Mulla ei ollu mitään tavoitevaatteita kun vuosi sitten aloitin laihduttamisen. Aina tuli uusi kokotavoite, ensin se oli 42 sitten 40 jne. Viime vuonna joulukuun alussa mahduin kokoon 38. Tänään koin järkytyksen vaatekaupassa kun etsin uusia housuja kun kaikki ostamani housut olivat tulleet liian isoiksi, mahduin kokoon 36. Sitä ei vain ollut uskoakseen. Sovitin 38 mutta olivat liian isot. Nyt ei voi muuta sanoa kun että tuntuu tosi hyvältä, olo on lähestulkoon liikuttunut. Silloin kun olin kokoa 46 ei koskaan tullut mieleeni että se luku voisi muuttua tuohon kokoon 36. Alan tosiaankin uskoa ihmeisiin

Ostin lukioaikoina koon 38/40 housut, mustat, suorat, kiiltävät, edelleen käyttämättömät.

Ovat toisinaan mahtunut kiinni - jos makaan selälläni enkä hengitä - mutta kaikki löllyy niiden päälle... Mutta josko nyt kymmenen vuotta myöhemmin vielä kaivaisin ne housut, ja kantaisin niitä hyvin ^^

Ostin netistä Huuto.comista vaatepaketin, puolet vaatteista oli kesävaatteita ja pieniä, puolet meni päälle jotenkuten. Siellä oli myös ihana talvitakki, ei puhettakaan että mahtuisi, mutta ajattelin, että ensi talvena se mahtuu

Sain kaapillisen todella kalliita, uutta vastaavia vaatteita jotka vielä sopivasti ovat oman tyylisiäni. On mm. 15 farkut jotka maksaisivat kaupassa jo 100-200 euroa/pari..
Muutama sentti mahamakkarasta ja farkut mahtuvat päälle, kiloissa veikkaisin että 8-10 jälkeen aika sopivia eikä purista enää mistään. Alun perin menivät suunnilleen polveen ja siihen jumahti.

Kaikki nää vaatteet on omana vaatekaappinaan mulla josta sitten välillä käyn kokeilemassa päälleni paljonko vielä tarvitsee kiloja tiputtaa..

Mulla riittää tavoitevaatteita . Silloin kun painoa alkoi kertyä, se tapahtui niin vauhdilla, että aina yksi koko jäi pieneksi ja seuraavaa piti taas ostaa. Lisäksi on tullut ostettua jotain Huutispaketteja, joista osa mahtuu ja osa ei. Joku myyjä on ollut isompi ylhäältä ja pienempi alhaalta kuin minä, joten paidat tuli käyttöön ja housut ovat tavoitevaatteita. Viimeksi pieneksi jääneet ja mahdollisesti sopivat odottelevat pinossa päällimmäisinä, niitä aina välillä tulee toiveikkaasti kokeiltua. Odotan että pääsen niissä pinoissa etenemään joskus. On ne suht ajattomia, tai sitten en enää niin välitä, vaikkei ihan pintamuotia olekaan.

https://aijaa.com/
Tuossa mun tavotevaate joka roikkuu "tavoitepeilissäni" eli peilissä, jonka edessä mittaan itteni ja johon kalvotussilla mitat myös merkkaan. Koko lienee 38 ja tällä hetkellä käytän 42-44 kokosia vaatteita eli matkaa on.. Kamala makkarakuorihan tuo vielä on. Paljon muitakin löytyy.. esim vaatteet, joissa tapasin mieheni vuonna 2004 Koomista kyllä myös hesen pussukka lojuu tuolla taustalla mutta lupaan ja vannon, että se sisälsi kaksi salaattia.. toisen itelle ja toisen miehelle

