Olen ajatellut, että voisin varata sen. Ja myös sen Amerikassa olon kirjan. Katrina oli tosi vaikuttava kirja. Antoi ajattelemista pitkäksi aikaa.

Se Amerikassa tuntui ihan tutulta minusta sukuni ja vähän omankin piikamenneisyyden vuoksi.
Tässä Tanska-kirjassa tapahtumat ovat toisen maailmansodan ajalta, kun Salmisesta jo oli tullut tanskalainen rouva.
Lis ma 22.4. Onkin yllättävän yksityiskohtainen kirja, eli hyvää unilukemista. Salminen kertoo siinä Tanskan kulttuurihahmoista, joita en ole tuntenut edes nimeltä.

1980-luvun alussa, kun olin tovin Tanskassa, kuunneltiin Trilleä ja trubaduurityyppistä miestä jonka säkeestä tuli iskulauseemme:
Foglerne flygyer i flok, när de är mange nok. Linnut lentävät laumassa kun niitä on tarpeeksi paljon. 😪

Kymmenettuhannet kanariansaarelaiset seitsemällä saarella marssivat massaturismia vastaan  viikonvaihteessa iskulauseenaan Canarias tiene un límite -Kanariansaarilla on rajansa. Mielenosoituksista kertoi mm. El Paisin verkkosivusto.
Yhteensä 57 000 ihmistä osallistui aluehallinnon laskujen mukaan mielenosoituksiin Santa Cruzissa, Las Palmasissa, Arreficessa, Puerto del Rosariossa, Valverdessä, San Sebastianissa ja La Palman Santa Cruzissa lauantaina.
Saaret ovat kolmanneksi suosituin matkakohde Espanjassa. 40 prosenttia saarten asukkaista saa elantonsa turismista. Saarten kansantuotteesta turismin osuus on 35 prosenttia.

Joukkoturismin haittana on asuntojen hintojen kallistuminen. Kuten muuallakin (Barcelona, Madrid), turismi on nostanut asumiskustannukset usein paikallisten ulottumattomiin. Kuten vanhassa Venetsiassa, kansalaiset joutuvat muuttamaan muualle kotikortteleistaan.
Uudet suuret hotelliprojektit peittävät alleen perinnekortteleita ja luontoa.

Mielenosoittajat vaativat uusien projektien keskeyttämistä, ekologian huomioonottamista ja asuntokauppoihin tehokkaampaa sääntelyä.
"Kyse ei olo turismifobiasta vaan korruptiofobiasta", mielenosoittaja sanoi El Paisin mukaan. Lehden verrkosivuilla on taulukko siitä, miten asuntotilanne on kehittynyt turismin tuloksena.

Tälle palstalle taannoin tilitin raivauskorpivaellustani. Se on paremmassa vaiheessa, mutta kohteita on yhä.
Satuin siis, karsimisen sijasta surffaamaan teemaan littyen. Ovathan ne toistakymmentä teepaitaa viime kesän jäljiltä puhtaina ja nätillä rullalla kesäkassissa...

Siis on arkijärki piste net -osoitteinen blogi , joka löytyy kuukeloimalla. Nappaan nettiotsikon tähän vain osaksi ettei klubin sivustot tilttaa.

  /auta-ala-jyraa-eli-kuinka-raivata-toisten-tavaroita/
Tämä oli oikein järkevä juttu vanhojen ja paljon varastoineiden ihmisten auttamishaluisille läheisille.

Ajattelen ullakoita, kellarikomeroita, autotalleja, ulkovarastoja...

Siirrän tähän, sopii tänne paremmin.
Aivottomia hommia puuhatessa tänään seurasin televisiosta myös uusintana aivan ihastuttavaa muusikkodokumenttia joka valmistui 2021: Buddy Guy - Blues takes the blues away. 

Kun dokumentissa Mick Jagger, Buddy Guy ja joukko bluesin suurmestareita esiintyi samalla lavalla intensiivisesti, niin taas kyynelehdin.
Buddy Guyn työura alkoi poikasena puuvillanpoimijana. Uransa viime vuosikymmeninä hän sai useita tunnustuksia ja kahdeksan Grammyä. Hän on nyt 87-vuotias.

Ilman Rollareita mustien bluesmestareiden pääsy valkoisille markkinoille - tai edes tietoisuuteen - olisi viivästynyt. Vielä 1960-luvulla Yhdysvaltain musiikkimaailma, ehkä "skene", oli rodullisesti hyvin segregoitunut eri musiikkidokumenttien mukaan.
Kun Rollareita oli pyydetty esiintymään sen ajan televisio-ohjelmassa, Jagger oli vaatinut mukaan myös Muddy Watersia, ja tuottaja oli sanonut että Muddy kuka?

BG kertoo dokumentissa, että Muddy Waters aivan ennen omaa kuolemaansa olisi antanut BG:lle testamentin: Pidä blues elossa.
BG:n genre oli Chicago blues ja Obaman presidenttikaudella hän esiintyi Valkoisessa Talossa. "Jos joku olisi sanonut minulle poikasena, että tulen soittamaan Valkosiessa talossa..." Guy sanoo dokumentissa. Saati että hän tuli säestäneeksi myös muutaman säkeen laulanutta presidenttiä.