Tällä hetkellä luennassa Joanne Harrisin Herrasmiehiä ja Huijareita. Meitä lukutoukkia löytyy perheestä kolme kpl eli minä ja kaksi vanhempaa siskoani (kaikki vielä alle 27v) joten päätimme tässä pari kuukautta sitten alkaa ihan omaa lukupiiriä pitämään. Nyt on kolmas lukupiirin kirja juurikin tämä Harrisin kirja, ja vaikka olenkin vasta ihan alussa niin voi että se vaikuttaa mielenkiintoiselta!

Kaunikirjallisuus on eniten mun heiniä, en juurikaan noista elämäkerta-, historia- tai muista vastaavista kirjoista perusta. Ikisuosikkini on Harry Potterit mutta valtavasti muitakin mahtavia kirjoja olen toki lukenut. Ala-asteelta asti olen kirjastoautolla ollut se kaveri joka suosittelee hyviä kirjoja koska kaverit sanoi aina että "sä oot lukenu nää kaikki". Huom. en tosiaankaan ole lukenut kaikkia.

Joskus kirja menee yössä, joskus kuluu muutama viikko kirjan parissa.... vaihtelee. Kesäöinä luen paljon... Talvella olen niin väsy, etten jaksa lukea kuukauteen mitään... tai tyydyn lehtiin...

Nyt on pitkään kulunut aikaa Seppo Jokisen dekkareiden parissa.... hyllystä puuttuu vain kaksi. Kun siel on kaikki, luen ne vielä uudelleen järjestykses....

Välis menee aina muitakin, pääasiassa dekkareita (kotimaisia mielellään) ja sit kaikenlaista hömppää... hyvä unilukemista....

perjantaina, 5. marraskuuta 2010 klo 17:16 tynnä kirjoitti::
jatkuvauhkavyötäröllä Itselleni on käynyt samoin, jossain kohtaa tökkäsi. Mutta tämä uusin oli taas hyvä, en olisi malttanut millään pitää taukoa. Irwingin tarinat polveilee ja niissä on huumoria, joskus kornia, mutta lämminhenkistä. Suosittelen.
Henning Mankell on suosikkini, Wallanderista kertovat tietenkin ja myös muut hänen kirjoittamansa. Yleensäkin ruotsalaiset dekkarit, Beck- sarja mm. Wallanderia ja Beckiä on tullut telkkaristakin, mutten jotenkin ole saanut katsotuksi, lukeminen vaan on niin paljon parempaa
Kirjoja joidenka pariin aina palaan on monia. Suomalaisia klassikoita, tuntematonta ja pohjantähteä mm. Kirja jota olen lukenut varmaan sata kertaa on Pikku Pietarin piha.
Tällä hetkellä yöpöydällä on Srpa Kähkösen Vihan ja rakkauden liekit. Kertoo sukunsa tarinaa kansalaissodan ajalta.
RosemarieTuulen viemää on hyvä kirja.

Tuo Pikku Pietarin Piha kuulostaa tutulta, mutten nyt saa paahani siita mitaan sen enempia ajatuksia...En ole sita kyllakaan lukenut, mutta jotenkin kuulostaa hirmu tutulta nimelta.

Mua huvittais lukea seuraavaks Rikos ja Rangaistus ja Anna Karenina. Onko naille suosittelijoita tai painvastion?

Rosemarie: Aloita Anna Kareninasta, ehkä sukellus venäläisiin klassikoihin on sen avulla -hieman- kevyempi .
Ja Anna Karenina on hyvä .

Minusta kannattaisi aloittaa Rikoksesta ja rangaistuksesta, se on jotenkin Kareninaa jännittävämpi.

Mul on ykkösinä kirjailijat Nora Roberts, Henning Mankell ja Ruth Rendell, näitten jälkee tulee mm Catherine Cookson.

perjantaina, 5. marraskuuta 2010 klo 19:13 Lucky Bamboo kirjoitti::
Minusta kannattaisi aloittaa Rikoksesta ja rangaistuksesta, se on jotenkin Kareninaa jännittävämpi.

En jaksanut viela tanaan kirjastoon- katotaan, kumpi sielta loytyy vai loytyyko kummatkaan vai molemmat. Paatetaan sitten paikan paaalla, mista aloitetaan.

Mulla on vähän samantapainen "ongelma" kuin Pullapallolla, kirja pitäisi aina saada omaksi vaikka en välttämättä sitä enää koskaan lukisikaan Mua alkaa yleensä ahdistaa kirjaston kirjoissa se lainausaika, panikoin että entä jos en ehdi lukea loppuun tms? Joo, saaahan sitä laina-aikaa pidennettyä mutta eiks helpommalla pääse kun ostat oman kirjan ja luet ihan rauhassa, panikoimatta?
Pienenä vinkkinä tässä muille kirjakeräilijöille, jos joltakulta sattuu löytymään Clive Cusslerin kirjoja turhana hyllystä, niin laittakaas viestiä tänne

mun uusimmat ihastukset on Paul Austerin tuotanto ja viimeisimpänä Jonathan Franzen. Parhaillaan luen häneltä kirjaa nimeltä Freedom (ei ehkä suomennettu, ilmestynyt tänä vuonna), sitä edeltävä oli Corrections (onko suomennettu?) siis myös Franzenilta. Aivan loistavaa kerrontaa (verrataan Dickensiin ja Tolstoihin). Suosikkeihin kuuluu myös Ian McEwan, jolta aion lukee seuraavaksi Solariksen eli uusimman.

Kirjastokassissa lukemista odottaa lisäksi muutama Siri Hustvedtin (on Paul Austerin vaimo) ja Jane Smileyn kirjat. (Hain USA kirjastosta kirjoja, siksi kaikki jenkkejä).

Suomalaisista syvän vaikutuksen on tehnyt Hannu Väisäsen Vanikan Palat ja sen jatko-osatkin. Samoin Rakel Liehun Helene, jonka oon kerronnan kauneuden vuoksi lukenut uudelleen.

Ihana ketju, lisää ehdotuksia! Yksi elämän suurimmista nautinnoista on lukea hyvä kirja. Huonoja kirjoja on niin paljon enemmän. Musta on aivan kutkuttava tunne aloittaa uusi kirja ja odottaa millaisen fiiliksen se antaa.

Täällä entinen(?) lukutoukka ja nykyinen kirjojen haalija. Kirjoja en ole laskenut, mutta Lundia tarvitsisi jatko-osan (ja pian sitten asuntokin...). Lapsena luin sen kuin ehdin, opiskelinkin vielä sivuaineena kirjallisuustiedettä, mutta sitten jossakin vaiheessa lukeminen hyytyi. En tahda jaksaa keskittyä, vain onko vain niin, etten ole nyt onnistunut löytämään keskittymisen arvoisia kirjoja?

Stieg Larssonin pari trilogian pari ekaa maltoin kyllä pysyä koko kirjan ajan aloillani . Kolmas osa on vielä lainaamatta. Tällä hetkellä kesken on Carlos Ruiz Zafónin Enkelipeli - se lähti aluksi hyvin vauhtiin, tyssäsi sitten ja taas uudelleen, mutta nököttää nyt vaan yöpöydällä. Dekkareita olen ahminut kyllästymiseen asti ja kun luen sitten samalta kirjailijalta pötköön paljon niin alkaa kyllästyttää. Yksi kirjailija hömppäpuolelta, johon olen höpsähtänyt, on Marian Keyes. Tämän päivän ohjelmaan voisi sisällyttää lukemista... Kun en lenkillekään sairaana pääse.