Pakkasin laukkuni tässä välillä.

Victoria Peak on hieno vuori Hongkongin kupeessa vaikka on niitä muitakin. On meinaan aika mäkistä kulkea täällä.

Tämä tramp on kuin vanha raitiovaunu. Menee jyrkkää vuorta kiskoillaan ylös ja alas. Hieman kyllä pelotti niin jyrkkä se oli, että pitääkö jarrut, vai päädytäänkö mereen hurjaa kyytiä.
Turvallisesti pääsimme ylös.
Siellä sai mennä monta luikuporrastaa ylöspäin ohi kaikkien lukuisten kauppojen, ravintoloiden ja kuvauspisteiden kunnes pääsi näköalatasanteelle.
Näkymät olivat huikeat vaikka sumuinen päivä olikin.
Otin paljon kuvia.

Menimme Forest Gumpin ravintolaan. Se oli aika hauskasti sisustettu. Pöydällä oli kyltit run Forrest run ja stop Forrest stop, riippuen halusiko tarjoilijan. Ruoka koostui friteeratuista merenelävistä ja annokset olivat valtavia.
Lapsille ostin sieltä tuliaiset siis kaupasta en ravintolasta.
Alas tulimme kaksikerroksilöa bussilla. Olipa jännä kokemus. Vasemman puolinen liikenne ja jyrkkä vuori.
Siellä olisi ollut pisimmät ulkoliukuportaat n 800mmutta ne jäi nyt välistä.

Pojan perheelle tuli jo kiire kun huone piti luovuttaa neljältä ja taksi tilattu puoli viideksi. Ehtivät just pakata. Itku minulta pääsi kun oli hyvästien aika. Vesselikin halasi monta kertaa.

Myöhemmin kun käväsimme huoneessa, tuli haikeus kun naapurissa ei ollut heitä.

Kävimme iltapalalla Loungessa ja kävelyllä upeassa valaistussa kaupungissa. Hieman viileä ilta mutta ihana oli katsoa ohimeneviä laivoja.

Aamulla kuuden jälkeen herätys ja puoli kadolta taksilla lentokentälle.

Niin on tämä kokemus ohi.

Ps. Kasteveden poika kävi kaatamassa hotellin pihassa olevalle puulle joka katsoo Victoria haboriin jonka nimi on pienen kolmantena nimenä koska hän syntyi Victoria Peakillä olevassa sairaalassa

Voi Japena, miten mielenkiintoinen matkakertomus ristiäisistä! Eikö ole ihanaa, kun jälkipolvikin ymmärtää erilaisten tapojen ja traditioiden päälle, kuten esim. se kasteveden kaataminen!

Olen seurannut matkakuviasi muistellen omia Kiinan matkojani. Victoria Peakilla olen minäkin ihaillut pilvenpiirtäjiä ja käsittämätöntä kaupunkimaisemaa.

Tiinuliinu, täällä myös yksi jouluhullu. Päivällä olimme Lohjan Menneen Ajan Markkinoilla, jotka ovat mielestäni paremmat kuin Tuomaantorin Helsingissä, jossa kävimme keskiviikkona. Edes tihkusade ei haitannut, ihasteltiin vanhanaikaisia kojuja ja niin ikään vanhoihin asuihin pukeutuneita myyjiä, kaikki tuotteet pitää olla oikeasti käsin tai itsetehtyjä. Kaikenlaista pientä lähti mukaan.

Tulimme eilen möklle joulua rakentamaan. Tein ties kuinka monennen taatelikakun, olin jo kaatamassa mössöä kakkuvuokaan, kun älysin munien unohtuneen. Sekoitin ne erikseen kulhossa ja kaadoin taikinaan, hyvä kakku tuli silti. Naapurinmies imuroi (on hidas mutta huolellinen) ja minä menin perässä lattiapesurin kanssa. Nyt voi vähän aikaa kuljeskella vaikka valkoisissa sukissa. Tosin se tilanne muuttuu heti, kun Iker tulee luoksemme joulupäivänä.

