Moi mimmit, olipa kiva lukea viestejänne. Minä olin tänään ensimmäisen kerran kiropraktikolla, tuntui pätevältä mieheltä, tosin sai minut karjaisemaan kivusta niin, että Naapurinmies oli pudota odotushuoneessa tuoliltaan, hyvä ettei rynnännyt pelastamaan.

Minulla onkin sellainen lisäturva vakuutuksessani, että se kustantaa 10 käyntikertaa kiropraktikolla. Se oli mukava tieto, en sellaista muistanutkaan.

Tänään on ostettu autot täyteen ruokaa, Naapurinmies vielä aamulla hakee kylmätavarat. Minä poimin Kiljukaulat ja Ikerin kyytiini, mies hakee kolme poikaa lisäksi. Saa nähdä, miten meidän poikaleiri sujuu! 9-vuotias ei ole ikinä ollut yötä missään ilman vanhempiaan, voipi olla, että hänet joudutaan palauttamaan huomenna illalla. Olen kyllä luvannut luovuttaa oman petini pojalle, jotta tämä voi nukkua vaarinsa vieressä tarvittaessa.

Tiedossa kiireisiä päiviä perjantaihin asti!

Terveiset viiden pojan kesäleiriltä mökiltäni! Ja yhden koiran, joka juoksenteli itsensä umpiväsyksiin ja loikoo nyt keskellä aulan ja olohuoneen ovea eikä edes värähdä, kun loikimme sen yli.

Naapurinmiehen kolme poikaa ja minun kaksi tutustuivat toisiinsa noin minuutissa. Päivä on ollut touhua täynnä. Laiturin rappuset kiinnitettiin ja pojat pulikoivat järvessä pitkään. Kantoivat laiturikalusteet, roudasivat terassikalusteet paikoilleen, tekivät makkararatoja Ikerille, jakoivat petipaikat yläkerrassa.

Isoimmat ajoivat ajoleikkurilla ja vetivät pienempiä peräkärryssä. Minä kiljuin siinä vaiheessa, kun ajoivat ympyrää niin lujaa kuin leikkurilla pääsi. Pidin myös sairaanhoitajan vastaanottoa, kun yksi poltti nilkkansa nokkosissa, toinen sai haavan käteen ja kolmannelle meni tikku kämmeneen. Neljäs tuli näyttämään olematonta pipiä, johon sipaisin myös hydrokortisonia ja annoin pipihalauksen.

Naapurinmies veteli päikkäreitä puolitoista tuntia, ei taida vaari jaksaa poikien tahdissa. Pienin, 9-vuotias, kysyi silmät loistaen, saako hän tulla ensi viikoksikin tänne. Huomenna minä karkaan lähikylään kynsihoitoon ja mies saa keksiä puuhaa pojille!

Tiinuliinu:En tiedä torjuuko maalimme kotiloita. Aikaisemman maalin pinnalla ei ollut kotiloita, vain vihreää levää, joka lähti painepesurilla pois. Veneen pohjassa kyllä oli pieniä kotiloita, pohjaa kun ei maalata ollenkaan.
Tämä uusi maali oli paksumpa eikä tuoksunut edes juuri millekkään. En oikein tiedä mitä se on, mutta on niin bitumimaista, että kutsun sitä bitumimaaliksi.
Oli kyllä työ ja tuska saada maalaus tehtyä kun koko viikon on satanut. Onneksi la-su oli poutaa niin saatiin pohjamaali ja eka blacking tehtyä. Keskiviikkona sitten oli sen verran poutaa, että kiireellä maalaten saatiin toinen blacking tehdyksi ennen sateita. Huh!
Välillä on sitten odotellessa autoiltu sinne tänne. Lauantaina vene menee takaisin veteen ja varsinainen matka saa alkaa. Toivottavasti sää vaan paranisi. Vettä on tullut kyllä tarpeeksi

Viikko mennyt sellaista vauhtia, etten ole meinannut perässä pysyä. Sitä sun tätä puuhaa ennen matkaa.
Ollut neuvottelua sun muuta palaveria, terapiat ja äitikin olinkaan sairaalassa. Kotiutui eilen kävin neuvottelun jälkeen moikkaamassa.

Yhtenä iltana sain vihdoin ajettua meidän nurmikentällä. 2,5 tuntia siinä meni päältäajettavalla huristessa.

Tänään kävin ostamassa isot ruokakassilliset ruokaa kotiin jääville. Tytär vilperin kanssa ja teinilikka pitävät taloa pystyssä.
Kovasti olen ohjeistanut, että muistaa kastella lukuiset kasvini pihalla.

Huomenna pitäisi aamu neljältä startata kohti Vantaata ja Billundiin lennämme. Auto odottaa kentällä ja siitä Lonstrupiin jossa on huvila viikoksi.

