maanantaina, 19. tammikuuta 2009 klo 11:18 putte81 kirjoitti::
meillä ei kyllä välitetä kummankaan kiloista, Mies pitää mua söpönä ja seksikkäänä vaikka painankin nyt yli 120 kg. Mulla ei ole koskaan ollut mitään neurooseja sänkyleikeistä tai alastomuudesta yleensäkään, kyllä se kulta musta pitää olen sitten alasti tai vaatteet päällä, joskus jopa kehottaa olemaan alasti tai sitten kivoissa alusvaatteissa.

Tässä on juuri sellaista tekstiä, jota toivoisin itse pystyväni kirjoittaa . . .

Näin ei vaan ole. Taannoin pystyin laihduttamaan 40kg ja kaikki ovat tulleet takaisin. Seksiä harrastin niinä aikoina paljon kun olin hoikempi hymm olin sinkku myös silloin. Olen nykyään vaki suhteessa, asumme kumminkin erillään ja välimatkaa noin 100km. Itken todella USEIN seksi ei toimi niin kuin pitäis, aina jokin on TÖKKII . Syy on minussa, enkä tiedä miten kauan toinen osapuoli katsoo tällaista. Olen miettinytkin, pitäisikö tuo nuori mies päästää vapaaksi ja minun olla omillaan edes suuteleminen ei onnistu niinkuin pitäis, ahdistaa

Jaa en muista olenko tähän vastannut, mutta meillä seksi on hävinnyt kilojen myötä, mä en pysty harrastamaan seksiä kun ajatuksissa kiiluu löllöt mitkä heiluu tää aiheuttaa tpsiaan ongelman meidän suhteeseen, mutta ei seksistä tule mitään jos mieli ei ole mukana...Ahdistavaa mutta totta kokoa löytyy 162 ja 68 kiloa joten ylimäärästä läskiä on

Joskus toivon että oma mieheni olisi hoikemmassa kunnossa, jotta hän voisi enemmän vaihdella asentoja Hän on ollut painavimmillaan 130kg ja nykyisin 120, varaa olisi olla 100kg:n pintaan,pitkä kun on. Sitä laihempana hän ei olisi oma itsensä. Kyllä mies on myöntänyt että nyt minun laihduttua häntä yhä useammin pelkkä minun katselu vähissä vaatteissa himottaa...

onnea Henne -10 kilosta, ja nautihan uudesta vartalostasi ja niistä katseista

Kiitos! Kyllä nautin, eikä seksielämässä mitään ongelmia ole läskien takia ollutkaan. Se johtuu tasapainoisesta suhteesta aviomiehen kanssa.

Tämähän on hyvä aihe ottaa puheeksi!
Itselläni paino on hiljalleen kivunnut ylöspäin iän kanssa ja nyt 34-vuotiaana painan reippaasti enemmän kuin parikymppisenä. Vuoden alussa liityin Kiloklubiin ja nyt on kiloja tippunut noin 4. Ei se ole iso määrä, mutta muutti painoni alkunumeroa ja siinä näkee psykologisen vaikutuksen! 78,4 kiloa tuntuu niin paljon vähemmältä kuin 83! Siis oikeasti, muutaman vaivaisen kilon muutos numeroissa ja painossa vaikuttaa suoraan omaan itsevarmuuteen, tunteeko itsensä viehättäväksi vai ei. Toki myönnän että oma seksuaalisuuteni on ollut aina vapautunutta, mutta nyt tuntuu vielä niin paljon paremmalta että jalka nousee kevyesti ylös touhutessa. Enkä kainostele yhtään, niin kuin joskus aiemmin.

Toinen asia mikä tässä ketjussa oli kiinnostavaa on kumppaniin lihavuus ja siitä puhuminen. Itselläni on ensimmäistä kertaa mies, joka on minua reilusti isompi. Aikaisemmat partnerit ovat olleet kuikeloita opiskelijapoikia ja jokainen minua pienempi. Luulin että tykkään ja kiihotun vain tosi hoikista miehistä ja en mitenkään olisi voinut kuvitella himoitsevani isoa miestä, mutta nykyinen kulta muutti mielipiteeni täysin. Totta kai iso merkitys on sillä että en ihastunutkaan hänessä timmiin ja treenattuun kroppaan vaan loistavaa huumorintajuun ja älyyn eli pääkoppaan. (hihi, tuohan rimmasi! ) Luulenpa että tämä suhde on nyt ihan erilaisilla kantimilla kuin mikään aiemmistani ja olenkin aivan uskomattoman onnellinen tilanteesta. Nyt vaan joskus mietin että miten saisin kultaanikin kutistettua vähän... Hän siis painaa 114 kiloa ja on oikeastaan hyvin keski-ikäisellä tavalla keskivartalolihava, vaikka nuori mies onkin. Alavatsaa löytyy ja se hiukkasen hidastaa ja haittaa petipuuhissa. Joissakin asennoissa on hankalaa, mutta onneksi niitä sopiviakin asentoja riittää. Olen vaan niin tottunut erittäin monipuolisiin petipuuhiin että toivoisin hänen mahansa pienevän hiukkasen. Olenko ihan kamala kun toivon että toinenkin vähän tarkkailisi omaa painoaan vaikka lähtökohtaisesti pidänkin hänestä isona?

