Moi mimmit. Aina sattuu ja tapahtuu. Edellisenä yönä heräsin kamalaan hajuun ja luulin Ikerin pieraisseen. Aamulla selvisi, että siltä oli puhjennut joku patti hännän tyvestä, siitä valui haisevaa töhnää. Sain iltapäivälle ajan eläinlääkärille, joka totesi, että ei ole anaalirauhanen, on mätäpatti. Iker rauhoitettiin ja annettiin lisähappea ja lääkäri alkoi tyhjentämään pattia.

Sieltä roiskui lääkärin housuille kauheat määrät sitä haisevaa ja hänen piti käydä vaihtamassa toiset housut. Operaatiota jatkettiin ja todettiin, että sellaista valkoista kovaa rasvaa oli kasvanut sisään päin niin iso mötikkä, ettei sitä saisi ronkituksi, vaan pitää leikata. Leikkaus tehdään maanantaina. Iker sai antibioottia suoneen ja tabletteja otetaan nyt viikonloppu. Lisäksi se sai opiaattia, kun ronkkimisen jälkeen kivut voisivat olla kovat.

Ressukka ei mahtunut kaulureineen auton takakonttiin ja minäkin olin niin sekaisin, etten tajunnut laskea takapenkkejä alas, vaan rehkin koiran nostamisessa takapenkille. Aika urakka, kun ensin nostin etutassut ja sitten mahasta loput, takapäähän ei voinut koskea. Soitin mökkibestikselle, joka tuli pihalle ja auttoi koiran saamisessa ulos autosta. Raikkaassa ilmassa se virkistyi sen verran, että jaksoi kävellä itse sisälle.

Olen valvonut koko yön, kun Iker on seisonut sänkyni vieressä ja töninyt sitä kauluria minuun, että ota tää pois. Äsken otin, että se saa nukkua kunnon unta, mutta minä en voi, ennen kuin sillä on se kauluri. Se ei saa nuolla paljaaksi ajeltua takamustaan ja sen patin päälle ei saa laittaa mitään sideharsoa.

Maanantaista alkaa sitten kolmen päivän tehohoito; suihkuttuelua, monenlaisten lääkkeiden antamista. Eilen illalla piti antaa ab-tabletteja ja koira oli epäluuloinen, ei ottanut niitä edes makkaranpalojen sisällä. Niinpä työnsin käsivarteni sen kitaan ja pillerit niin syvälle kuin suinkin. Koira mulkoili hyvin loukkaantuneena minua. Tänä aamuna osa meni maksalaatikkopalleroiden sisällä, loput varmaankin kohta taas vaan tungen.

Varmaan oli tyttären perheestä kiva avata puhelimet laskeuduttuaan Los Angelesiin viime yönä kolmen maissa, kun ruutuun tupsahti kuvia koirasta. Rauhoittelin, että parempi nyt, kun olen joka tapauksessa sen kanssa 24/7, teidän olisi ollut hankalampi järjestää koiranhoitolomaa töistä.

Mutta mikä siinä on, että näitä sattuu just mun hoitovuoron aikana? Viime viikolla oli se Juniorin pää.

Voi miten kurja tilanne IL. Toisaalta ihana, että juuri sinä olet sitä hoitamassa hellästi, mutta samalla tiukasti. Iker luottaa sinuun ja tietää, että sinä haluat sille vain hyvää. Jaksamista.

Onpa hieno homma Menna, että miehesi on toipunut leikkauksesta hyvin. Teidän sutjakkaalla elämänasenteellanne kotitreenitkin kyllä sujuvat ilman ongelmia. Ulkona liikkumista kyllä aluksi kannattaa välttää kuten muori totesi.

Mimsella pieni ruoka-ahdistus silloin tällöin tekisi minulle ihan hyvää. Sinulle toivon ahdistuksen jo häipyneen sinne mistä tulikin.

Kipa toivottavasti uusi lääke ja muu hoito on auttanut eikä silmääsi tarvitsisi leikata, mutta jos tarvitsee niin kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että silmäsi tulee kuntoon.

Minä seurailen telkkarista urheilua enkä tee mitään ylevää tai tärkeää. Futiksessa Mestarien liigan neljännes välieräottelut, Åressa laskettelun MM- kisat ja vielä ampumahiihtoa rapakon takana. Ja kohtahan alkavat Seefeldissä MM- hiihdot, joten kiirettä pitää. Ihmettelen miten kummassa työaikana olisi tästäkin urakasta selvinnyt

Eilen oli Mallis lämpimästi mielessäni ja Motskun juttuja kaipailen myös silloin tällöin. Kummallisesti tulevat ihmiset tutuiksi vaikkei koskaan ole tavattu. Niin kuin Asics Gel totesi, ainahan sitä on ollut kirjeenvaihtokavereita, joita ei välttämättä koskaan tavattu.

