^Eipä se isokaan pudotus viikossa ole mahdotonta, varsinkin jos starttaa jonkun isomman muutoksen. Yleensä kuitenkin tasaantuu ajan mittaan. Ja mun mielestä voi hyvin olla isojakin tavoitteita, kunhan asennoituu realistisesti, ettei maailma kaadu vaikkei ne toteudukaan, ja niiden avulla pääsee kuitenkin eteenpäin. Ja niin minusta ainakin vaikuttaa että sinulla on.

Mulla taas sata grammaa saa säätää tikkeriä. Eilisestäkin humpsahti yli kilon. On kyllä kivaa kun vihdoin putoaa, tosin nyt kun tuntuu että lähes tekemättä sen kummempia se putoilee, niin miten saan näitä syömisen laatuja paremmaksi...liharuoka ja hiilarit välillä ällöttää niin ettei saa alas, mutta herkkuja tekee mieli. Niitäkään ei onneksi saa kovin paljon kerrallaan syötyä, mutta olisihan se tärkeää saada laatu paremmaksi, enemmän kasviksia jne.

Vyötäröstä on lähtenyt peräti kaksi senttiä. Keskivartalo tuntuu paikoin pienentyneen, ihan ylävatsa ja alavatsasta on lähtenyt, samoin kylkien ja selän puolelta tuntuu kaventuneelta, mutta tuo navan ympärillä oleva pömppö on ja pysyy. Vähän peilistä näyttää että vatsarypyt on syventyneet, mutta jostain se ympärys tulee vain niin isoksi. Sen verran monesti on kuitenkin tullut mittailtua että mittavirheisiinkään en usko.

Aamusokeri oli tässä yhtenä aamuna mitatessa ihan hyvä, 6,2. Verenpaineen otan asiaksi mitata tänään.

Oon samaa mieltä että kukin tyylillään kunhan tosiaan tiedostaa onko kuinka "realistinen" tavoite tai että just jos siihen ei pääse niin ei lannistu. Mua nyt vähän vaivaa jojoilu eli herkästi vkl menee kaloreita yli kun se kuuluisa herkkupäivä venyy ja viikossa saan pudotettua takaisin siihen samaan. Eli kokonaispudotusta ei juuri tule. Kamppailen hirveesti sen kanssa että olisinko tiukka ja jättäisin vaikka herkkupäivän väliin pariksi viikoksi vaiko sitten olen armollinen ja sallin. Välillä vaa'alla näkyy kyllä että vaikkei vajeita olisi tullut niin paino silti laskee jos nukkuu hyvin. Vai onko turvotuksen tms laskua.

Tää toinen kierros painonpudotuksessa on kyllä haastavampi koska aiemmin ei ollut oikeestaan mitään odotuksia ja kaikki miinus tai nollatulos oli plussaa. Nyt muistoissa liian lähellä se että olen ollut joskus 65kg ja kyllä sitä nyt uudestaan pitää päästä normipainoon...
Sekin varmaan osakseen vaikuttaa. Toisaalta en tiedä olisko sellainen tiukkailu hyvä alku ja sais motivaatiota.

Sujuuko teillä muilla hyvin?? santilla ainakin vaikuttaa

Ihan hyvin sujuu omasta mielestä ainakin . Vaikkei nyt ole viikkoon laskenut tuosta ennätyslukemasta, tänä aamuna oli tasan 87 kg. Sekin hyvä ettei isoja heittoja ole tullut ylöspäinkään viikon aikana 87,3 taisi olla korkein lukema. Ehkä tästä taas loppuviikosta pääsee tikkeriä siirtelemään. Hyvä kun sitä nyt melkein joka viikko on päässytkin siirtämään, ihan oudolta tuntuu vieläkin. Tässä varmaan pian tämäkin melkein itsestään painonputoaminen loppuu, kun keho tottuu siihen lääkeannokseen. Tänään pitäisi taas pistää, nyt en muista onko jo toinen vai kolmas neliviikkoinen tätä korkeampaa annosta. Hiukan sitä huonoa oloa on ollut oikeastaan koko ajan, pahimmillaan seuraavana päivänä pistoksesta, mutta muutenkin kyllä vielä sunnuntainakin oli. En nyt ihan satavarma ole mikä johtuu siitä lääkkeestä ja mikä ei, mutta ei tällaista huonovointisuutta ainakaan ennen lääkettä juurikaan ollut.

