Taas hieman alaspäin, 300 gr. Olen iloinen siitä. Kaikki aina sanovat, että ei saisi joka päivä käydä puntarilla, mutta minä käyn. 😉 Ja pidän siitä. Välillä paino nousee ja välillä laskee.

Ajattelin, että minunon syytä tehdä kaksi asiaa; lisätä ruuan määrää, jotta nälkä pysyy aisoissa sekä lisätä liikunnan määrää, jotta lihaksia tulisi enemmän.

Viime viikolla liikuntaa yhteensä 4 h 30min ja juoksua siitä oli 11 km. Olen tyytyväinen tulokseen!
Liikuntaa aion lisätä joka väliin vähän, vaikka vain 10-15 minuutin erissä. Kertyyhän siitä aikaoinen määrä sitten loppuviikosta.

Ihanaa alkavaa viikkoa teille!

Minä kävin yhdessä vaiheessa joka aamu vaa'alla, se sopi silloin oikein hyvin. Täklä hetkellä on käytössä viikkopunnitus. 

Ja liikunnasta: Vallan hyvin von välillä tehdä esim. 15 min lihaskuntoa, jos ei muuhun riitä aikaa. Viikon kuluessa lyhyistä kertyy jo hyvä satsi. Pahinta on ajatella, että turha ruveta vartiksi tai puoleksi tunniksi heilumaan. 

Hyvältä kuulostaa sun kokonaisuus, tsemppiä! 

Minulla jäi tällä viikolla viikkopunnitus väliin, olen heti aamusta napannut refluksiin happosalpaajaa. 

Huomenta !

Meikäläisellä on sellainen vaihe,että puntarilla käydään,kun muistetaan ja koitan syödä lautasmallin mukaan. Tänä aamuna 75,9.
Todella hyvä ottaen huomioon etten ole päässyt yhtään liikkumaan oman olkapään kramppailun takia kipu on kyllä vienyt enerkiaa.Nyt tilanne helpottanut ja ehkä huomenna yritän mennä uimahalliin tai edes lenkille, jos tilanne pysyy näin hyvänä. Kiipulääkitys on kovaa,mutta kuitenkin valoa kohti.

Välillä pelottaa, kun tajuan miten nopeasti miehen liikuntakyky ja hahmotus heikkenevät.
Asunnon vaihto edessä,mutta kun ei oikein ymmärä riittääkö kerrostaloon vai pitäisikö siirtyä palvelutaloon tai jotain.

Uusi viikko ja uudet tuulet. Tsemppiiiiiiiii kaikille IHANAISET 😘

ps Hyvältä näyttää Vauhtimimmi ! Adalmiina voimahaleja.

Sorjatar, ikävä kuulla, että miehesi voi niin huonosti. Sinulla on kyllä paljon murheita siinä. Asutteko kenties vielä omakotitalossa?

Itselläni on se tilanne, että lapset ovat aikuisia ja mies paljon poissa kotoa. Minulla on siis kyllä aikaa treenata ja keksittyä omaan hyvinvointiin. Ja nyt yritänkin niin tehdä. Panostan hyvään ruokaan ja yritän liikkua enemmän. Tänäänkin tulin töihin kävellen, oli oikein ihana ja raikas talvisää.

Kivaa viikkoa teille kaikille!

Sorjatar, lämpimiä ajatuksia ja voimien toivotuksia 💛 

Olen vihdoin ja viimein voimistumassa. Olen saanut tehtyä muutamana aamuna lihaskuntoa, nyt pitäisi vain saada sille enemmän aikaa. On kuitenkin ihana olo, kun todella pitkän flunssakauden jälkeen voi liikkua ja rasittaa kehoa. 

Todennäköisesti se, etten laihdu vajeista huolimatta johtuu laihdutukseen sekoittamasta aineenvaihdunnasta. On ihan tutkittua, että laihduttaneet tarvitsevat aiempaa merkittävästi enemmän liikuntaa, jotta paino edes pysyisi samassa. 

Viime viikolla vaaka näytti 78,7 kg. Hiipien ensin kohtin 75:ä. 

Hei kaikki ja uudetkin 😊

Voimia Sorjatar ❤️. Minä olen tämän aika läheltä kokenut ja ymmärrän mitä käyt läpi. Mieti vähän, miten itsekin jaksat, uudessa kodissa mahdollisesti sinä olet ainoa, jonka hän tunnistaa. Ajattele millainen tilanne on puolen vuoden tai vuoden päästä.
Hyvä Adalmiina, että alat olla voimissasi 🙏🏽

Mulla paino n. 80kg. Olen nyt saanut jonkinlaisen herätyksen, kun sain verenpainelääkityksen viikko sitten ja kävin myös verikokeissa tänään. Muuten kaikki ok, mutta kolesteroli  hiukan koholla, 5,1. Lääkäri sanoi puhelimessa, etta elämäntapamuutos tehtävä ja puolen vuoden päästä kontrolli. Lisäksi lapsenlapsen ristiäiskuvissa näytin aivan hirveältä. Sanoin miehelle, että ne on poistettava, niin hän siihen että miksen tee itselleni jotain, jos kilot vaivaa 😳. Niinpä. Mutta kolahti ja kovaa. Hänelläkin olisi pudotettavaa saman verran, mutta ei hänkään mitään tee sille. Minä aloitin maanantaina merkkaamaan ruoat ja laskemaan kalorit. Katotaan miten mummun käy.

Vauhtimimmille, että olen saman mittainen kuin sinä, etkös olekin 162 cm? 