Miehen pojan perheen piti tulla joulun jälkeen yökylään, mutta tänään heidän tyttökoirallaan oli alkanut juoksuaika. Tulevat vain päiväkylään ja koira jää kotiin. Tiedän kokemuksesta, että Iker hullaantuisi ihan kokonaan ja saattaahan se olla, että Sysi-tyttönenkin olisi hyvin auliilla tuulella.

Ulkona on sysipimeää, lyhtyjä piha täynnä ja sisällä kynttilölitä. Lähdemme vasta huomenna kaupunkiin, enkä malttaisi silloinkaan, mutta vielä on paljon ohjelmaa, ennen kuin pääsemme tänne joulunviettoon.

Hei Ihanaiset,
Japena, ihanalta kuulostivat ristiäiset, olette jo kokeneita Kiinan matkaajia. Minä olen syönyt Pekingin ankkaa Pekingissä joskus -90 luvun alkupuolella. Hyvää se oli mutta vaikeaa kietoa ankan siivuja puikoilla "lätyn"sisään, tarjoilijalta se kävi näppärästi, piti ottaa viisipiikkiset avuksi .

Kipa, piti jo viimeksi kiittää kraavisärkivinkistä, huono kokki kun olen ei ole moinen tullut mieleenikään. Hienot synttärit järjestitte isällenne. Tuli muistoja mieleeni.

Tiinuliinu ja IL, vaikka en ollut kärpäsenä katossa niin vieläkin naurattaa ajatus kun MUKA huusitte kurkku suorana ja naamat punaisena toisillenne Espanjassa missä makkarissa kukin nukkuu . Eoi ehkä ihan tyypillistä suomalaista kursailua mutta kuuluu meidän vierailukultuuriin. Hauskaa, kun saatiin olla reissussa mukana.

Muori, olet kyllä sitkeä sissi ja ihailtavasti jaksat olla mukana muita auttamassa mutta pitäisikö sinun vähän enemmän ajatella itseäsi ja omaa hyvinvointiasi. Luopuminen on tuskaa mutta vähentää jostain kai voisi .

Tallinnasta en löytänyt joulukoristeita niin tänään sauvakävely tihkusateessa vaihtui ostosreissuun Weisteen joulushoppiin. Piti mennä sinne jo viime vuonna mutta saamaton kun olen niin jäi käymättä. Tänään mentiin ja täytyy antaa kehut isännälle joka on vielä vähemmän shoppailija ja jouluihminen kuin minä niin yhtään ei laittanut hanttiin eikä kertaakaan huokaillut, että joko jo lähdetään. Istui muiden ukkojen kanssa penkillä ja viihtyi. Muiden isäntien rouvat kävivät kysymässä mielipiteitä, minä en mennyt. Yhtä överikoristeltua palloa mietin tosi pitkään ja kun isäntä sattui tulemaan viereeni kohteliaisuudesta kysäisin hänenkin mielipidettään vaikka arvasin ettei sellaista ole,siis ihan sama. Lisäsin koriin, saa nähdä ripustanko koskaan kuuseen mutta taatusti hymyilen vinosti, kun ne pallot näen. Ihania koristeita siellä oli, puolet siitä mitä olisin halunnut jäi myymälään, rahaa paloi kuitenkin lähes 65€

Villa oli koristeltu tosi kauniist, hypistelin kuusia ja totesin hämmästyksekseni, että ne olivat aitoja. Isäntä kysyi kassalla mitä kuuset maksavat ja ovatko täällä tehtyjä : . Minä oli, että Ovatko muka muovikuusia . Kyllä ovat myyjä valisti minua, en ollut uskoa korviani, näyttivät ja tuntuivat aivan aidoilta. Kotimatkalla sanoinkin isännälle, että tuollaisia tekokuusia voisin vakavasti harkita jos vaan joku kertoisi kummat ovat egokisempia teko- vai kasvatetut kuuset

Joulu on tänä vuonna lähes täyteen buukattu, aattona mennään tyttären ja ex-vävyn luo ( ovat siis muuttaneet takaisin yhteen ) ja tapaninpäivänä pojan perhe tulee meille syömään, ihan kivaa.

