Vain laihduttaja tietää miten gramma vaikuttaa.
Miiinusta jos näyttää se päivän pelastaa.
Se innostaa se kannustaa kaiken mittaamaan
täst on hyvä jatkaa askel kerallaan !!!!!!!

Henkilövaakassa vikaa tai ei niin heti helpotti,kun  se seiska lähti kummittelemasta eli aamulla 76,9.
Aloin melkein ahdistua,kun näin itseni 80 kiloisena.

Adalmiinan motto vain minä itse voin päättää miten paljon liikun jne. Alan tosissani opettelemaan miten otan sitä aikaa itselleni.
Eilen ajettiiin lähelle rantaan ja noustiin pitkä mäki ylös ja puistonpenkillä tehtiin tuolijumppaa. Minusta on tullut mieheni pt ihan kivaa sekin kunhan järjestän sitä ikiomaa aikaa.

Tsemppiä ihanaiset ensiviikolla saa laittaa kesäkoltun päälle 😘

Todellakin näin on, Sorjatar 😊 Minulla 100 grammaa alle 75 kiloa on vielä onnistuminen, 75 kilon ylitys ahdistaa. 

Kehoni näköjään osaa kertoa, kun se on taas kunnossa. Aamulla ei enää särkenyt päätä ja teki mieli tehdä lihaskuntotreeniä 😁

Ihan kunnon treeni ei onnistunut, kävin tosin koiran kanssa sauvakävelyllä ja sitten viimeisenä illalla iltapaöaverin ja pienen keittiön raivauksen jälkeen 25 min treeniä. Mutta asetin tavoitteeksi 10 min, koska oli niin myöhä, joten tämä on voitto 🤩

Hyvä hyvä Adalmiina sitkeästi mennään eikä periksi anneta. Luulempa ,että ellen olisi tämän ketjun avulla uskollisesti pysynyt täällä  niin voi olla,että pikkuhiljaa olisin antanut mennä.

Tiedostin ettei ole ihme tuo painon nousu. Aiempaan verattuna olen liikkunut niin paljon enemmän. Käyttänyt julkista liikenettä salille ja altaalle mennessä. Kaikki yhteensä monta sataa kaloria enemmän päivässä kulutusta.

Tänään lähdin heti aamusta yksin liikkeelle. Tunti salilla ja tunti altaalla vanhaan malliin. Päätin,että pidän tästä kiini  x2 viikossa ja muina päivinä liikutaan miehen kanssa.

Äitienpäivää tässä mietin,kun porukat ovat olleet mummolassa perinteisesti viime vuosi jäi väliin. Kutsuinko kaikki 10 pihalle grillaamaan ja jos Espoostakin kuopus lähtisi perheineen kasvaisi sakki 3-5:llä.
Toisaalta voisi antaa mennä viime vuoden malliin. Eli käikki vain piipahtivat pihalla.
Vähän askaruttaa,kun olen aina "ostanut" sitä hyväksyntää ja tykkäämistä.Tykkään toki kokata ja passata,mutta ristiriitaisia tunteita tulee aina joskus, näin äitienpäivänä ja jouluna.

Tsemppiä ja voimia jokaiselle tarpeen mukaan😘

tiistaina, 4. toukokuuta 2021 klo 09:00 sorjatar2021 kirjoitti:
Emma U P E E T A !
Ei tarvitse tunkea se on niin helppoa teoriassa niinkuin koko laihduttaminen.

Moi siskot!

Tuntuu upealta! 😄 Ja olen laihtunut, tällä hetkellä painoni on 67,4 kg enkä ole vuosiin ollut näin hoikka. 15,9 kg:n jälkeen voin jo ajatella, että olen hoikka.

Minä aion ostaa itselleni karkkipussin ja kun tekee mieli jotain hyvää, aion nauttia siitä yksi karkki kerrallaan ja lopettaa, kun tuntuu siltä, että enää ei tee niin mieli, vaan on jokin tarve tunkea karkkeja vain suuhuni. Yksi tavoitteeni on oppia nauttimaan ns. kielletyistä ruoista eli karkeista, suklaasta ja jäätelöstä.

