Hei kaikki ! Ihanaa,että olette vielä täällä. Olen täysin pudonnut teidän vauhdista syy on aika pätevä.
Tämä olkapää alkoi kiukutella sain niin ankaria kipukohtauksia etten voinut kuin istua tyynyt sylissä ja huutaa. Kipuun olen tottunut,kun minut on jo nuorena paikkailtu ja korjailtu monesta kohtaa.
Mies olisi viikonloppuna vienyt ensiapuun,mutta kun tuska yltyi vähänkään liikkuessa. Opiooteilla ja burana 800 +panadol  veivät terävimmän kivun. Soitin coxaan ja sitä kautta olin tiistaina röntgenissä.
Luojan kiitos nivel on ok....siellä kun väkisin väänneltiin niin taisi joku hermo vapautua ja nyt kipu on jotenkin siedettävää. Kävin eilen fysioterapiassa paljon ei uskallettu. Yritän löytää hyvän fysiatrin joka ultralla katsoisi mitä siellä pehmytosissa on.Sori taas tuli sairaskertomusta.

Hyvä tytöt teillähän menee lujaa. Memmu voimia ja haleja.Ihanaa meikäläiselle,että olette vielä täällä.
Nöyräksi vetää. Minä kun luulin tuosta vain hyppääväni alle 70:nen     pätkäpaaston turvin. Toisin kävi tuli pätkä ahmintaa eli söin aamupalaksi,lounaaksi,päivälliseksi suunilleen pullaa. No vaaka näyttää 75,5
ehkä se kova tuskakin sitten vähän kuluttaa.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Ukkokulta on ollut pirteä ja huolehtivainen.

Ehkä jo tänään uskallan mennä vähän kävelemään. Syömiset jo korjasin. Aamupala oli oikeaoppinen tästä on hyvä jatkaa.

Suurin toiveeni on,että ehtisi vielä edes kerra suksille ja saisi ne puikot käteen.

Voikaa hyvin ja Adalmiinanalle paranemisia Memmulle lohdutusta.

Voi Sorjaksi, kylläpä kuulostaa todella kamalalta <3 Minun pieni flunssani ei tuohon verrattuna ole mitään. Voimia! Ja lempeyttä itseäsi kohtaan, kyllä se terveellisempi syöminen sieltä taas tulee, kun kivut hiukan laantuvat. 

Aika samoissa tunnelmissa ollaan terveyden suhteen. Minäkin rakastan hiihtoa, mutta tämän vuoden toive on, että jos kerran pääsisi suksille. Jalka on niin kipeä, että on turha haaveilla kymmenen kilometrin lenkistä. Ehkä sitten joskus. 

Hyvällä tiellä tässä kuitenkin kaikki ollaan: matkalla kohti pysyvää terveellisempää elämäntapaa. Ehkä Sorjaksi siitä saisi suuntaa: ei tarvitse pudottaa kiloja nopeasti pätkäpaastolla, vaan etsiä pysyviä ratkaisuja.

Tässä Sorjaksi, sulle pieni inspiraation lähde: syömisratkaisuilla painoa pois pitkällä tähtäimellä 😊
https://seura.fi/terveys/terveystarinat/nain-riitta-laihtui-30-kiloa/

Ihan kamalaa tuollainen kipu, mitä sinulla Sorjaksi on ollut? Ja kun edes lääkkeet eivät auta? Oi ja voi, toivottavasti lääkärit löytävät vian.

Minä olin eilen illalla ystävän kanssa kävelemässä. Pakkasta -17 astetta ja noin vain kävelimme 12 km. Loppuvaiheessa kasvoihin tuli kylmä, mutta muuten tarkenin hyvin. Paljon vaatetta päällä ja hyvät kengät.

Aion tällä viikolla liikkua oikein paljon ja ensi viikolla sitten pidän kevyen viikon eli nyt paljon rasitusta ja ensi viikolla kevyet treenit ja paljon ruokaa.

Ensi viikolla olen myös suunnitellut juoksevani 10 km ulkona. Se on viikon ainoa kova treeni, mutten ehkä vain leppoisaa jumpaa ja venyttelyä.

Kivaa vikonloppua teille ystäväiset. Sorjaksi, pidä itsestäsi huolta.

Kiitos myötätunnosta.  Sain maanantaiksi fysiatrin joka tarvittaessa antaa kipulääkkeen ja puudutuksen ultran kanssa. Luulen,että sillä marraskuisella kaatumisella on osuutensa tässä asiassa.