Piti vielä kertoa, kun perjantaina oli tämän kauden viimeiset pikkujoulut niin olipa tunnelmalliset. Kyseessä oli jumppaseuran juhlat jossa oltiin ekan kerran. Jumppasali oli saatu koristeilla todella viihtyisäksi, junppavetajät esittivät hauskan tonttukuvaelman jonka yhdessä osiossa esiintyivät äidit pienten, alle 12 kk, palleroisten pilttiensä kanssa. Härre gyyd, että olivat suloisia, minulla ja muilla mummoilla silmäkulmat kastuivat. Joululauluja laulettiin, onneksi oli erinomainen esilaulaja, en muistanutkaan miten hauskaa porukalla laulaminen on .

Huomenna on viimeinen kuntonyrkkeilytunti ja sitten alkaa ansaittu joulutauko, se tulee tarpeeseen. Huomenna pitää mennä taistelemaan Vantaan kaupungin byrogratian kanssa. Yritetään päästä aikuisopiston kevään tanssikurssille ilman, että minun pitää antaa sinne sotutunnustani. Vantaa laskuttaa kaikki kurssimaksut mutta minä voisin maksaa kaiken ennakkoon, saa nähdä onnistuuko.

IL, onpa kurja tuo äänihuulihalvaus. Onneksi ei kuitenkaan kokonaan mykistä! Laulamisesta viis, kun ei kumminkaan ole mitään pahanlaatuista. Kaikesta ikävästä huolimatta minua hieman hymyilytti tuo reidestä otettava "sose"! Nyt kun en saa ikäni puolesta enää luovuttaa verta, niin voisin alkaa luovuttaa reisisosetta, mikäli se olisi mahdollista, sillä siitä ei kohdallani ole puutetta

Muori, polvitaipeesi vaiva kuulostaa Bakerin kystalta, joka johtuu limapussiin kerääntyvästä nesteestä. Omakohtaisia kokemuksia minulla ei ole, mutta eräällä ystävälläni sellainen oli ja hän hoiti sitä kylmäpakkauksella parikymmentä minuuttia pari kertaa vuorokaudessa ja tarvittaessa tulehduskipugeeliä. Sillä se parani, vaikka joskus se saatetaan kyllä joutua leikkaamaan. Muuten tunnut olevan hyvässä hoidossa ja tutkimuksia tehdään perusteellisesti, mikä on hyvä.

Kuten olen usein kertonut, en ole lainkaan jouluihminen, jonka vuoksi en ole koskaan käynyt laulamassa kauneimpia joululaulujakaan. No, nyt olen! OP:n elohopeakerho teki oikein kahdella bussilla retken Sastamalaan Sammaljoen pieneen, viehättävään kirkkoon, jossa lauloimme Tyrvään kirkkokuoron avustamana osin tuttuja ja osin uusiakin joululauluja. Onneksi vihkosessa oli joidenkin laulujen kohdalla nuotit, mikä helpotti outojen laulamista.

Lounaan söimme Huittisten kauniissa pappilassa ja vaikka kyseessä olikin jouluruoka, jota pyrimme näin joulun alla parhaamme mukaan välttelemään, niin erinomaisen hyvää kaikki oli. Kävimme myös Kivikylän palvaamossa, jossa kuolasimme kaikenlaisia lihaherkkuja, mutta selvisimme suht pienin ostoksin. Olisittepa nähneet minkälaisia kassillisia toiset ostivat Ei silti, kaikki oli kyllä todella edullista. Vielä ennen kotiinlähtöä piipahdimme Pyymäen leipomon myymälässä, joka oli niin pieni, että kun meidän liki satapäinen porukkamme työntyi sisään, niin olimme kuin sillit suolassa! Käynti kuitenkin kannatti, sillä minäkin investoin kuuluisaan Tyrvään Voimaan, joka on juureen leivottua ruisleipää sekä suussasulavaan unelmatorttuun. Jälleen ihmettelin, kun monet ostivat useita niin ruis- kuin muitakin leipiä, leivoksia ja pussitolkulla kanelikorppuja, joita kerhoisäntämme mukaan hampaattomatkin voivat syödä! En varmaan muutenkaan olisi innostunut hamstraamaan, mutta kun kaikki oli ennalta maistamattomia, niin mitä jos emme olisikaan niistä tykänneet. Sitten niitä olisi pitänyt väkisin syödä viikkotolkulla!