Adalmiina, ihanaa kun olet tervehtymään päin. Minusta tuntuu, että viime vuoden flunssat ovat ihan jätävän sitkeitä, ennen flunssan sai paranatumaan 2-3 päivän aikana ja nyt menee pari viikkoa.

memmu, minä tosiaan olen 162 kg. Lyhyt ja lihava. Ihan hirveää painaa taas näin paljon. Kaikki kilot on moneen kertaan laihdutettu, nyt toivon, että vihdoin ja viimein olen voiton puolella. Miksi näin ajattelen? No, nyt ymmärrän tuonkin mitä Adalmiina kertoo, paljon laihduttaneet ihmiset joutuvat ikänsä liikkumaan paljon, jotta kilot pysyvät poissa. Ymmärrän myös omat negatiiviset toimintamallit, syön suruun, ikävään, tylsyyteen, kiukkuun.... eli olen tunnesyöjä.

Minun on opittava tunnistamaan nälkä ja tunne. Se on minulle se tärkein asia. Toiseksi tärkeintä olisi oppia rakastamaan ja arvostamaan itseäni. Usein ajattelen negatiivisia asioita itsestäni. Kolmanneksi tosiaan sitä liikuntaa arkeen.

Hei kaikille !

Kiiiiiiitos tsempeistä. Joo kovaa on katsoa vierestä,kun toisen liikuntakyky ja hahmotus heikkenevät oireet ovat juui lewynkappaletaudissa hallitsevia samoin jäykkyys ei onneksi harhoja eikä mustasukkaisuutta.. Muistin puoli on pysynyt ja jopa parantunut.Monia lähiasioitakin muistaa minua paremmin.

Päivätoiminnastakin hän kyllä pystyy hyvin kertomaan tekemiset ja toiminnat. Keskustelemme siitä kumpi on raskaanpaa se,kun jalat ei juurikaan kanna vai se ettei muisti oikein toimisi. Kumpikin olimme sitä mieltä,että näin on parempi. Tietenkin on minulle fyysisesti  raskasta,mutta näillä mennään päivä kerrallaan.

Huomenna  ei saa estää mikään uimahalliin menoa. Paino on pari kertaa käväissyt alle 75,mutta aamulla olikin sitten reilut 76. En ole jaksanut keskittyä tähän,kun teen toiselle 3 monipuolista ateriaa päivässä. se on tekosyy voisihan sitä tehdä kevennetysti,mutta vaatisi uuteen oppimista,kun näillä vanhoilla taidolla tulee nopeasti hyvää ruokaa.ps toki lämmitellään paljon se2. ateria.

Iso vanha laajennettu kauttaaltaan remontoitu vanha omakotitalo kolmessa kerroksessa isolla tontilla. Toisaalta se muuttaminen pitäisi tehdä nyt,kun vielä kummankin pää jotenkin pelaa.

Aurinkoista aurinkoista kevättä ja ystävänpäivää halien kera kaikki IHANAISET😘

Huh huh, mitkä viikot ovat takana! Paljon epäsopua parisuhteessa ja mitä keski-ikäinen nainen tekee silloin? No syö tietysti!

Olen laihduttanut oikeastaan koko elämäni ajan. Lapsena olin jo pyöreä ja äitini sekä muiden sukulaisten tokaisut saivat aikaan sen, että aina olen tuntenut olevani vääränlainen. Muistan lapsuudestani (olin noin 8-9 vuotias) kun kouluterveydenhoitaja oli sanonut äidilleni, että olen vähän pullukka ja minun ei saisi syödä mitään klo 18 jälkeen?? Miettikää! Ihan käsittämättömän törkeää! Ja ihan yhtä pahaa oli, kun äitini kertoi tämän kaikille sukulaisille, ihan minun kuulteni. Se tuntui niin nöyryyttävälle.

Söin siis salaa kaikilta. Ja koska en voinut syödä "normaalia" ruokaa, söin kaurahiutaleita maidolla ja sokerilla. Siitä varmaan saikin alkuni tämä hillitön hiilarihimoni.

Opin jo  lapsuudessani hellimään itseäni ruualla ja syömällä salaa. Äitini jatkoi tätä kierrettä sillä, että hän jätti minut usein yksin kotiin ja lahjoi minua lähtiessään antamalla jotain hyvää kun hän hävisi ulko-ovesta. Eli siinä sitä ollaan, on opittu hallitsemaan surua ruualla, salaa syömällä ja palkitsemaan itseäni kokiessani yksinäisyyttä.

Ja nyt, 50 vuotta myöhemmin, parisuhdeongelmien aikana, ratkaisumallini on sama; syön ja juon salaa, ja erityisesti niitä ei niin hyviä ruokia.

Tästä yritän nyt opetella pois. Ensimmäinen askel on se, että olen ihan riittävän hyvä näin. Yritän oppia rakastamaan itseäni.

Unettomuus, mikä tylsä riesa elämässä. Väsyneenä sitä ei vaan jaksa edes laihduttaa tai edes liikkua. Yhtenä tavoitteena minulla onkin saada nukkuminen kuntoon. Siitä on sitten hyvä jatkaa eteenpäin näitä muita terveellisiä elämäntapoja.

Samoin yritän välttää kuorimittavien tekijöiden kasaantumista yhdelle viikolle. Jos on paljon töitä, niin yritän muuten rauhoittaa elämän. Ja jos on paljon iltakokouksia, niin yritän olla aamulla vapaalla, jotta saan olla edes hetken ulkona.

Opettelen asettamaan itseni etusijalle, vihdoin ja viimein. Haluan aina helpottaa muiden ihmisten elämää ja sitten unohdan omat tarpeeni, toiveeni ja unelmani. Ehkä nyt on aika minunkin toteuttaa omia unelmiani?