Viimepäivät ovat olleet hyvin kiireisiä ja kun mies vastaa ruokailuista niin hevi tahtoi jäädä kurkun ja tomaatin pilkkomiseen. Toki marjoja lisäksi. Ja jos syön banaanin ja appelsiinin, 500 g kyllä täyttyy. 
Kyllä työpaikalla on helppoa kun voi vain ottaa useampaa salaattia.

Perjantaina tarttui kaupasta mukaan punalaputettuja valmissoijapaloja, joista tein curryn. Normaalien paprika, tomaatti, herkkusieni, ym. lisäksi kävin fb-vegaaniryhmästä idean saaneena keräämässä joukkoon voikukan nuppuja ja horsman versoja. Molemmat erinomaisen herkullisia paistettuna, kokeilkaapa. 

ADALMIINA taisi kaivata villivihannesvinkkejä. Myös TLH kirjoitti äsken villiyrttien käytöstä. Tulimme maalta kaupunkiin aiemmin, ja viikonlopulta jäi ruuuan jämiäkin (lähinnä kalaa ja kasviksia), ei siis ruuanlaittohommiakaan, niin aloin aikani kuluksi pohdiskella tarkemmin tätä villiyrttiasiaa - onhan tämä juuri tähän vuodenaikaan ajankohtaistakin.
 
Pyrin poimimaan näin kevätkesällä päivittäin (tai ainakin aina tilaisuuden tullen) ruokaani villiyrttejä, lähinnä vuohenputkea, voikukkaa ja poimulehteä. Niitä ei tarvitse sen kummemmin käsitellä. Nokkonen vaatii jo ryöppäyksen. Oma suosikkini on vuohenputki: vuohenputken pienet supussa olevat lehdet sopivat hyvin mm. salaatteihin ja persiljan tapaan koristeeksi annosten oheen. Ne käyvät myös keittoihin, muhennoksiin ja ohukaisiin sekä erilaisiin piirakoihin ja rieskoihin. 

Villiyrtit ovat nyt pieninä (ennen juhannusta) maukkaimmillaan. Keväällä onkin hyvä kuljettaa luonnossa samoillessaan mukana paria paperipussia tai koria, joihin voi keräillä villiyrttejä. Tuoretta, ilmaista ja terveellistä lähiruokaa on saatavana tähän vuodenaikaan runsaasti 👍 Luonto hoitaa ja ruokkii kehoa monella tavalla 💗 Esim. poimulehtiä, nokkosta, horsmanversoja, voikukkaa ja vuohenputkea voi keräillä vapaasti, mutta esim. kuusenkerkkien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Käyttövinkkejä ja reseptejä löytyy hyvin mm. kirjoista ja nettisivuilta. Esimerkiksi sydan.fi kirjoittaa, että villiyrttejä voi käyttää monella tavalla, esimerkiksi salaateissa, osana leipätaikinaa ja leivän päällä, suolaisen piirakan täytteenä, muhennoksissa, juomissa, smoothieissa tai sosekeitoissa. Villiyrttejä voi säilöä esimerkiksi pakastamalla tai kuivaamalla. Koivun lehtiä voi käyttää salaattiin, leivän päälle, smoothieissa ja juomien tai teen valmistukseen. Kuusenkerkkiä voi käyttää salaatissa, keittoihin ja muhennoksiin, teen valmistukseen tai makeisiin leivonnaisiin. Maitohorsman lehtiä voi käyttää salaatissa, keitoissa ja muhennoksissa. Versoja voi käyttää parsan tavoin ja kukkia salaatissa. Horsman kukat ovatkin tosi kauniita koristeita salaatissa (niitä olen joskus käyttänyt harvoissa vierastarjoiluissamme). Jossain kyläpaikassa pääsin maistamaan kerran horsman kukista tehtyä juomaa, kauniin väristä se oli ja maukasta. Nokkosen nuoria lehtiä voi käyttää kuten pinaattia, esimerkiksi keitoissa ja muhennoksissa, ohukaisissa tai leipätaikinassa sekä smoothieissa. Kuivattuna nokkosta jotkut käyttävät esimerkiksi teejuomana. Myös voikukka on parhaimmillaan keväällä. Lehtiä ja nuppuja voi käyttää salaatteihin ja sen juuriakin voi käyttää esimerkiksi keitoissa ja muhennoksissa. (sydan.fi.) Kuulin jostain vinkin, että kun voikukanlehtiä pitää jonkin aikaa varjossa kumoon käännetyn pahvilaatikon alla, niiden karvaus katoaa. 

Lopuksi pari marttojen yrttikursseillakin kuultua tärkeää nyrkkisääntöä: kerää kasvit puhtaalta alueelta ja kerää vain kasveja, jotka varmasti tunnet.