Viime lauantaina kävimme vielä Elohopeakerhon perinteisellä joulupuurolla ja kolusimme samalla toiseen kertaan Tampereen joulutorin. Minun pitäisi nimittäin vielä löytää jokin lahja riihimäkeläiselle ystävättärelleni, mutten ole vielä mitään keksinyt. No, tämä viikko on vielä aikaa miettiä.

Vaikka itsenäisyyspäivästä on jo aikaa, niin pitänee minunkin hieman osallistua pukukeskusteluun. Mekin joimme katsellessa skumppaa, jonka olin saanut serkultani lahjaksi syntymäpäivänäni. Ei ollut päässyt pilaantumaan Puvuissa oli useita kauniita, mutta ei ollut yhtään sellaista, joka olisi aiheuttanut ah ja voi-huudahduksia. Ihan kamalia ei myöskään ollut eikä sellaisia mauttomasti liian paljastavia. Myös kampauksiin oli satsattu paremmin. Olen Kalevala Korun ystävä, mutten ole koskaan erityisemmin pitänyt hopeakoruista. Kaikuja-korut ovat toki kauniita ja tietty hopeisena hinta ei ole hirveän suolainen. Tosin epäilen, että esim. Jenni Haukiolla on yleensä lainakorut.

Mitä mieltä olen uudesta pääministeristä? No, ensinnäkin sanoisin, että ikänsä puolesta hän tuntuu oudolta vain vanhojen ihmisten taholta! Totuushan on se, että politiikan(kin) johtohahmot väistämättä nuortuvat. Nainen, se on tietenkin ok ja Marinista täällä Tampereella olen lukenut paljon kehuja siitä, miten hän pisti ensimmäisellä valtuuston puheenjohtajakaudellaan lastentarhamaisen käytöksen kuriin. Siinä toivon hänen onnistuvan myös pääministerinä. Ainoa, mikä ei minua miellytä, on se, että hän on demari ja kaiken lisäksi puolueen vasenta siipeä. Hallituspohja on muutenkin mielestäni liian vasemmistolainen, mutta kun olen äänestänyt, minulla on myös oikeus kritisoida. Itse olisin toivonut uusia vaaleja, mutta tällä nyt sitten mennään!

Maksoin juuri äsken varausmaksun kolmen päivän Oslon-matkasta maaliskuun lopulla. Se on Elohopeakerhon matka ja olisin kyllä voinut viettää siellä koko viikonkin, mutta Norja on kallis maa, joten voi olla, että hinta olisi muodostunut joillekin liian korkeaksi. Toukokuussa olisi niin ikään Elohopeakerholla tarjolla viikon matka Albaniaan ja se on vakavasti harkinnassa. Etenkin meirämmiäs haluaisi lähteä enkä yhtään epäile, etteikö se olisi kiinnostava. Katsotaan nyt. Jollekin risteilyllekin olisi vaihteeksi mukava lähteä, vaikkapa Reinille tai miksei Dorollekin, kun Portugali on muutenkin jäänyt vähemmälle.

Meillä on nyt viikon verran kuulunut rapinaa katosta Se on aika voimakasta, joten epäilemme vahvasti oravaa. Eipä sinne oikein mikään muu eläin pääsisikään. Joskus vuosia sitten seurasimme, miten orava pujahti usein puolipyöreiden kattotiilien alle, missä sillä saattoi olla pesä. Jostain sieltä alta on voinut löytyä jokin rako meidän kattotilaammekin. Osa tilasta on rakennettu ullakoksi, jonne ei pääse, mutta suurin osa on avointa tilaa, jonne ei edes näe, joten voi olla vaikea "vuokralaista" sieltä häätää. En oikein ole innostunut mokomasta, sillä mikäli orava alkaa siellä pesiä, niin tiedä mitä vahinkoa se saa aikaan!

