sinsarilo
kun mä oon nyt laiska, niin en jaksa googlettaa.. mutta mihin nuo sinun lääkkeet ovat tarkoitettu?
Silloin kun käytin klotriptyliä niin sekään ei lihottanut.. mutta siihen tuli niin immuuniksi ja koko ajan piti nostaa annosta.. Niin sentakia neurologi vaihtoi lääkityksen..
mutta klotriptylillä en havainnut omassa henkisessä olotilassa mitään eroa, mutta se oli sellainen että tiesin jos tunsin jotain niin se oli täysin omaa tunnetilaa,eikä niinkuin mirtatsapiinissa missä en ole varma mikä on omaa ja mikä lääkkeen vaikutuksesta..
Silloin kun söin pieniä määriä mirtatsapiinia niin silloin en havainnut kauheasti, mutta kun alkaa syömään 60 mg 2x päivässä, niin vaikka muuten oli ok olo, mutta saatoin olla tosi tosi tunteellinen ja hermot olivat lyhyet... mutta päänsäryt pysyivät pois,kuin myös painostavat unet ja ihmispelko..
entiä tykkäsin kyllä klotriptylistä.. mutta en sitten tiiä tykkäänkö siitä sentakia kun kuulema olin siihen koukussa.. en kyllä ylittänyt sitä määrää jota mulle määrättiin, mutta kai sitä tykästyy lääkkeeseen kun itesellä oli hyvä olo,nukuin suht ok ...
Mutta on tässä nyttekin hyvä fiilis,kun ei syö muutakuin thyroksinia..
mutta tänään olenkin ollut koko päivän sisällä
Saas nähä kun menee tuonne aurinkoon ihmettelemään..

Kruunutar
mirtatsapiinissa on kans se itsemurha ajatukset sivuvaikutuksena.. mutta entiiä ois kyllä jees kun keksivät enemmän lääkkeitä joilla ei ole se lihottava vaikutus ja lääkärit jopa määräisivät niitä...
Jos saa kysyä niin mihin sää käytitkään sinun lääkitystä?

Mää käytin mirtatsapiinia, mikreenien ehkäisyyn, unettomuuteen, post traumaattiseen stressireaktioon sekä lievään masennukseen..

mutta pääasiassa post traumaattiseen, siihen nuo muut ovat osa oireina.. ja kun onhan pahoinpitelystä yli vuosi jo.. Niin luulisi minun olevan kunnossa?!
kunhan käräjät tulisivat niin se ois sitten niinku ohi.. mutta mä luulen että kaikki on unohtanut viedä asiaa eteenpäin... Pahoinpitelijä käynyt mielistelemässä, niin asia on jätetty sikseen... niin hyvä suustaan kun hän on ja vielä vähän tunnettukin... niin mikäs siinä...
Poliisithan silloin tuumasi, että eihän se vaikuttanut sekopäältä kun kävi lausunnon tekemässä.. no ei varmaan, mutta on se jännä kun ihminen joka yritti kuristaa hengiltä ja sen jälkeen vielä uhkasi tappaa ei vain aikuisia mutta myös lapsia ja sitten uhkasi tappaa poliisit puhelimessa.. Niin eihän tällainen ihminen vaikuta yhtään sekopäältä...
No mutta olen asian päässyt yli, ei ole tullut tappamaan... mutta olishan nuo käräjät kiva käydä niin sais asian ohitte ja vois toipua ihan täysin asiasta.

Tämä hässäkkä alkoi reilu vuosi sitten. Mulla oli eka muistaakseni pelkkä Seroquel Prolong ja sen jälkeen Ketipinor. Niitä käytettiin pahaan unettomuuteen ja masennukseen, mulla oli voimat ihan lopussa monen kuukauden valvomisen jälkeen. Sitten Ketipinorin rinnalle otettiin mielialaa nostamaan Mirtazapin, mutta siitä ei ollut muuta apua, kuin että iltaisin lähti taju pois hetkessä. Masennusta kuitenkin yritettiin näillä ehkäistä. Mulla tuli kanssa vaikka mimmosia kuolemanajatuksia tuon Mirtazapinin kanssa ja lihoin urakalla. Onneksi se lääke lopetettiin multa noin kolmen kuukauden jälkeen omasta toiveestani.

Pari kuukautta meni pelkällä Ketipinorilla, mikä ei riittänyt, kun olo oli ihan karmea ja en pystynyt palaamaan opiskelujeni pariin, vaikka yritin. Siinä ihmeteltiin sitten, että mitähän mulle pitäis tehdä ja päädyttiin Litoon kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäilyn takia. Lito onkin vastoin kaikki odotuksiani auttanut, oon aktivoitunut pikkaisen ja aloittanut tämän elämäntaparemontin sen käytön myötä. Mutta hitsi vie, en voi juoda enää siideriä enkä kaljaa. Viintä tohtii puolikkaan lasin ottaa ja sitten onkin jo ihan kekkulissa.