Mukavaa viikonloppua.

Muori, kerro sitten, auttavatko ne alpakkapallot kuivausrummussa. Kuulosti mielenkiintoiselta.
Japena, parasta mahdollista lomaa teille! Olisin kyllä monet kerrat tarvinnut taitojasi täällä viiden villiviikarin kanssa. Toisaalta auttaa paljon, kun meitä on nyt kaksi. Kun toinen jää vahtimaan poikia rantaan, toinen menee jo valmistelemaan ruokaa tai saunaa, koska nämä syövät ja saunovat koko ajan.

Parhaan terassiryhmäni pöydän jalat menivät säpäleiksi, kun minulta kysymättä olivat kantaneet pöydän muualle tehdäkseen siitä majan. Kaksi jalkaa halkesi niin, ettei voi edes korjata, eikä sitä ryhmää ole enää myynnissä. Valkoisia pöytiä on vaikea löytää, ainakin netin mukaan.

Meitä on myös kuulusteltu: kauanko te olette olleet AKTIIVISTI yhdessä? Mitä te teette keskenänne? Kumman kodissa te olette enemmän? Saanko mä tulla teidän kanssa vaikka mihin? Saanko mä nukkua teidän kanssa? Tänään on ollut jo ihan luontevaa touhuta uusioisovanhempiperheenä!

Mies tekee parhaillaan lounasta ja sen jälkeen on haasteena saada poikien kamat oikeisiin kasseihin. Me unelmoimme heidän viemisistään koteihinsa ja pojat vaativat olla iltaan asti!

Heippa,

kiitoksia kirjoituksistanne. Olen kyllä kaipaillut teidän muidenkin kirjoituksia, jotka nyt olette pitäneet taukoa

Ihanaa lomaa teille Japena. Kyllä olette lomanne todella ansainneet

IL, katselin eilen kuvia naamakirjasta. On teillä riittänyt vauhtia Onneksi on sentään useimmiten 4 silmää vahtimassa kahden sijasta (jos toinen ei ole päikkäreillä tai toinen kynsihuollossa ). Voin kuvitella hitusen poikien kokemasta riemusta. Noiden päivien jälkeen olette varmaan itsekin loman tarpeessa. Ihanaa, että kaikki meni niin hyvin Nauratti, kun tuli mieleen (oisko ollut viime kesänä), kun Motsku oli poikiensa kanssa siellä ja meno oli kovaa silloinkin. Mieleeni tuli sitten poikien saunareissu ja hammasmukit

Muori, kiva reissu teillä tuntuu olleen. Muistaakseni Kanarialla on ainakin ollut myynnissä jotain alpakasta tehtyjä tuotteita.

Mustikkaposki, oletteko tulossa juhannuksena etämiehen mökille vai missä teillä on tapana jussia viettää?

Kivikasa, toivottavasti ilmat ovat parantuneet ja olette päässeet jokiveneellä liikkeelle.

Viikko on todellakin mennyt hujauksessa. Maanantai meni kaupoilla ja lääkärissä. Otettiin se vasta-ainekoe. Eilen luin omakannasta, että on negatiivinen (hyvä ), mutta jos kyseessä tuore punkin purema, niin testi olisi syytä uusia 2 - 3 viikon päästä. Pitää katsoa, mitä lääkäri sanoo, kun/jos soittaa maanantaina tuloksista. Kävimme maanantaina kahteen otteeseen Mikkelissä (jälkimmäinen oli labrakäynti, kun täällä paikallinen oli jo kiinni), emme sentään välillä piipahtaneet mökillä asti, täältä kun on kylälle matkaa 30 km. Kiva oli päästä taas vaihteeksi valmiiseen ruokapöytään. Yritin metsästää sinistä terassihorteninsiaa vaikka kuinka monesta kaupasta, mutta en vaan löytänyt.

Siippani lähti sitten keskiviikkoaamuna kohti kotia mutkan kautta (kävi kaatamassa muutaman puun ystävänsä mökiltä). Nyt on sitten ollut hommissa tyttären ja vävyn uuden talon kimpussa.

Täällä tuli vihdoin toissa yönä vettä taivaalta, kokonaiset 3,5 milliä ja viime yönä noin 2 milliä. Tuntuu ylelliseltä, kun pääsee hiukan vähemmällä kastelulla. Ennen sateita ehdin onneksi uurastaa puskien ja kukkapenkkien kimpussa. Liian kuumalla se on aika tukalaa, kun en uskalla ilman pitkähihaista vaatetusta siellä touhuta. Huomisesta pitäisi säiden sitten taas reilusti lämmetä.