Mulle tämä hevin lisäys näyttää toimineen aidosti oloa kohentavalla tavalla ja näkyy myös parin kilon painon putoamisena (tärkeintä kuitenkin, että painon nousuvaihe + nuutunut olo näyttävät päättyneen). Sitähän en tietenkään tiedä, kuinka pysyvä tämä olotila on, mutta haluan olla positiivinen 👍 Myös noista villiyrteistä olen tosi kiinnostunut. Pitää kuitenkin sanoa sekin, että minullahan on aikaa, esim. vertaistukitehtäviä vapaaehtoisena on vain pari kertaa kuussa, mulla ei ole omaishoito- tai lastenhoitotehtäviä tms. Tämä tuli jälleen tänä viikonloppuna mieleen, kun tapasin entisellä kotipaikkakunnallani lapsuudenystävääni, joka sanoi osallistuvansa joka päivä lastenlastensa hoitoon. Toinen ko. perheen vanhemmista on kotona, mutta kun lapsia on syntynyt monia pienin ikävälein, mummoa tarvitaan hoitamaan. Toki hän tekee sitä hyvin mielellään, kertoi toivoneensa itselleen aina suurperhettä. Otin tämän lähinnä siksi puheeksi, että meillä kaikille on niin erilaiset elämäntilanteet. Minun värkkäilystäni esim. villiyrttien parissa saattaisi edesmennyt mummoni tokaista, että no onpa joutavalla jottaa 😁

Nyt huuhdon pari suippopaprikaa ja viipaloin ne valmiiksi rasiaan, niin tulee syötyä välipaloina. Sama käsittely kokonaiselle ananakselle, paloiteltuna rasiaan siis. Kohdallani olen havainnut tuon esikäsittelyn tärkeäksi, muuten saattavat jäädä syömättä...

Mukavaa pyhäpäivän jatkoa!

En tunnista villiyrttejä luonnossa kulkiessani! Miten oppisin tunnistamaan ja käyttämään niitä? Nim. Uusavuton

NASU, aloittaisin ehkä voikukasta ja/tai nokkosesta, koivun lehdistäkin. Niissä ei nk. matkijoita juurikaan ole, ei ainakaan myrkyllisiä, kuten ehkä vuohenputkella tai joillakin muilla voi olla. Netistä löytyy myös google-haulla kuvia villiyrteistä ja varsin kattavasti ohjeita niiden käytöstäkin.  
Tsemppiä kokeiluun, mutta kuten tuossa aiemmin kirjoitin, ota vain niitä, mitkä varmasti tunnistat!

NASU, selailin vanhoja somepäivityksiäni, ja sieltä tuli muisto, että olin lainannut kirjastosta Eija ja Jouko Lehmuskallion villiyrttien tunnistusoppaan (2016). Mielestäni oli oikein hyvä ja selkeine kuvineen havainnollinen, ja helpotti yrttien tunnistamista etenkin aloitellessa. Ruokaohjeita siinä ei ollut, ja lainasin silloin seuraavaksi heidän suosittelemansa Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirjan.

Tuli myös muisto wokista: poimulehtiä (reilusti), öljyä, sipulia, vähän salaattijuustoa ja riisimoniviljaa pannulle ja varttitunnin hauduttelu. Tosi hyvää tuli! Salaatiksi sileäreunaisia voikukan lehtiä silputtuna. Sileäreunaisista (ovat sellaisia pyöreämuotoisempia) on sanottu, että ne eivät ole niin karvaita kuin ne sahalaitaiset. 

Villiyrttipestosta (tai sen tapaisesta) olin tehnyt joskus seuraavan kokeilun: surautin yrtit sauvasekoittimella öljyn ja mausteiden kanssa eräänlaiseksi pestoksi.  Jotain se silloin tuntui vielä kaipaavan, ehkä raastettua parmesaania tms...

Sain ystävältä lahjaksi kauniisti koristellun purkin täynnä kuivattua vuohenputkijauhetta
Tätä voi käyttää viherjauheena melkein mihin vain ruokaan: keittoihin, muhennoksiin, wokkeihin, munakkaisiin jne.

Mökkinaapuri tarjosi eräänä aamuna herkullista poimulehtimunakasta. Kokeilin sitä sittemmin itsekin. Sipulin ystävänä tuunasin sitä yhdellä kokonaisella kesäsipulilla varsineen. Tosi hyvää, oikeastaan ihan yllättävänkin hyviä olivat nuo molemmat versiot.

Jos vuohenputket ovat jo ehtineet kasvaa isommiksi, ne soveltuvat edelleen ainakin koristeiksi piirakan, salaattien tai ruoka-annosten oheen.

Tällaisia juttuja muistojen arkusta nousi esiin. Nämä (kaikki?) eivät ole varsinaista laihdutusruokaa, mutta soveltunevat ainakin tuunattuina monenlaisiin villiyrttikokeiluihin ja -ruokiin. 

Minulla ensimmäinen kesä kun ei omaa pihaa. Minäkin opin Merellen lailla vihaamaan vuohenputkea. Siitä ei kyllä ollut puutetta. Eipä vaan koskaan tullut kokeiltua ruokana. Nyt voisi vaikka kokeillakin kun täällä on hyviä ohjeita ja muutenkin heviä meininkiä!