Ilman lääkkeitä en pysty enää nukkumaan lainkaan, mutta onneksi Ketipinor toimii vielä eikä ole tarvinnut nostaa annostuksiakaan. Lääkkeetön elämä vaikuttaa niin kaukaiselta asialta... Olisi ihanaa joskus pärjätä ilman, mutta koitan ajatella näitä pillereitä siltä kantilta, että ilman niitä tuskin olisin elossa.

Mä söin myös joskus deprakinea. Tosin epilepsiaan. Se lääke lopettiin kun se laihdutti mut 42 kiloiseksi. En edes muista helpottiko se mun epilepsiakohtauksia vaiko ei. Olin silloin 14-vuotias.

Et ole yksin,on tuttu ongelma täälläkin . Paino-ongelmani alkoivat lääkkeiden takia ja painonpudotus ollut erittäin hankalaa. Efexorin lopetuksen jälkeen lähti pari kiloa,mutta Ketipinor pitää huolen ettei laihdu. Toisaalta jotkuthan täälläkin syövät tuota Ketipinoria yösyömisongelmaansa. Vaikka siis aiheuttaa lihomista esim insuliinitasoihin vaikuttamalla.

Täällä on yks kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava nuori nainen. Ongelmana siis se, kuten monilla, että lääkkeet lihottaa. Mulla on käytössä Risperidon kaksuuntaseen ja Ketipinor nukahtamiseen. Kalorit on kohdillaan ja liikunta kohtalaista, mutta paino ei tipu ja lihominen lisääntynyt heti kun lääkettäkin lisätty. Vuoden alusta 3 kiloa lisää.

Kauanko psyykelääkkeiden vaikutus ns. pysyy eli kauanko esim. lopettamisen jälkeen voi olettaa, että elimistö alkaa toimia normaalisti? Onko tästä mitään lähdetietoa netissä?

Ninnihe, kokemuksesta voin sanoa. että lääkkeitten lopettamisen jälkeen menee kuukaus pari. jolloin elimistö normalisoituu.

Mulla ei painonnousu loppunut yhtään, vaikka lopetin lääkkeen. Onkohan se aineenvaihdunta tai hormonit sekaisin hetken lääkkeen lopetuksenkin jälkeen? Oon jo sentää pian 3 vko ollut ilman lääkettä.

Itselleni on vihdoin löytynyt erittäin hyvä mielialalääkecocktail , VIHDOIN! Olen viimeiset kymmenen vuotta kärsinyt aikamoisista mielialan heilahteluista...

Mulla on tasaavana lääkkeenä litium ja tarvittaessa masennukseen moklobemidi ja tarvittaessa unettomuuteen/levottomuuteen ketipinor. Olen kokeillut masennukseen SSRI-lääkkeitä mutta sivuvaikutusten vuoksi en ole niitä ikinä kovin pitkään viitsinyt syödä. Nyt oli sen verran fiksu lääkäri, että otti ihan toisentyyppisen lääkkeen (MAO-estäjä) kokeiluun ja se on ollu ihan hemmetin tehokas eikä mitään sivuvaikutuksia ole. Toivuin keskivaikeasta masiksesta noin 4 viikossa työkykyiseksi ja mieliala on nyt normaali. Lisäksi mulla on sellainen tuntuma, että tuo yhdistelmä hieman vähentänyt ruokahaluani. Eikä vaikuta mitenkään seksielämään, mikä on varmaankin toinen hyvin yleinen ongelma...

Mulla on ollu toistakymmentävuotta sama lääke,eikä sen vuoksi paino ole noussu,aineenvaihdunta on normaali nykyään,lääkäri tosi sanoi että,yleensä psyyke ja masennuslääkkeet nostaa painoa,olen pudottanut painoa ja tippuu kyllä,mutta asettuu sellaiseen kohtaan missä olen vuosikaudet ollut,koska olen lihava ollut lapsesta asti,mutta laihtunu lähes normipainoon joskus 80-luvulla jolloin en syöny mitään muuta lääkettä kuin siitepölyallergiaan!
Mutta työttömyyden myötä lihoin takaisin muutamassa vuodessa!
Syömishäirioni aikakautena laihduin 20kg,siis olin ahmija ja laihduin ja kunto huononi,siitä se alkoi lääkekierre,mutta ei masennuslääkkeetkään saanut painoa nousemaan!
Ihminen on yksilö!