Rehellisesti sanoen, olen myös tottunut että miehillä on isompi libido kuin tällä nykyisellä. Mietinkin nyt sitä että kuinkahan paljon hänellä vaikuttaa oma paino seksihaluihin ja lisääntyisikö kiinnostus petipuuhiin jos oma kroppa olisi hiukan ketterämpi... Mutta siis ei tämä nyt mikään hirveä ongelma ole, kunhan mietin. Ehkä on kyse vaan siitä että aika harvassa parisuhteessa kai AINA osuu ne halut aivan kohdilleen

Onhan tää aika yksityinen aihe... sanottavaa olisi mutta ei ehkä kuitenkaan. Taidan pitää enemmät mölyt masussa

Musta on ihan kiva et huomaa etteo oo ainut jonka seksi elämään vaikuttaa kilot, voi olla että oon nipo

Puolison kilot Jaa en tiiä mua taitaa häiritä vaan omani

Vau mikä aihe ja miten mukavia kommentteja. Montaa tekis mieli kommentoida, mutta kun koko ketjun luin, en kaikkeen nyt kykenekkään.

Kyllä ne kilot haittaa, kummankin, kumpaakin, olen aivan varma. Tämäkin on niitä asioita joissa täytyy olla rehellinen itselleen. Mun mies ei koskaan ole sanonut mitään ikävää mun ulkomuodosta, edes kun painoin yli 130kg. Olen aina "saanut" itse tehdä sen, siis läskeistäni puhumisen. Olen inhonnut läskejäni, jossakin jo aikaisemmin olen kirjoittanut, että opin katsomaan peilistä vain niitä kohtia itsessäni joista pidän, näin teen useimmiten edelleen. Mieheni on aina kehunut minua ja tottakai se on tuntunut mukavalta. Hän on tietenkin myös "lohduttanut" itsesyytöspuuskissa ja ne on menneet ohi, näin parisuhteen kait kuuluu toimiakin. Nyt kun olen saanut painoakin pois sama nuoruudenaikainen mustasukkaisuus on palannut. Nuorempana olin nykyisissä mitoissani ja silloin hän oli ihastunut ulkonäkööni ensin. Hän on myöntänyt, että hän piti minusta lihavampana suureksi osaksi siksi, että tiesi, että "kilpailijoita" olisi vähemmän. Hänellä on aina ollut huomattavasti minua korkeampi libido ja hänen haluissaan en ole koollani huomannut muutoksia. Mustasukkaisuus on mielestäni aiheetonta. Seksiä on aina ollut, mutta haluun ja laatuun se on vaikuttanut.

No minun 1½v, lähes 40 kg:n keventymiseni aikana hänkin on hoikistunut, ehkä hivenen tukevasta aivan normaaliksi n. 10kg ja mitä ihmettä, noin pieni juttu mutta minä näen hänet paljon haluttavampana kuin ennen. Hän ei ole varsinaisesti laihduttanut, mutta minä teen ruuat ja käyn kaupassa, ja on koko perheen elintavat muuttunut liikkuvammiksi.

Joten kyllä läskin määrällä on merkitystä. Sanottakoon vielä, että meillä on 14v mittainen suhde ja ollaan oltu nuoresta lähtien yhdessä, lapsia on kolme.

Hei kiitos Martti76, olipa mukavaa luettavaa sulla. Tai siis hyvä että jaoit kokemuksiasi meillekin. Hyviä pointteja otit esille.
(olipa muuten hassua huomata että sun nikki on Martti, vaikka tekstistä kyllä tajusin sun olevan nainen. Hih!)

Pakko kommentoida että tää mun nykyinen mies on tässä kevään aikana hoikistunut muutamalla kilolla, en tiedä tarkkaan kun ei tuo vaakaa taida pahemmin tuijottaa, mutta siis sen näkee päälle päin ja mie olen kyl ihan intona ite siitä. Se näyttää niin sutjakalta ja siis kyseessä on todellakin yhä se 114 kiloinen miehen köriläs.

Yritän oman painonvahtaukseni ohella tarjota terveellistä ruokaa miehellekin, mutta enhän voi koko ajan olla vieressä neuvomassa. Sitä paitsi aikuinenhan se on ja saa syödä tasan tarkkaan mitä haluaa. Toivon vaan ettei tää mun oma painontarkkailu ala ärsyttämään sitä... Meidän suhde on kun on kuitenkin aika tuore, siis oikeasti ollaan virallisesti oltu yhdessä vasta 2 viikkoa, mutta koko se aika ollaankin sitten syöty yhdessä. (Iik! 2 viikkoa kuulostaa niin vähältä!! Tuntuu vaan niinku oltais oltu yhes aina, ku se mies sopii mulle niin hyvin.)
Mutta siis koskapa suhde on niin tuore, pohdin myös juuri näitä libido-juttuja ja kaikkea sellaista. Asiat on vielä niin uusia ja ihmeellisiä. Enpä ole ennen ollut tilanteessa että _mies_ nostaa mahaansa seksin aikana, jotta olisi paremmassa asennossa... Oma römppämaha tuntuu nyt kyllä verrattuna aika pieneltä.

Mutta kuten MArtti76 sanoi, kai ne kilot vaikuttaa molemmilla. Toivotaan että tää mun oma kultani, joka vaikuttaa todella vakaalta ja hyvällä itsetunnolla varustetulta mieheltä, ei ole niitä jotka muutuvat kun paino nousee tai laskee. Tahdon sen just tuommoisena, vaikka vähän vähemmänkin halattavaa riittäisi.