukasti sohvan nurkkaan, ah autuutta . Ollaan isännän kanssa laiskoteltu joulunpyhistä alkaen mutta haitanneeko tuo mitään.

Kaikille lämmin kiitos kuluneesta vuodesta ja terveyttä, iloa ja energiaa tulevaan vuoteen!