Tarkistin, neljä viikkoa, eli yksi satsi vasta mennyt isompaa lääkeannosta.

Sata grammaa lähti taas, 86,7 kg oli aamupaino. Vyötärössä edelleen se kahden sentin pudotus. Sellaisen muutoksen siinä kohtaa huomaa, että selän puolella ei enää ole sitä selkeää mittauspaikkaa. Jotain läskejä sieltä on oiennut. Vatsa näyttää peilistä kyllä erilaiselta, alavatsan röllykän reuna vähän noussut ja sivuista ei ihan niin pinkeä.

86,4 kg, nyt meni ennätyskin rikki! Saa jo etsiä vuodelta 2010 milloin ollut näin alhaalla. Hammasta särkee ja vähän vaikea syödä, sillä on ollut nyt osansa tässä pudotuksessa... maanantaina pakko soittaa aika. Flunssakin tuntuisi olevan jälleen kerran tulossa, toivottavasti ei nyt ihan yhtaikaa kuumetta pukkaa että saan käytyä hammaslääkärissä.

86,3 kg, taas yksi satagrammainen tiristetty.

Hammassärky loppui sunnuntaina, kävin silti eilen hammaslääkärissä, mutta lääkäri ei löytänyt syytä särylle. Kumma kyllä, niin selkeästi se siinä yhdessä hampaassa tuntui. Mutta pystynpä taas syömään.

Olet sitkeä Hienosti eteenpäin vaikka sata grammaa kerrallaan.

Santti, upeaa!!! 85 kilon raja lähenee koko ajan js matkaasi on mukava seurata ?

Täällä seuraavan kerran vaakalle jonkun päivän päästä, viim. 20.10 mutta opettelua on, nyt myös pois vaakalta joka meinasi viedä motivaation kun pienikin nousu alkoi tuntumaan sille ettei tästä mitään tule, muuten siis jatkettu mutta vaakalla vain 1-2 viikon välein...edellisen lukeman ollessa 87.4kg joten sinne 85kiloon siis olisi matkaa se 2,4kg...niin lähellä, niin kaukana

Mä välillä mietinkin, tympäännytänkö muita kun ilmoittelen joka satagrammaisen pudotuksen. Mutta hyvä jos en. Intoilen vain niin kovasti, kun tuntuu vielä itsestään tapahtuvan. Ja tällainen jakso elämässä on harvinainen mulle, kun en aiemmin ole saanut juurikaan pudotettua. Tai jos on pudonnut niin satavarmasti tullut korkoineen vaivalla pudotettu takaisin. Mutta nyt tuntuu pysyvän poissa, sen lääkkeen ansiosta. Pahoinvointia aina välillä on, mutta on se nyt taas tasaantunut. Kumartelu töissä aiheuttaa yökkäysolon, tosin sitä työtä on nyt niin vähän että sen saa sinniteltyä. Kotonakin pitäisi kunnolla siivota...Vähän tuntuu alakulo ja väsymys vaivaavan, se kilpirauhasolo. Sellainen saamattomuus. Mutta ehkä se tästä, ensi viikolla on lasten syysloma ja tulossa sukulaisia muutamaksi päiväksi, ainakin vaihtelua elämään.

Taas siis yksi 100 g putosi, aamupaino 86,2 kg.

Tsemppiä teille muillekin!

86,1 kg. Katsotaan pääsenkö vaihtamaan ryhmää ennenkuin vuosi vaihtuu. Vai jämähtääkö jossakin kohtaa. Muistelen että heinäkuu oli sellainen että en päässyt tikkeriä siirtämään kuukauteen, vaikka silloin oli jo tämä lääkitys ja sitä ennen lähtenyt putoamaan. Sekin vaihe varmasti jossakin kohtaa tulee.