Minulla oli kirjeenvaihtotoveri Ranskasta. Hänen nimensä oli Jean. Kirjoitimme englanniksi niin hyvin kuin sitä 13-14-vuotiaana osasi. Opin minä silti jossain vaiheessa lauseen Je t´aime - ja se riittikin pitkään ranskan kielen taidokseni.

Aikani kuluksi opiskelen edelleen ranskaa ja espanjaa Duolingon kautta. Ilmainen kielenopiskeluväylä. Sopii minulle. Se on vähän kuin sudokuja täyttäisi tai sukkaa kutoisi. Hyvä harrastus mummulle.Ja kun opiskelu tapahtuu englannin kielellä, tulee sitäkin kerratuksi.

Muutama lumihiutale on ilmassa. Pienen pieniä hiutaleita, jotka tanssivat auringon varovaisessa valossa. Tulee hyvä mieli kun katselee ulos. Kaukana kavala maailma.

Mukavaa tätä päivää itse kullekin.

Huomenta!

Suloisen aurinkoinen aamu ja mielikin taas vähän seesteisempi. Kiitos tsempeistä, välillä negatiivisten ajatusten kierre vie mennessään.

Kipa kiitos lohiohjeesta! Tuo uuniversio kuulosti hyvälle, sitä siis kokeilen.

Voi ei, tuota sinun silmääsi! Toivottavasti se on jo parempi. Ja muutenkin olo kohenee. Oletko kokeillut keuhkojen avaamiseen pullopuhallusta? Luonnonmukainen ja lempeä hoito. Minulla astma hermostuu aina flunssan yhteydessä, mutta tuo auttaa paljon. Ohjeet löytyy esim. Astmaliiton sivuilta googlaamalla tuo pullopuhallus.

Ystäväni laittoi eilen viestin, että kätensä murtunut. Oli "vain pikaisesti käynyt kadun yli"...liukuesteet kassissa. Ja ihan samaan sorrun itsekin. Varsinaiselle lenkille lähtiessäni on kyllä hyvät ja tukevat nastakengät jalassa, mutta muuten sitten milloin mitkäkin lipokkaat. Naureskeltiinkin siinä, että joskohan tuo nyt saisi meidän kovat päät sen verran pehmenemään, että ne likukuesteet löytäisivät paikakkansa jaloista ihan säännöllisesti.

Thais-oopperaa katselin minäkin telkusta, mutta aika pettynyt olo jäi, enkä loppuun asti edes jaksanut. En tiedä oliko vika äänityksessä, meidän laitteissa vai itse esityksessä, mutta äänet ylipäätään kuuluivat hurjan huonosti ja varsinaista laulamista oli vielä vaikeampi kuulla. Orkesterin ääni kuului kaiken yli. Mies katseli sitä ehkä kymmenen minuuttia, ja totesi sitten, että joo, tässähän vois vaikka ottaa torkut.

Tänään mennään auttelemaan äitiäni ja jos vaan ehditään päivännäöllä olisi kiva käydä vaikkapa Ruissalossa kävelyllä. Rantareiteillä on ehkä vielä liian jäistä, mutta isommilla poluilla varmaan jo pystyy kävelemään..niillä liukuesteillä!

Ihanaa päivää teille muruset, pysykää pystyssä ja ehjinä!

Muoks.
IL ja jumbojet olivatkin kirjoittelemassa näköjään ihan samaan aikaan kanssani.

Voi ei, tuota Ikerin tulehdusta! Onneksi pääsitte heti hoitoon sen kanssa, mutta melkoinen urakkahan tuosta nyt sitten tuli. Minä käytän kolmen palleron taktiikaa noissa pillereissä. Teen kolme identtistä palleroa, kaksi ilman lääkettä yksi lääkkeellä. Ensin annan lääkkeettömän, jotta koira voi todeta sen vaarattomaksi, sitten lääkkeellisen ja nopeasti siihen perään taas lääkkeettömän nenän alle houkuttimeksi. Yleensä ahneuksissaan hotkaisevat sen keskimmäisen huomaamattaan. Ei sekään kyllä auta, jos lääke on kovin tuoksuvaa sorttia tai koira kovin epäluuloinen.

Jumbojet, tuo on ihan totta, että hyväkin joskus vähän ahdistua. Tarkoittaahan se samalla sitä, ettei ihan mitä tahansa tunge kitusiinsa!