Adalmiina oikeassa olet ja kyllähän sen tietääkin,mutta sitä vaan on niin vaikeata muuttaa tottumuksiaan. Silloin kun kaikki menee itsellä hyvin niin hyvästä terveellisestä ruuastakin nauttii,mutta heti kun tulee stressiä milloin kivun milloin ympäristön tai läheisten ongelmien vuoksi niin pakka on sekaisin
ja jääkaapin ovi käy tiuhaan. Olen itse muuten käynyt koulutukset painonhallinnasta aikanaan kelan järjestämänä. Pidin töissä  ryhmiä ylipainoisille kuntoutujille. Saimme sitten psykologin ja ravitsemusterapeutin vakanssit ja hyvä niin. En varmaankaan ollut oikein uskottava opettaja.Kaiken lisäksi olen kurssitettu rentoutusvalmentaja, joten pitäisi kai osata muitakin konsteja kuin puputtaa. Suutarin lapsella ei ole kenkiä. Joku ongelmahan se tuolla korvien välissä on enkä ole osannut sitä hoitaa. Hypnoosit ym on koitettu. Olen todella onnellinen,että te kaikki olette tosi nuoria itseeni nähden ja olette hyvällä tiellä....nauttikaa. HYVÄ TE  JA MIE SIINÄ SIVUSSA.🥰
Yritän tässä nyt vain jaksaa sen verran,ettei lähde nousemaan se on hyvä tulos tässä elämäntilanteessa. Olen niin riippuvainen liikunnasta ja nyt kun se on pois niin koville ottaa.

Oikein liikunnallista aurinkoista iloista viikonloppua.Eihän minun tarvitse hievahtaakaan (en kyllä pystykkään),kun luen vohvelin aikeita niin hikihän tässä tulee pakkasesta huolimatta.😎

Mulle tuli viime yönä negatiivinen koronatestitulos, jee! No aamulla ekaksi soitin hammaslääkäriin, kun on jomottanut hampaita epämääräisesti sieltä flunssasta asti. Menin 20 asteen pakkasessa ihan kävellen hammaslääkäriin (6 km yhteensä). Pari vuotta sitten juurihoidettu hammas pitää juurihoitaa uudelleen, mutta ajat menee toukokuulle ☹️. Nyt sitten pärjäillään sen kans sinne asti, joten kuten. Päivystykseen pääsi heti, mutta se että jotain tehdään, niin menee yli kolmen kuukauden päähän...

En aamun tohinoissa muistanut vaakaa 😬. Mutta tavoitteet ei ole muuttuneet. Motivaatiota saisi löytyä enemmän vaan. 

Mukavaa viikonloppua kaikki ihanaiset 🤗

Hyvää alkavaa uutta viikkoa!

Viime viiikon liikunnat huikeat 12 tuntia. Lasken mukaan kaikki kävelyt, jumpat ja saliit, joiden kesto on siis yli 15 min. Tehot ovat matalat, eli yritän vielä kasvattaa peruskuntoa. Paljon kävelyä ja nyt myös hiihtoa.

Mutta arvatkapa huviksenne, näkyykö se puntarilla? Joo, kyllä näkyi eli kilo ylöspäin. Kyllä tuo syö naista. Yritän lohduttaa itseäni, että se on nestettä vaan, mutta silti tiedätte tunteen, ärsyttävää.

Tällä viiikolla on sitten edessä  kevyt viikko eli vain vähän liikuntaa. Kuulemani mukaan tämä kasvattaa sitä kuntoa parhaiten, kolme tehokasta viikkoa ja sen jälkeen yksi lepoviikko. Lepoviikon aikana myös syödään hyvin eli täytetään varastoja ja tyhjennetään päätä. Saa nähdä miten tämä suunnitelma toimii minulla?

Laihduttamisessa ja painon pudottamisessa on kyllä pitkäjänteisyys tarpeen. Ei saa lannistua plusviikoista. Ne ovat ollleet minulle aina se kompastuskivi, eli kun paino ei putoa suunnitelmien mukaan, niin sitten lopetan koko touhun. Ja se ei ole kovin järkevää. Nyt tiedostan, että paino ei todelllakaan putoa kilo/viikko täsämällisesti ja suoraviivaisesti. Pitäisi oppia katsoman isoja linjoja eli miten se kehitys tapahtuu kuukausitasolla.

Ja lopuksi, olen ihan korviani myöten täynnä Koronaa. Vaikuttaa niin paljon elämään, töihin, ihmissuhteisiin, ihan kaikkeen. Olen kyllästynyt  maskin käyttöön, olen kyllästynyt siihen, että ei saa matkustaa vapaasti. Höh. Anteeksi valitus.

Upeat liikunnat edelleen Vohvelilla 😀  Ihan mahtavaa!!! 

Sorjaksi, mun terveydentilan käänteet on lähinnä tragikoomisia verrattuna sinun kipuihisi 💚

Kävin nimittäin maanantaina lääkärissä, sain polvista lähetteen ortopedille. Ja sitten jännittävä käänne: varpaissa on sekä kynsivallintulehdus että paleltumavamma. 

Eli viimeisimmät avantouintikeikat yli kolmen viikon takaa ovat aiheuttaneet pariin varpaaseen paleltumavammat. 

Minullahan oli liian isot uimakengät, jotka hörppäsivät vettä. Ja ilmeisesti ilman saunaa 3 min vedessä oli liikaa hyvin hitaalle ääreisverenkierrolle. 