Hauvavauva herätti meidät "kovalla" haukulla sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Terassillamme oli pöllön poikanen Siippani aukoili laseja ja se lensi vahingoittumattomana tiehensä. Terassi on siis muuten kokonaan lasitettu, mutta sisääntuloaukko on avoin. Sillä kohtaa roikkuu katosta cd:tä, kun olin kuullut, että niiden avulla linnut pysyisivät loitolla. Ei ole kyllä auttanut.... Tänä aamuna oli terassille johtavilla rapuilla kaksi pientä kuollutta linnunpoikaa

Viikko tosiaan mennyt nopeasti. Yllättävän paljon olen saanut aikaiseksi, kun jäin keskiviikkona yksin (tai kaksin - hauvavauvan kanssa). Kesäkukkia olen hommannut vähemmäin kuin aiempina vuosina, mutta aikaa niidenkin hoitaminen vie.... muuten tulevat kauhean näköisiksi. Perennoja täällä on liikaakin minun nykyiselle kunnolleni. Vanhan mökin luota on kukkapenkkejä jäänyt "omilleen", kun yritän vähän karsia hommia.

Jotenkin kevät oli pitkälle aika koleaa (muutamia lyhyita lämpöisiä jaksoja lukuunottamatta) ja yöt kylmiä (ei saatu kesävettä ulkohanoihin), niin että monet hommat, jotka olen tehnyt aikaisimpina vuosina aiemmin, jäivät tänä vuonna tooosi myöhäisiksi. Osa vieläkin odottaa tekijäänsä

Poika ja miniäkokelas tulevat huomenna ja ovat viikon. Torstaina tulee heidän ystäväpariskunta ja perjantaina meille sitten vielä kaksi meidän ystäpariskuntaa.

Keskiviikkona pitäisi siippani tulla taas tänne päin ja sille päivälle on suunniteltu myös kauppareissua (vuoden rankin kauppareissu ).

Pitäisi nyt laatia ensin ruokalistoja ja sitten niiden pohjalta aloittaa kauppalistan tekoa. Voisin lainata yhden ylimääräisen jääkaapin juhannukseksi.....

Aamupäivälle odotettavissa pientä sadetta, joten lenkkiä lukuunottamatta taidan keskittyä sisähommiin. Illaksi suunnitteilla nautinnollinen saunahetki (auringon pitäisi jo paistaa) ja jalkojen uittaminen nokkosvedessä. Saunassa koivun oksia antamassa tuoksua.

Toivotan kaikille oikein mukavaa viikonloppua

No hyvä kun Kipan punkinpurema ei ollut tuon pahempi. Me tultiin eilen erääseen Espoon edustan saareen, ja iltalenkin jälkeen poimin koirasta 10 punkkia ja yhden muurahaisen.

Eivät ne kiinnity, kun spanieliin on pistetty torjunta-ainetta, mutta juoksevat pitkin kuono- ja kaulakarvoja. Ihmisillä tietysti voimassaolevat rokotukset (eivät ne borrelioosia torju mutta sen yleisemmän aivokuumeen kyllä). Lehtitietojen (ja nyt en tarkoita Seiskaa tai MV:tä ) mukaan punkkeja tavataan nykyisin kaupunkialueillakin, siis myös Helsingissä.

Japenalle hyvää lomaa jos tänne vielä vilkaiset, samoin Kivikasalle jonka vene lienee jo päässyt vauhtiin. Me starttaamme varsinaiselle lomapurjehdukselle vasta juhannukselta. Ja juu, lomansa ovat varmasti ansainneet myös IL ja Naapurinmies - viiden pojan kesäleiri käy taatusti työstä vaikka se varmasti kaikkien osapuolten mielestä kivaa olikin.

Me perustetaan kohta veneeseen kisakatsomo. Venlojen Viesti, johon tytär ja tyttärentytär osallistuvat, starttaa iltapäivällä ja varsinainen Jukolan Viesti juostaan yöllä. Vävy arveli ankkuriosuutensa toteutuvan joskus aamunkoitteessa joten jännitystä piisaa (no ei me kyllä koko yötä valvota )

Hyvää viikonloppua kaikille!

Voi kun täällä on kiva lukea kaikkien kesäelämyksiä ja tekemisiä!

Me palauttelimme poikia koteihinsa, kaikki ilmoittivat haluavansa tulla uudelleen milloin vain ja se nuorin neropatti haluaa muuttaa meidän kanssa yhteen koko kesäksi! Hänen äitinsä soitti tänään, poika oli kertonut olevansa masentunut, kun on ainoa lapsi ja haluavansa samanlaisen koiran kuin Iker ja mielellään myös isonsiskon. Oli nukkunut 12 tuntia yhteen menoon rankan lomasen jälkeen.