IL todellakin tuntuu tapahtuvan ja sattuvan

Tuo pulloon puhaltaminen on kyllä hyvä ja tehokasta.

Liukasta on tosiaankin, meidän piha on aikamoinen luistinrata. Eilen kun lähdin kauppaan olin varma etten pääse kaatumatta autolle. Murtuma tästä nyt vielä puuttuisi.
Kotiin tullessa peruutin auton niin lähelle ulkoporrasta kun pystyin. Sai kauppakassit paremmin raahattua sisälle.
Meidän autotien viimeinen mutka ennen pihatieltä oli niin liukas, että auto lähti heittelehtimään. Onneksi kukaan ei tullut vastaan kun auto holtittomasti seilasi tiellä. Sain sentään hallintaan tovin päästä.

Mukavaa lauantaita.

#Anin ja Tupsun kanssa Turussa tämä vapaa viikko. Kovasti totutellaan taas viikon eron jälkeen Anin kanssa olemiseen. Kiva totutella. #

Heippa,

kiitos muistutuksesta Mimsella - tarkoitan pulloon puhaltamista. Minulla on letkukin sitä varten. Ei siis ole astmaa, vaan tämä liittyy flunssaan. Joskus sain pitkään kestäneen yskän vuoksi vinkin tuosta pulloon puhaltamisesta.

Rakas siippani tuli eilen kotiin. Oli taas mukava syödä kaksin.

Tein eilen aika pitkän lenkin. Vauhti oli kohtaisen hiljainen. Ilma oli niin kaunis, että oli ihan pakko lähteä. Rillit piti pitää päässä suurimman osan aikaa, että ei tuule silmiin ja olo oli aika poikki lenkin jälkeen. Astmalääkkeet jätin, niin että en enää illalla ottanut. Viikoksi määrättiin - nyt pidän taukoa. Saa nähdä, miten käy. Toivottavasti tervehdyn, että ei tarvitsisi puolikuntoisena lähteä mökille keskiviikkona. Silmien hoito vaatii aikaa. Niitä pitää hautoa lämpöisellä aina illasta ja sitten suorittaa vielä tiettyjä toimenpiteitä. Olen tunnollinen, että parantuisi ja välttyisin leikkaukselta.

Voi IL, justhan me puhuttiin tuosta. Lähdit sitten kuitenkin eilen lääkäriin. Onneksi teit niin. Tsemppiä teille molemmille.

Menna, tsemppiä teirän miehen kuntoutukseen.

Olkaahan varovaisia ulkoillessanne. Siellä on petollisen liukasta ja saattaa olla petollisen viileääkin - sisältä päin katsottuna näyttää paljon lämpöisemmältä. Tuuli tekee ilmasta ylättävän viileän.

Mukavaa viikonloppua kaikille

# Tsemppiä Mennan miehen kuntoutumiseen! Se tulee onnistumaan mainiosti. #

# Käytiin Ikeassa eilen. Rullaportaissa viisikymppinen pari pussaili. Vastarakastuneet kai. Näytetäänkö me yhtä pöffeleiltä. Vissiin kai. On kyllä kuin laulussa, että ne ei tiedä meistä mitään, ne ei kuulu tähän tarinaan. Onneksi yleensä luullaan, että me ollaan vanha pari. Kyllä me julkisesti vähän pussaillaan ja kävellään käsikkäin.
Kello on melkein seitsemän sunnuntaina ja Ani vääntää jo kahvia itselleen ja Tupsu on kulhollaan. Voi näitä elämäni uroksia.
Ani ilmoitti exälleen, että on mennyt naimisiin. Lapsensa toivoivat, että he eivät joudu ilmoittamaan tai välikäteen, kun ex kuulee jostain eikä kukaan lapsista ole ilmoittanut. Ex on myös lääkäri. Ei päässyt yhteen llääkärikeskukseen töihin, kun ei testien mukaan kykene yhteistyöhön. Vähän kolea tyyppi kyllä tuntuu olevan. Valtavan työteliäs, ahkera ja urheilullinen. Hyvissä väleissä lasten kanssa. Vastuuntuntoinen ja suoraselkäisen rehellinen. Jollain lailla olisi kiva olla väleissä, mutta tuskin toteutuu. On pitkä ja laiha ja ehkä vähän kova. Itse olen lyhyt ja pullea ja päästä liiraa. Hän on yksityipuolen vastaanotolla töissä ja minä julkisen puolen sairaalassa.
Tupsu tuli sänkyni viereen nukkumaan. #

Koshkoi, mua nauratti sun aamuviesti niin paljon, että on pakko kommentoida: ethän sä ole pullea