Tuleva äitienpäivä herättää tunteita täälläkin. Se tulee olemaan henkisesti raskas päivä, koska taannun aina miellyttäjäksi, pelleksi, kiltiksi tytöksi ja kerjään hyväksyntää ja rakkautta. Onneksi pidän itsestäni päivä päivältä vähän enemmän ja uskon, että se vaikuttaa minuun sillä tavalla, että minulle riittää oikeasti vain se, että minä itse hyväksyn itseni sellaisena, kuin olen ja minä itse rakastan itseäni.

Voimia tulevalle sunnuntaille!

Emma, herkkujen syömisen kohtuullistaminen ja oman kehon kuunteleminen vaikuttaa hyvältä polulta. Luittehan mun vappumunkkisaagan: yksi tuore munkki riitti kolmeksi päiväksi.

Itsemyötätunto-kirjassa Grandell puhuu paljon myös tietoisuus- ja pysähtymisharjoituksista. Tavallaan itsemyötätunnon kehittämisessä on kyse myös siitä, että oppii kuuntelemaan itseään. Olen niin iloinen, että olen oppinut kuuntelemaan kehoani: voin syödä suklaakonvehti, jos tekee mieli, mutta yksi riittää kolmeen suupalaan, enemmän olisi liikaa ja tulisi huono olo.

Paino 73,8 kg. Viittaus Sorjattaren grammakeskusteluun: tuo näyttää hurjan pieneltä verrattuna viime aikojen päälle 74:n painoon 😅

Äitienpäivä herättää täälläkin suuria tunteita. Iloa ja lempeyttä meille kaikille <3

Aamujen aamua ihanaiseni !

Aamulla vaaka 76,2 ! Päivän kevennys !  Kävin aamuyöstä vessassa kuten tavallista. Menin vaakalle kuten tavallista ....apua 77,3 ? Eilisen niukka energisen liikuntapäivän jälkeen Sänkyyn takaisin ja taas pissalle ja vaakalle ....hupsista 76,2. Piilokamera puuttui en tiedä itkinkö vai nauroinko. Tiedostin,että nyt ei mene hyvin,jos hypin vaakalla jokaisen vessareissun jälkeen.
En kai uskonut tuota 77,3, vaikka sekin on ihan normaalia kovan treenin jälkeen.

Emma ja Adalmiina fanitan teitä. Opettellen myös tuota jokaisen suupalan nauttimista. Onnistuinkin jo aamupalalla söin 5 pähkinää hartaasti nauttien eikä tehnyt yhtään lisää mieli. Ehkäpä vanhakin vielä oppii,jos muistaisi keskittyä syödessään.

Voi Emma ihanaa,että alat pitämään itsestäsi juuri tuollaisena upeana,ihanana,ajattelevana. Sain tsemppiä sinusta. Jätetään tosiaan hössötys pois ja yritetään olla vain. Katsotaan maanantaina onnistuimmeko. Voimahalit täältä! 

Voikaa hyvin !  😘

perjantaina, 7. toukokuuta 2021 klo 10:56 sorjatar2021 kirjoitti:

Emma ja Adalmiina fanitan teitä.

Voi Emma ihanaa,että alat pitämään itsestäsi juuri tuollaisena upeana,ihanana,ajattelevana. Sain tsemppiä sinusta.

Kunpa voisin antaa sinulle kimpullisen ruusuja 🌹 Kiitos ihana, kukaan ei ole koskaan sanonut, että saisi minusta jotain tsemppiä 🥰

Ajattelin, että opettelen syömään sillä tavalla, kuin söisin koko loppuelämäni ajan eli niin kuin tällä hetkellä syön. Syön kunnon aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Syön nykyään enemmän kasviksia. Ostin karkkipussin eli TV Mixin salmiakkia 😊 En aio nauttia siitä nyt tulevana viikonloppuna, koska äitienpäivä. Olisi ihanaa, jos kaapeissa voisi olla herkkuja eivätkä ne huutaisi nimeäni niin kauan, kunnes sorrun.