Mua naurattaa, olen ostanut varmaan 15 v sitten, ennen lasten syntymää ihanan mekon, joka on tosi pieni ja ihanan tyylikäs, edelleenkin. Olin tuolloin hieman jo lihonut ja tuota varten pitäisi BMI olla 22, johon en kyllä ikuna pääse, kun nyt se on 34. Tuolloin ostaessa olin normaalipainoinen, ja puku hieman liian tiukka, enkä koskaan ole sitä käyttänyt. Tuolla se roikkuu edelleen vaatekaapissa, on niin nätti... No vanhin lapseni on 12, ja nään sen varmaan joku päivä hänen päällänsä.
Mutta tuo on se minun salainen haaveeni, toki olen niin realistinen, että taitaa jäädä näkemättä, mutta olisihan se hauska jos joskus sen mekon päälleni vielä saisin

Täällä alkaa olla turhautumista tavoitevaatteiden suhteen. Sattumalta ne ovat alkaneet vähentyä ratkaisevasti ja suurin osa vaatteista, joita olin ajatellut käyttää "sitten joskus" ovatkin muuttuneet jo isoiksi. Tuntuu oudolta olla samalla sekä innoissaan ETTÄ ärsyyntynyt kun tavallaan se hetki jolloin vaate olisi voinut näyttää hyvältä menikin sivu suun. Varsinkin farkkujen suhteen tosissaan ottaa päähän, mutta ainakin on lupa shoppailla painoa on siis pudonnut 15 kg, tällä hetkellä painan 69kg. Tarkkaa tavoitepainoa ei ole, mutta olisi hienoa painaa 60 kg paikkeilla vielä jonain päivänä. Pituutta löytyy 168cm.

Mun tämänhetkinen tavoitevaate on eräs ihanaakin ihanampi mekko, joka on kokoa 42 (kokoni on 46/48 vaatteesta riippuen). Kokeilin sitä tänään ja se menee kyllä päälle mutta vetoketju ei vielä piitkään aikaan mene kiinni. Haaveilen vähän että jos joulukuussa jo menisi että saisi mahdollisiin pikkujouluihin sitten "uuden" mekon (täysin käyttämätön, hintalappukin vielä kiinni). Mutta eipä se maailmaa kaada vaikka ei vielä silloin menisikään

Kerron teille näistä tavoitevaatteista oman erikoisen tarinani.

Mulla oli siis ennen tavoitevaatteita koko kaappi täynnä. Sitten kävi niin että lähdin pidemmälle reissulle ulkomaille ja laihduin siellä yllättäen sen 4 kuukauden aikana -7kg. Tullessani takaisin suomeen paino humpsahti alas vielä -3kg. Sitten kun älysin mennä kaapille penkomaan käyttämättömiä uusia tavoitevaatteitani, kävikin niin että ne mahtuivat kyllä päälleni mutta vähän liiankin hyvin: vaatteet olivat jääneet jopa liian isoiksi ja osa roikkui päällä!!

Itkuhan siinä meinasi tulla! Uudet käyttämättömät vaatteet lähtevät nyt kirpputorille/sukulaisille ja itseltäni jäi kokonaan näiden vaatteiden käyttö välistä.

En ollut ikinä kuvitellut laihtuvani noin paljon ja kuitenkin suht lyhyessä ajassa. Lähdin ulkomaille pitämään hauskaa, en laihduttamaan. Joten siinäkin mielessä tuli täysin yllätyksenä, että laihduin noinkin paljon kuitenkaan ajattelematta asiaa ja tekemättä sen kummemmin mitään. Tuli sellainen olotila, että ihan niinkuin olisin mennyt ovesta ulos ja tullut hetken päästä takaisin sisään täysin eri ihmisenä ja mennyt jonkun vieraan ihmisen vaatekaapille.

Positiivista tietenkin on, kun olen laihtunut. Mutta eniten tässä harmittaa, kun en päässyt nauttimaan tavoitevaatteitten käytöstä. Joskus voi siis käydä näinkin päin, että vaatteet mahtuvat vähän liiankin hyvin..