Tämähän kyllä parantuu, mutta avantoon ei ole menemistä ennen kuin syön antibiootin loppuun ja parentelen tätä pari viikkoa, jonka jälkeen täytyy käydä näyttämässä vielä sairaanhoitajalle.

Nyt tässä sitten ihmettelen, että mitäs virkistystä ja liikuntaa sitten seuraavaksi... Flunssa alkaa olla onneksi sen verran ohitse, että voin aloittaa taas lihaskuntojumpat. Mutta avantoon on ikävä.


Lisäksi paino oli ikävä yllätys: vaaka näytti tasan 74 kg. Toki se voi olla ihan normaalia satunnaista vaihtelua, mutta pelästyin: onko niin, että kun en käytä ruokapäiväkirjaa, paino nousee heti? Ihan en saa kiinni, mistä se johtuisi, ihan samoina ovat syömiset pysyneet. Yritän tänään pitkästä aikaa pitää ruokapäiväkirjaa, jotta saisin hiukan kuvaa siitä, mikä on syömisten meininki.

No voi Adalmiina. Meikäläinen joutui perumaan fysiatrit, fysioterapia ja lounaan ystäväni kanssa. Flunssahan se vaihteeksi iski onneksi olkapää on rauhoittunut ei tokikaan oireeton. Liikunnat siis nolla ja syömiset lautasmallin mukaan.
Sain toisenkin suruviestin. Kuntosali/vesijuoksukaverini mies kuoli yllättäen kotisohvalle. Sairaalassa olivat ambulanssilla käyneet mitään ei ollut löytynyt pientä kuumetta ja huonovointisuutta lukuunottamatta. Kotiin tultua oli mennyt sohvalle lepäämään samantien alkanut kouristella ja menehtynyt.
Kyllä taas laittoi ajattelemaan tämä elämän rajallisuus.
Kovasti mietin,kun tätä ikääkin on jo jonkunverran,että miksi stressaan tällä painolla. Nyt kun ollaan taas 76:ssa ja etenkin vuosi sitten alle 73:ssa Niin olen niin vihainen itselleni.
Kannan kotiin kaikkea mahdollista terveellistä kylläkin miehelleni.  Hänellä,kun tuppaa paino tippumaan. Tiedätte kyllä meneehän sitä omaankin suuhun ja onhan niissä kaikissa kaloreita. Tarkoittaa,että välipalat ja ateriat kohdallani liian suuria.
Suurin ongelmahan on tämä liikunnan väheneminen.

Tulihan valitettua. Eiköhän tämä taas tästä. Olimme pikästä aikaa ulkoilemassa. Lyhyeksi jäi senverran viima otti kasvoihin. Köhääkin on vielä jonkunverran.

Tsemppiä vaikka kyllä se korona täälläkin kaiken muun lisäksi ottaa koville. Tytär poikkesi eilen ja totesi maskin takaa,että kylläpäs äidillä on puheripuli. Maskiinkin olen väsynyt vaikka käyn kaupassa kerran viikossa. Ymmärän teitä no ei tämä kotona kyhjöttämineenkään helppoa ole,vaikka kuinka yrittää olla aktiivinen kaikilla mahdolisilla tavoilla.

Lämpöhalit kaikille 😍

Voi miten ikävä tilanne ystävälläsi, Sorjaksi 🤍 

Minulla oli to - pe 22 tunnin toipumisloma, kävimme puolison kanssa samassa kylpylässä kuin joulun aikaan. Kyllä teki hyvää! Opettelin taas liikkumaan, pieniä määriä kuntosalia ja uintia molempina päivinä. 

Eilen ja tänään on siivoiltu. Olikin taukoa, kun flunssailin niin pitkään. Eilen oli pakko jättää kesken, sen verran alkoi leikattu jalka kipuilla. Nyt on tampatut matot puhtailla lattioilla 😊

Paino oli tänään 74,2 kg. Aikamoista, kun 1,5 vk sitten oli 72,8 kg. Mutta tätä tämä on, pitkää puurtamista. Tunnustan ajatelleeni, että 74 yli ei enää mennä, mutta niin taas vain heiluu lukemat. Toivottavasti osa olisi jotain turvotusta ja olisin taas pian 74:n "nätimmällä" puolella 😉 
Kaikkea hyvää alkavaan viikkoon teille jokaiselle 💚

Adalmiina kuinka lohdullista. Varmasti jokainen meistä on sanonut kerran,jos toisenkin,että ei enää koskaan. Tietenkin toivon,että upeat lukemasi eivät sahaisi,mutta elämä on. Eiköhän tuon takana ole flunssa tai kylpylän erilainen ruoka.

Itse olen päässyt takaisin lähelle 75:tä,mutta en alle.
Flunssa on vihdoinkin ohi,olkapää rauhoittunut,mutta vaihteeksi "luupiikki" kantapäässä. Ei siedä astua,mutta eiköhän se taas ajallaan häivy itsekseen.

Kaikkea mahdollista hyvää kaikille. Pysykää pystyssä. Tsemppiä.