Päivitin juuri tickerini ja kymmenen kiloa lähestyy vääjämättä, vaikkakin hitaasti. Kohta on varmaan pakko hankkia sellainen IL:n mainostama "tasoittava" alusasu, kun rasvan vähetessä paikat alkavat hölskyä Ei tällaisen vanhan nahka juurikaan vetäydy eikä kuntosalillakaan jaksa niin paljoa treenata, että sillä saisi paikkoja kiinteämmäksi. Onneksi kuitenkin valtaosa jää vaatteiden alle piiloon

Mukavaa joulunalusviikkoa kaikille ja vointeja poteville

Heippa,

ja kiitoksia kirjoituksistanne

Minusta joulu ei ole koskaan ennen tullut näin äkkiä... Enkä ole ollut vielä laulamassa ainuitakaan joululauluja - paitsi kotona kuusta koristellessa.

Kiitos Japena taas mielenkiintoisesta matkapäiväkirjasta. Nyt täytyy tunnustaa, että en ole taas moneen päivään ehtinyt käydä edes naamakirjassa... En oikeasti tajua, mihin aika katoaa. Viikko menee vilauksella...

Lääkäreitä täälläkin vielä, huoh.... ja kuvauksia edessä. IL:n puolesta jännitettiin täälläkin ja kyllä oli kädet ahkeraan ristissä. Ei se ääni minusta niin paha ole. Pääasia tietty, että ei löytynyt kasvaimia.

Tänään olimme siippani kanssa vähän kaupoilla. Jumbossa kävimme Stockalla ja vähän muuallakin Luuton kinkku on nyt ostettu ja kirjolohen mäti. Muikun ja siian mätiä on pakkasessa omasta takaa Mehän syömme jouluna paljon eri kalaruokia. Toki on kinkkukin ja perinteiset laatikot. Tätini tekee perunalaatikot ja muut ostan valmiina. Lisään vaan kermaa Veljelleni juuri lauantaina kerroin, että en meinaa tehdä lasimestarin silliäkään, vaan ostan senkin nyt valmiina. Huomenna pitää tarkistaa kylmäkellarin tilanne - nimittäin, että onko siellä suolasieniä vuodelta 2018. Tiedän, että mökin jääkaapissa on varmuudella. Tänä vuonnahan en suolasieniä keränyt lainkaan, kun meillä oli siinä vaiheessa vielä niin rutikuivaa.

Ruokien lisäksi kirjakaupassa pitäisi vielä käydä. Muut lahjat on hommattu. Tänä vuonna normaalia vähemmän, mikä on kyllä hyvä. Joskus vähän "hullaannun" liikaa.

Lahjojen pakkaamista vielä edessä. Huominen päivä menee taas vanhempieni luona. Lauantaina pitäisi sitten meidän tyttären ja vävyn kotiutua reilun kahden viikon reissultaan. Vähenee hommat, kun jää hauvavauvan pesu Sääennusteiden perusteella sitä hommaa riittää lauantaille asti.

Uudella hallituksella on suuret haasteet. Saa nähdä, miten käy.

Menna minäkin olen suunnitellut Oslon reissua. Saa nähdä toteutuuko. Yksi läheinen nuori "aikuisena adoptoitu kummityttö" -kuten hän itseään nimittää - asuu ainakin tämän vuoden Oslossa. Opiskelee siellä lääkkiksessä ja saa nyt nähdä, muuttaako ensi vuonna sitten Kuopioon opiskelemaan.

Muutakin matkaa on hiukan suunnitteilla. Pitää katsoa ensin näitä terveysasioita.

Oikein mukavaa ja rentouttavaa joulun odotusta kaikille.

Muorille Paranemisia. Bakerin kysta on ikävä vaiva, äidilläni oli se jokunen vuosi sitten.

Ikävä tuo IL äänihuuliongelma

Kipalla myös paljon terveyshuolia

Minä lukeudun jouluihmisiin, yhdessäkään konsertissa en päässyt käymään. No näin tänä vuonna.