Kun oli niin paljon perennoja niin sen kyllä helposti sotki muihin, joita ei olisi pitänyt nyppäistä maasta.
Onhan sillä sellainen ominaistuoksunsa jota ei tiedä miten kuvailisi, vähän pistävä ehkä. Lehtien varret oli sellaisia kolmiomaisia poikkileikkaukseltaan. Kannattaa  tietysti olla varma kun perennoissa ainakin on aika paljonkin hyvin samanlaisia. Varmaan noissa villiyrttikirjoissa on paremmat tunnistusohjeet.
Martat usein järjestää kursseja, olisikohan noistakin kursseja olemassa.

Sienistä sen verran, että olin kyllä ihmeissäni kun laitoin kanttarellikastikkeen kaloreita ylös. Oli annos jotain 480kcal, siinä ohjeessa näytti olevan kermaa 2rkl, öljyä ehkä saman verran. Ihmettelin, mistä sellainen kalorimäärä kun eihän kanttarelleissa juurikaan ole kaloreita. 
Sitten kun laitoin ylös vielä 3 isoa lihapullaa 238kcal ja kaksi perunaa niin hujahtaen nousi kalorit. 

Pihvit paistettiin uunissa ja 10%ruokakermaa meillä, niin en usko kalorien niin paljon olleen mutta eilen oli kyllä kalorimäärä yllätys. Tänään osasi jo pihtailla kastikkeen määrässä.

Niin ja hevit tänään 616kcal, eilen 100g liian vähän. Kalorit meni eilen reilusti yli  eikä edes hevi tulleet täyteen. Ei kuitenkaan yli kokonaissuosituksen tänään, eilen ylittyi sekin.

Kesäkukat parvekkeelle hankittu eilen. Muutama juurakko pitäisi vielä laittaa multiin. Hyvin on Lidlin juurakot, jotka pääsiäisen jälkeen laitoin multiin , lähteneet kasvuun. Ensimmäiset tomaatit ja mansikat kerättävissä.

Hyvää uutta viikkoa!

Iltapalaksi tomaattia ja tuoretta ananasta. 

VUOHENPUTKESTA. Etelä-Suomessa asuvat serkkuni valittavat samaa kuin te, että heillä vuohenputkea kasvaa aivan riesaksi asti. Muistelen jotain lukeneeni, että vuohenputkella on sellaiset juuret, että jos se jossain alkaa viihtyä, sitä on niiden juuriensa vuoksi aika hankala saada häviämään.

Meillä kasvaa kaivon kupeella muutama hento vuohenputken verso, ja olen varoittanut miestä, että älä aja ruohonleikkurilla niiden yli  Ne ovat tulleet kai jonkin perennan mukana. Eivät näköjään leviä. Voihan sen ajatella niinkin, että minulla on myös (viher)peukalo niin keskellä kämmentä, ettei pihassani kasva edes vuodenputki 🤣

Nyt kone kiinni, ja katsomaan uutta juuri alkavaa tv-sarjaa. Huomenna on urheiluseuramme kevätretki polkupyörillä ja kohteessa on tarjolla grillimakkaraa(kin?). Ehkä syön sen yhden, ja jos se siitä se makkaransyönti saa alkunsa (hieman kuin alkoholistilla viinan juonti ekasta ryypystä), silloin pitää uskoa, että ei sitä ensimmäistäkään voi ottaa... 🙄

Levollista yötä kaikille ja hyvää alkavaa viikkoa!

Kiukuttelin vähän miehelle, joka ehti lämmittää toissapäiväistä muusia, einesjauhelihapihvin ja tomaatin meille puolitettuna. Mietin sitten että hän se meistä normaalipainoinen on ja muutenkin fyysisesti terveempi. 
Mikään ei kyllä mene suositusten mukaan eikä varmaan ikinä ole syönyt puolta kiloa heviä päivässä. Geenitkö vaikuttaa, tai kun syö päivittäin puolukkaa, kumoaako se jotenkin huonommat valinnat?

Laitoin pitkästä aikaa farkut ja vyötärö kiristää selvästi vaikka paino on ennallaan. Joku on nyt mättänyt kevättalvesta saakka, vaikka en oikein tiedä mikä. Normaalit liikunnat oli tauolla koronaa seuraavan viikon, sitten talviloman huonot kelit. Ei nyt parin viikon luulisi kovin pitkälle vaikuttavan? 
Parantaneeko all-include ja helle asiaa? 

Söin hyvällä halulla sen yhden grillimakkaran jumppaseuramme pyöräretkellä. Ei tehnyt toista mieli, vaikka olisi saanut santsata. Hyvä minä *pyhimyksenkehähymiö*

Tänään horsman ja vuohenputkenversoja,  tomaatti, ananasta ja aamupuuron kanssa lakkoja ja musta- ja punaherukoita. Iltapalaksi otan rahkaa marjojen kanssa.

Haluan uskoa, että hevin lisäys on pienentänyt esim. makean himojani. Suklaata, kahvileipää tai jäätelöä ei tee mieli. Yhden mansikkaraparperi- kaurakeksin söin. Siinä on vähemmän rasvaa kuin suosikissani tumman suklaan makuisessa kaurakeksissä. Pienten asioiden parissa piipertelen, mutta olen tyytyväinen. 

Hyvä päivä tänään, hyvä olo ja kaikki tuntuu olevan muutenkin hyvin 🥰