Paino 67,0 kg. Otan huomenna itsestäni kokovartalokuvan muistoksi itselleni tästä matkasta.

Voisin hankkia itselleni tuon Grandellin Itsemyötätunnon 😊 En ole kuunnellut itseäni enää vuosiin ja haluaisin opetella tietoisuutta ja pysähtymään.

Suosittelen todella lämpimästi Grandellin kirjoja. Kuuntelen parhaillaan Itsemyötätunto-kirjaa ja hyllystä löytyy Irti itsekritiikistä. Sen hankin jokunen vuosi sitten, mutta lukeminen jäi kesken, vaikka teema kolahti. Nyt olen uudestaan asian äärellä. 

Tietoisuustaidot, pysähtyminen ja itsemyötätunto auttavat myös painonhallinnassa. 

On kyllä ihanaa oivaltaa asioita ja kulkea polkua kohti tyytyväisempiä ja tasaisempaa oloa. 

Ihanat siskot täällä Kiloklubissa! Uskomattoman ihania tekstejä olette kirjoittaneet! Koskettavia, herkkiä ja kuitenkin täynnä toivoa!

Emma, hienoa suunnittelua sinulta, olen varma siitä, että tuolla asenteella selviät hyvin! Hyvä hyvä!

Sorjatar, minäkin välistä hyppään puntarilla monta kerta päivässä... nauran itselleni, että tämä on ihan hullua, mutta silti teen sen.   Välillä se luvun vaihtuminen 100 gr on elämää isompi kysymys ja sillä se.

Adalmiina, kiitos kirjavinkistä, pitää laittaa korvan taakse. Yritän opetella itsemyötätuntoa koko ajan.

Äitienpäivä -pohdintoja... kuten olen kertonut, ei minulla ole välejä äitini kanssa, hänen toiveestaan. Kävin kuitenkin äitienpäivänä oven takana kalastamieni kuha-fileiden kera. Hän ei joko ollut kotona, tai ei avannut ovea. No, vein ne fileet sitten ex-anopille, johon minulla on edelleen lämpöiset välit. Omat tyttäreni tulivat päivällä syömään ja hulinaa ja vilskettä riitti.

Polveen saatu pistos ei ainakaan vielä ole poistanut kipua, katsotaan vielä pari viikkoa miten käy.

Tervehdys kaikki IHANAISENI !

Olen niin iloinen. Äitienpäivästä huolimatta vaaka miinuksella. Kaikki lähellä asuvat lapset ja lapsenlapset olivat kahvilla yhtäaikaa. 12 meitä oli pidimme turvavälit ja nautiskelimme pöytäkunnittain.
Olin leiponut 3 täytekakkua,kun oli myös Timon päivä. Poikani ja vävyni ovat Timoja niin pitihän sitä olla jokaisen lempparia. Maistoin vähän mangojuustokakkua ja tänään maistoin ruokalusikallisen mansikkakakkua. Olen tainnut päästä alkuun siitä tietoisesta syömisestä ei ole mitään mielitekoja. Entisessä elämässähän niitä kakkujen loppuja olisi nautittu ilta, aamu ja välipalaksi.

Olin aamusta salilla ja tunnin vesijuoksu päälle. Uskon sen 74:sen pian lähestyvän,jos tämä linja pitää.

Uutta murhettakin on. Yksi lapsenlapsista taitaa olla masentunut. 20v ihana nuorimies. Hän jakoi kirjoitukset kolmeen osaan joista äidinkieli oli viimeisenä. Kursseja on vielä suorittamatta,mutta tuntuu,että hän on ihan jumissa.Ei suostu puhumaan mikä mättää,lääkäristä tai terapiasta puhumattakaan.

Niin paljon iloa ja surua voi mahtua yhden mummon sydämeen.

TÄMÄN PÄIVÄN ILO ON TUHLATTAVA VIELÄ TÄNÄÄN,
MUTTA HUOMISEN MURHEET VOI SURUTTA SÄÄSTÄÄ HUOMISELLE.

Voikaa hyvin ja loistetaan kilpaa auringon kanssa. 😘