Matka tuntuu jo kaukaiselta, arki on hektisestI pyörähtänyt käyntiin. Jouluvalmistelut etenee. 20 henkeä aattona joulupöydässä ja sama määrä jää yöksi. Väki vähenee joulupäivänä.
Eilen ostin kinkut. Juu kaksi, Iso aatoksi, pienempi -päiväksi. Pari kiloa valmista kalkkunaa Tapaniksi.
Viikonloppuna leivon piparit ,tai niissä olen vain paistaja, piimäkakun, glögitaatelikakun ja pari suklaajuustokakkua. Joulun must jutut nuorison mielestä,

Eilen aikamoinen lumimyräkkä, vaikka ei pitänyt meille osua. Kymmenisen senttiä lunta maassa, lumityöt tekemättä,
Sähköt olivat poissa tunnin, jännitti jo että tulevatko takaisin, ruokaa kun kylmälaitteiden uumenissa.

Äitini on sairaalassa, antibiootit ei pure, punasoluja ja tromboja ei voi antaa huonon kunnon takia. Kipupumppu toimii täysillä koska trombojen alhaisuus aiheuttaa kovia luustokipuja.
Jos niitä ei kohta voi antaa niin taju lähtee ja se on sitten siinä kun elimistö alkaa valoja sammuttelemaan. Nyt jo pissakatetri laitettu kun ei enää toimi.
Crp nousee vaikka antibiootit menneet yli viikon suoneen, vaihdettu laajempikirjoiseen. Epäilivät ensin keuhkokuumetta, nyt lääkärit eivät tiedä mikä tulehdusarvoja nostaa.

Lähden tänään sairaalaan häntä katsomaan kun vielä kohtalaisen ok. Kuume sahailee ja se aiheuttaa sekavuuutta.

Mukavaa torstaita.

Heippa,

tulin kurkkaamaan tänne vielä näin myöhään, kun verkko toimii. Rakas siippani tilasi "joululahjaksi" uudemman ja tehokkaamman kameran mökille. Saimme sen tänään illasta ja rakas siippani on ollut tuntitolkulla kameran ja Wifi-boxin kimpussa. Ajatteli, että harjoittelee täällä ensin ennen kuin vaihdetaan kameraa mökillä.

Japenalle voimia arjen pyörittämiseen. Rankkaa ja ihanaa varmasti samanaikaisesti, mutta nyt sitten kun sinulla on vielä huoli äidistäsi. Tiedän nyt lähituntumalla, miltä tuo huoli äidin voinnista tuntuu Voimahalit täältä sinulle.

Muori koita nyt levätä (paraskin sanoja ). Minullakin on ollut tuo Bakein kysta. Kunpa saisit/alttaisit levätä. Onneksi pääset pian niitä silmiäsi tutkituttamaan.

Eilinen päivän meni taas vanhempien luona. Muutamia juttuja olisi pitänyt saada tänään ns. pulkkaan. Kyllä harmittaa, että terveyskeskus toimii niin surkeasti, että isääni, 85 v, juoksutetaan saman päivän aikana taaaaas kaksi kertaa apteekissa ja kaksi kertaa terveyskeskuksessa.... ja illalla, kun puhuimme puhelimessa, niin terveyskeskuksen lääkelista apteekkiin oli kaikesta huolimatta pielessä. Olin suorastaan raivoissani Vanhaa miestä juoksutetaan moneen otteeseen eikä siitä huolimatta asioita saada hoidettua oikein. Isäni sanoi sitten vievänsä minun kirjoittamani lääkelistan huomenna apteekkiin - ei taida riittää. Neuvoin, että vie sen terveyskeskukseen ja kirjoittavat sen perusteella omansa apteekkia varten, niin tulee varmasti oikein. Tässä on siis tarkoitus siirtää äidin lääkkeiden annostus apteekin "pussilääketoiminnaksi". En muista, mikä on homman oikea nimi. Harrrrmittaa vain niin kauheasti, että ammatttilaiset tekevät jatkuvasti virheitä ja 85 v. omaishoitajana toimiva isäni joutuu suhaamaan ylimääräisiä kertoja todella useaan otteeseen apteekin ja terveyskeskuksen välillä Isäni itse sanoi illalla, että sehän on nyt hänen työnsä Minä sanoin, että ei ole. Se on ammattilaisten työtä, että laittavat kerralla asiat oikein. Ja kun tämä homma vaan toistuu ja toistuu.....