Iker nukkui viime yön eteisaulan lattialla eikä kuljeskellut tötterö päässään kolistelemassa ovenpieliä eikä tökkinyt minuakaan. Äsken oltiin yhdessä suihkussa, kun sen haavaa pitää valella vedellä. Se puristaa leukansa tiiviisti yhteen, kun näkee minun yrittävän lääkitä. Sakemannin leukoja ei saa irti, joten toistaiseksi olen pärjännyt oveluudella. Levitän paahtoleivälle maksapasteijaa, sitten murskatut lääkkeet ja kerros pasteijaa. Sen jälkeen otan leivän ja olen aloittavani syömään ja sanon, että enpä taida jaksaakaan, haluutsä mun leivän? ja koira hotkaisee sen tyytyväisenä. (kuka huijaa ketä?)

Eilen Iker oli niin väsynyt, ettei suostunut kävelemään lehden hakuun, vaan losahti makaamaan mökkitielle. Naurettavaa, mutta totta: koira autoon, toinen takapenkeistä matalaksi, mökkibestis istumaan toiselle takapenkille ja rapsuttelemaan koiraa, ettei se naksuta haavaa (tötteröä ei ollut päässä, kun piti kävellä) ja minä ajan. Sellainen koiralenkki!

Aurinko paistaa ja kohta kokeilemme taas sitä Hesarin hakua ihan jalkapatikassa.

Minä käveli eilen kilometrin päässä olevaan kauppaan Ilma oli kaunis, liukasta lienee ollut vähän, mutta minulla oli tietenkin nastat alla. Kauppalista ei ollut pitkä, mutta siitä huolimatta kassi painoi hemmetisti ja olin ihan naatti päästyäni kotiin! En muista milloin viimeksi olisin käynyt jalkapatikalla kaupassa. Tuumasin, että jos ja kun sitä nyt täytyy vähän aikaa harrastaa, niin lienee paras käydä usein, ettei tule liikaa painoa kassiin.

Koshkoi, me olemme hieman vanhempi aviopari kuin te (marraskuussa tulee 14 vuotta), mutta mekin joskus pussaamme ihan julkisella paikalla. Siis pusuja vaan, ei mitään imuttelua Meirämmiäs ei varsinaisesti ole mikään yltiöromantikko, mutta siitä olen iloinen, että hän sentään suostuu pussaamaan vaikkapa bussipysäkillä. Hän kyllä sitten aina näyttelee inhonväristyksiä jälkeenpäin

Muori, olen kanssasi samaa mieltä, että ulkona rollaattori olisi hyvä. Sain erään ystävän lähtemään kanssani apuvälinelainaamoon, ettei tarvitse mennä bussilla ja taksilla ja kyllähän autoon rollaattorikin mahtuu, kun se menee kasaan. Voi olla, että pelkillä sauvoilla meirämmiäs saattaa pitkittää ulos menoa ja kyllähän raitis ilma tekisi hyvää ja liikuntakin olisi tehokkaampaa.

Eläimille lääkkeen antaminen on sitten aina hankalaa. Meidän koira oli kyllä niin ovela, että vaikka tabletin antoi miten tahansa, niin aina se onnistui sylkäisemään sen pois. Yleensä se vielä piilotti tabletin jonnekin, ettemme olisi sitä huomanneet. Lempipaikka oli irtopäällisillä suojatun sohvan nurkka. Ensin se kuopi päällisen istuinvälistä ulos, tiputti piilotettavan jutun nurkkaan ja lopuksi työnsi kuonollaan kangasta päälle. Samaan paikkaan piilotettiin myös luita ja häränhäntiä Sen touhuja oli kyllä tosi hauskaa seurata, se kun ihan oikeasti kuvitteli onnistuneensa jymäyttämään meitä!

Lääkkeen antamiseen paras konsti oli ottaa koira tiukasti jalkojen väliin, avata suu ja työntää tabletti niin kauas kurkkuun kuin suinkin yletti ja lopuksi rapsuttaa leuan alta, jolloin seurasi nielemisrefleksi. Operaation jälkeen neito oli aina hyvin loukkaantuneen näköinen!

Alkaa vähän olla näläntunnetta, joten menenpä lämmittämään eiliseltä jäänyttä ruokaa. Sitten aion ottaa viimeisestä vapaaillasta kaiken irti eli katselen vanhoja tallennuksia sekä lueskelen. Aamupäivällä vähän siivoskelin ja ruokailun jälkeen pyöräytän sitten tiskikoneellisen. Muuten en kyllä aio rehkiä!

Aurinkoista sunnuntain jatkoa kaikille