Naapurinmieshän ei ollut tottunut halailemaan edes lastenlapsiaan. Minun juniorini on luontevasti halaillut miestä ja kun nytkin kävi silloin tällöin kietomassa käsivartensa miehen ympärille, nuori neropatti tarkasteli tilannetta ja teki perästä. Ei ruvennut kateelliseksi ollenkaan vaan rupesi antamaan hyvänyön halauksiakin vaarilleen. Kiipesi minun syliini usein ja kun lepuutin selkääni sängyllä, pötkötteli vieressä juttelemassa.

Lukuisista tarkistuspyynnöistäni huolimatta heviteini oli jättänyt reppunsa mökille (avaimet, pyörän avain, laturit). Asia huomattiin vasta kotona ja syntyi hirveä riita. Poika huusi, että nyt kyllä kohta sanon sen v-alkuisen sanan, mutta ei sitä kiljunutkaan, kun äitinsä toimi neuvottelijana meidän välillä ja selviteltiin, kuka sen repun lähtee hakemaan. Ei toistaiseksi vielä kukaan.

Tänään laiskotellaan ja huomenna mennään veljentyttäreni rippijuhliin! Lonkka on edelleen kipeä, jomotus kokoaikaista ja silloin tällöin kunnon kipuvihlaisut.

On kiireitä pidellyt! Tiistaina ajelimme Hyvinkäälle laittamaan (vihdoinkin!) meirämmiähen vanhempien ja isovanhempien haudat kesäkuntoon. Tietenkään meillä ei ollut mitään leikkuuvälineitä, joten meirämmiäs joutui repimään paljain käsin villiintyneet rikkaruohot pois Isovanhempien hauta on aikas kauhean näköinen, kun siinä on sellaiset kivireunat, joiden keskeltä koristesoraa on ihmeellisesti kadonnut jonnekin. Useampi vuosi sitten (en tarkalleen muista montako) kaaputimme haudan päältä pois aika paljon maata, laitoimme aluskankaan, erotimme kiven edestä istutusalueen puisella koristereunalla ja laitoimme uudet mullat. Aluskankaan päälle levitettiin muutama säkki hautakiven väristä punertavaa koristesoraa. Pari vuotta hauta olikin sitten hyvän näköinen, mutta soraa "vuosi" jotenkin oudosti haudan ulkopuolelle ja se myös alkoi kerääntyä toiseen päätyyn Minä sitä aina siellä käydessämme potkiskelin takaisin, mutta nyt aluskangasta on iso alue näkyvissä ja tietenkin soran välistä on myös alkanut kasvaa rikkaruohoja. Ilmeisesti vieressä olevan koivun lehdet ovat muuttuneet hyväksi kasvualustaksi! Hautakivi on myös sangen sammaloitunut ja kultaus on niin haalistunut, ettei tekstistä tahdo saada selvää. Meirämmiäs on suunnitellut kultaavansa tekstin itse, mutta minä olen toppuutellut, sillä pystyasennossa homma on aika hankalaa ja ataoisaalta kivi painaa sen verran, ettei sen kaataminen meidän heikoilla voimillamme ole helppoa. Toivottavasti hän ottaa viisaat sanani vakavasti ja tilaa kiven kunnostuksen hautaustoimistosta

Olen täällä aikaisemminkin urputtanut meirämmiähen serkkujen välinpitämättömyyttä, sillä onhan kyseessä heidänkin isovanhempansa ja he sentään asuvat kaikki Hyvinkäällä. Tosin yksi on nyt kuollut ja toinen majailee melko huonossa kunnossa hoitokodissa, mutta yksi miespuolinen serkku ja toisen aviomies voisivat hyvinkin tarjota apua, me kun täältä Tampereelta käsin muutenkin hautaa käymme hoitamassa. Pienen äitienpäiväruusun he ovat haudalle istuttaneet, mutta muuten ei kukaan ole siitä välittänyt!

Matkalla Hyvinkäälle puhelimeni soi ja soittaja oli Elohopeakerhon kerhoisäntä. Hän kysyi, josko olisimme kiinnostuneita lähtemään perjantaina Ilmajoelle katsomaan Aino Ackté-oopperaa, kun kaksi lippua oli jäänyt myymättä. Hän tarjosi niitä puolella hinnalla, joten kun meillä ei parempaakaan tekemistä ollut, niin päätimme lähteä. Starttasimme klo 8.15 Vanhalta kirkolta ja ajoimme ensin Jalasjärvelle Pihlajan Kievariin lounaalle. Kievari toimii tilauspohjalta, mutta kesä-heinäkuussa heillä on kaikille avoin pitopöytä sunnuntaisin klo 12-15 sekä myös juhannuksena, joten mikäli liikutte sielläpäin, niin menkää ihmeessä. Paikka on ihastuttava vanha maalaistalo ja ruoka oli kerrassaan erinomaista. Voin vilpittömästi suositella Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkine