Tännehän minäkin kai uskaltaudun, vaikka sitä 75:tä en vielä alittanutkaan.

Onnittelut täältäkin Vohveli ! Upeeeeeta !

Adalmiina jaksaa jaksaa. Eräänä päivänä se alkaa pysyä alhaalla ja jopa tippua.
Niin elävästi muistan,kun painonvatoissa olin pudottanut 20 kiloa ja paino naulaantui johonkin 67 ja 67,5. Viikkoja viikkoja kuukausia ja niinhän minä tyhmyyttäni luovutin.Koin turhaksi kantaa rahojani,kun mitään ei tapahdu. Tavoitteeni oli silloin 59kg. Vuosien varella ne kilot olivat korkojen kanssa takaisin.

Memmu! Todella se päivä koittaa. Onhan noissa TV pudottajissakin nähty,että joillakin se kova rääkki laittaa aineenvaihduntaan vauhtia ja joillekin se taas laittaa kaiken tukkoon.

Tämähän on elämäntavan muutos nautitaan terveellisestä elämästä...minäkin vielä vaikka ehtoopuolella olenkin. Näiden vuosikymmenien epäonnistumisten jälkeen uskon siihen,että ne menetetyt kilot tulee kaupanpäälle,kun oppii nauttimaan teveellisestä elämästä.
Kyllähän minäkin jo mielikuvissani näen itseni ihanassa mekossani ensi kesänä monta kiloa ja senttiä hoikenpana. Eihän siitä mihinkään pääse,että nainen on nainen aina vaan.
Tsemppiä kaikille Vaakalle pejantaina

Kiva kun tulit sorjaksi!! En minäkään ole alittanut 75 kiloa, mutta tavoite on 70 ja allekin

Kiitos tsempeistä Sorjaksi ja tervetuloa mukaan tähän ryhmään. Minäkään en ole alle 75 vielä, mutta tavoitteena on saavuttaa tuo maaginen 70 kiloa. Täällä on kuitenkin mukavaa keskustelua.

Memmu, ymmärrän hyvin tuon tunteen, minäkin NIIIN toivoisin, että mieheni palaisi normaaliin työhön. Jos minä olen päivällä kotona, on tylsää olla omassa kodissa hiiren hiljaa, kun hän tekee töitä!? Ja jos olen siellä etäpäivällä, niin hänen työnsä on "tärkeämpää"?? Argh.

Paljon olen yrittänyt liikkua, kävellyt, käynyt salilla ja jumpassa. Tavoitteena on saada monipuolista liikuntaa, kehonhuoltoa unohtamatta. Itse huomaan, että pitkäkestoinen liikunta saa jumit liikkeelle. Muistatteko muutama vuosi taaksepäin kun Nina Mikkosen paino ei pudonnut, mutta kun hänellä oli se pitkä pyörämaraton, niin humps vaan, paino putosikin alaspäin reippaasti. Nyt kun minä käyn painonjumituksen takia pitkillä kävelyillä, niin sanon aina miehelleni (-ja itselleni), että teen tänä viikonloppuna Nina Mikkoset. Eli kolmena päivänä valtavasti kävelyä ja tiukka kalorilinja. Ja johan paino alkaa taas tippumaan.

No niin, sitten taas todellisuuden äärelle:

1) Aivan liian vähän on tullut kunnon liikuntaa. Tiedän jo sen, että kroppani ei toimi liikkumatta. Syy on siis ainakin osittain riittävän tehokkaan liikunnan puutteessa, kun jumittelee.

2) Cappucino-jauhe. Syyslomareissulla jäätiin koukkuun valmiiseen cappucino-jauheeseen, se kun oli niin herkullinen päiväkahvijuoma. Olen nyt aliarvioinut yli kuukauden ajan tuon jauheen kalorimäärät. Ja se vaikuttaa päivässä pahimmillaan +200 kcal, jos juon ko. jauheesta tehtyä juomaa joskus jopa kaksi isoa mukia päivässä.

Että korjausliikettä vain kehiin ja parin viikon päästä uusi katsaus

No eihän tässä ole mitään järkeä . Paino nyt 78,8 . En voi käsittää. Syömiset ok, eilisenkin olin koko päivän jaloillani, kun siivosin ja lenkit joka päivä. Nyt masentaa.

Adalmiina, hyviä huomioita, tsemppiä

Vohveli, toi "ninamikkoset" on hyvä, sitä kai tässä on tehtävä . Muistan kyllä ohjelman

Memmu, vertaistukea!
Ei se voi olla lihomista, jos on vajeita.
Tsemppiä!!!

Minulla on erilainen viikonloppu: olen parhaillaan matkalla kohti pohjoisempaa Suomea, olen matkalla äidin kanssa tätini miehen hautajaisiin. Ei oikein ruokien kirjaus luonnistu. Mutta liikkua yritän. Kauppareissut pitää hoitaa kävellen ja lisäksi matkalaukussa on mukana jumppakuminauhat.

Voimia Adalmiina, ei mikään mukava viikonloppu.

Minä olen kotoisin pohjoisemmasta Suomesta ja isän ja äidin timanttihääpäivä olisi parin viikon päästä. Kuukausi sitten oltiin vielä menossa, mutta nyt he saavat juhlia keskenään, ei uskalla enää mennä , ettei vaan veisi tietämättäänkään mitään ylimääräisiä tuliaisia. On tämä surullista aikaa.

Ja kiitos tsempeistä

Juurikin niin; pitkää tehokasta liikuntaa ja kalorit tarkasti niin johan heilahtaa.
Tänä aamuna 74,3 kg eilen 76 ja jotain

Olin eilen salilla tunnin heti aamusta ja tapani mukaan sieltä altaalle juoksemaan. Yleensä juoksen sen tunnin. Pitkästä aikaa tapasin vanhan jumppakaverin siinä sitten juostiin tunnin verran hitaanlaisesti ja hänen lähdettyä otin spurtit ja vedni 1/2 h täysillä miehen kanssa vievä illalla kevyt lenkki. Kalorit noin 1200. Tiedän,että maanantaina voi olla taas mitä vain, mutta jos jaksaa näitä reippaita päiviä pitää 2-3 kertaa viikossa niin eiköhän se näy jossain.

Ei ole vieläkään tullut keriatrille sitä aikaa, mutta en anna surun ja pelon tunteiden hallita. Yritän päivän kerallaan ja entistä enemmän huoltaa itsestäni.
Vaikeuksia voi tulla,kun olen sellainen kokki ja leipuri. Lapsia on kolme ja lapsenlapsia seitsemän.Harvase joulu olen vääntänyt yhtä ja toista kaikille sekä Tapanina kutsunut koko suvun kotiin. Mikäli pysyn päätöksessäni niin miehen kanssa kahden hissutellaan. Aikamoinen elämäntapa muutos tämäkin.Olen kyllä koukussa leipomiseen,että saas nähdä kuinka mummon käy

Yritetään muistaa Mikkoset. Tsemppiä kaikille olette ihania

Hyviä liikuntoja, Sorjaksi!
Ja kyllä, te olette ihania <3

Liikunta lisääntyi heti, kun pääsin pois kotoa
Eilisen junamatkan jälkeen illalla kauppareissu kävellen sekä saunaa ennen mummin vanhaa kuntopyörää, jumppakuminauhoja ja vatsalihaksia.

En vain jotenkin kotona saa muka järjestymään aikaa liikuntaan, koko ajan on jotain "tärkeämpiä" velvollisuuksia. Siinäpä opin paikka.

Kyllä olette ihania!

Adalmiina, aika hauska huomata, että ollessasi ppoissa kotoa, liikkumista tulee enemmän. Eli sinun pitää todellakin merkitä itsellesi kalenteriin omaa aikaa!

Minä olen viikonloppuna tehnyt "mikkoset". Perjantaina kävelin 8 km, launataina tein suursiivouksen koko taloon, sunnuntaina Zumbaan ja salille.

Sorjaksi, siis vesijuoksetko tunnin? vau, siihen minä ja minun kärsivällisyys ei kyllä pysty. Nostan hattua.

memmu, ikävää, että et pääse vanhempiesi juhlin. Kyllä tämä korona on niin ikävä epidemia.