Anteeksi valitusvirsi. Monta sellaista on menossa eteenpäin - ihan aikuisten oikeesti. Sähköyhtiölle pitää laittaa karhukirje pitkän sähkökatkoksen vuoksi. Tosin edellyttävät yhtäjaksoista sähkökatkosta, mutta se, että sähköt ovat välillä minuutin tai kymmenen päällä, eivät "lyhennä" minun mielestäni reilusti yli 12 h:n sähkökatkosta. Juuri mietin, että mitenköhän pakkasessa olevat liha- ja kalatuotteet. Sisälämpötila laski alimmillaan (sen hetken kun sähköt olivat päällä ja WiFi toimi) 10:stä kuuteen. On saattanut olla alempanakin välillä. Mietimme jo sitä, että pitääkö siippani lähteä huomenna mökille - tyhjentämään pakastinta ja lämmittämään takalla mökkiä (vesijohdot). Nyt iltapäivästä lähtien on sähköt onneksi olleet yhtämittaisesti päällä, joten tällä erin pahin uhka poistunut.

Tänään kävin vielä lonkan röntgenissä. Saa nähdä, kun tulokset tulevat, onko nivelrikko yhtä pahana kuin saman koiven polvessa. Sain myös muita tuloksia, jotka eivät onneksi olleet hälyyttäviä.

Askeleita on tullut taas paljon, kun "riehuin" kauppakeskuksessa röntgenin jälkeen aikamoisen rupeaman. Hauvavauvan lenkit vielä päälle ja kyllä kotona tallustelutakin äkkiä vähintään pari kilometria päivän mittaan tulee, niin askeleita kertynyt taas aika lailla. Lonkan mukaan liikaa.

Nyt ei ole enää hirveästi kauppahommia ennen joulua. Sunnuntaina tai maanantaina voi sitten tehdä loput ostokset.

Huomenna luvassa lahjojen pakkausta. Lauantaina hauvavauvan "luovutuksen" jälkeen luvassa siivousta , vaikka pianhan tulee taas sitten takaisin tänne. Pojan aikomus lähteä tyttöystävänsä kanssa jouluksi mökille on vielä auki. Lauantaina kentälle tytärtä ja vävyä vastaan ja käynti heidän luonaan.

Meidän kirkko on remontissa ja on yksi sellainen väliaikainen tila. Juuri aiemmin juttelin serkkuni kanssa, että seuraava ja viimeinen "kauneimmat joululaulut" on siellä sunnuntaina. En muista, milloin selllainen olisi viimeksi jäänyt väliin. Muutamasta asiasta nyt riippuu, onnistuuko sunnuntaina mennä sinne.

Viikon jatketta, terveyttä ja hyvää mieltä kaikille.

Kiitos Kipa

Olin äitini luona eilen ja lääkäri tuli siihen. Nyt on muutaman päivän kysymys, että äitini on tajuissaan ja loppu tulee sitten kun elimistö pikkuhiljaa lopettaa toimintansa. Menee viikko tai pari, tai kuka sen tietää.

Itse heräsin aamuyöllä flunssaan, sekin mokoma tähän.

Joulun eteen teen viikonloppuna mitä teen, loput kaupasta. Piparitaikinaa en eilen jaksanut, joten se tänään ja huomenna leivotaan.

Lapsille kerroin äitini tilanteen, että ymmärtävät surumielisyyteni. Heillä on isoja menetyksiä itselläänkin, joten tuntosarvet kohollaan saa olla, etten lisää heidän traumojaan. Onneksi se homma on nyt mieheni kontolla ja minä saan surra.

Tänään yksi bonuslapsi avokkinsa kanssa kahville, minulla myös kampaaja.

Joululoma alkaa tänään lapsilla, kovin oli isommat jännittyneitä todistuksesta.

Mukavaa perjantaita.

Voi Japena, voimia! Paljon voimia! Enemmänkin sanoisin jos vain sopivat sanat löytäisin.