Sinkut laihduttajat

Mä vastaan kun tiedän että se on Paikkakunnat-osiossa. Olen huomannut että perustaa ketjun minne tahansa, se siirretään Paikkakuntiin jos tapahtuma järjestetään jossain tietyssä paikassa

Pitää minunkin tänne kirjustella, sinkuksi tullut yli 10 vuoden yhteiselon jälkeen viime syksynä. Itse olen kauhean epävarma vartalostani, laihduin vuoden aikana -20kg, normaalipainoinen nykyään mutta silti hirveän epävarma. Vielä olisi tarkoitus koittaa normaalipainon sisällä saada 5kiloa pois.

Säpinää kaipailisin elämään, mutta en vaan uskalla mennä tekemään aloitetta...eikä kukaan tee niitä minunkaan suuntaani Mutta silti elän toivossa että ehkäpä vielä joskus....saas nähä, tai sitten kyynistyn vaan ja elän vanhana piikana

Joo Paikkakunnat osiosta löytyy nimellä Sinkkubileet 18.2 Helsingissä. Tällä hetkellä on vaan yks ilmoittautunu, joten jollei innostuneita löydy enempää, ni siirrellään tapaamista sitten pidemmälle kevääseen, vaikka tuonne huhti-toukokuulle. Oottelen nyt tuonne ens viikolle, että miten käy, mutta voi olla, ettei nyt löytyny tuohon ajankohtaan innostuneita bilettäjiä.

Harmi kun ei toteutunut tuo tapaaminen...mut ehkä sit keväämmällä

Ajattelin vähän yrittää aktivoida tätä ketjua, eli...mitenkäs muut on kokeneet sinkkuuden vaikuttavan tähän painonhallintaan? Siis olipa ollut sinkkuna lyhyemmän tai pidemmän aikaa...Vai onko mitään vaikutusta?

Itsellä ainakin on nyt enemmän aikaa treenaamiseen Toisaalta, kun niitä miehiä ei kovin helposti muualla tapaa kuin baareissa, niin sielläkin kai pitäis sitten joskus käydä...

Kyllä näin sinkkuna painonhallinta on helpompaa, koska on vain yksin vastuussa jääkääpin sisällöstä ja tosiaan on enemmän aikaa harrastuksille. Baarissa mun ei kyllä tule kovin usein käytyä, mutta en mä aina siellä ole edes humalassa. Yllättävää kyllä seuraava päivä on vaikea, vaikka ei olisi juonut, kun mua ainakin väsyttää silti kovasti. Oon ollut sinkkuna nyt reippaat kaksi vuotta ja sinä aikana pudottanut painoa sen 15 kiloa. Olen sellainen tunnesyöjä ja huono parisuhde alkoi näkyä painossa.

Mä oon ainakin huomannut, että asia on justiinsa 50/50. Jos on suhteessa niin sitten tulee helposti jäätyä siihen miehen kainaloon, ja jos mies ei oo terveystietoinen niin tulee mätettyä karkkia ja sipsiä ja sitä sun tätä. Samoin ruoassa lähtee helposti syömään samoja määriä kun se mies, vaikka tietysti enemmänhän se nyt saa syödä ku isompi on (siis jos on, mulla noi nyt on ennemminki ollu mallia hoikempi ku minä ja vielä lyhyt...). Sinkkuna taas on ihan itse vastuussa syömisistään ja on helpompi koota oma rytmi ja ostaa omat ruoat ja kaikki.

Mutta sitten... Kun ON sinkku ja on paljon kavereita samassa kaupungissa, ja nämä kaverit tykkää bilettää ja ite tykkää bilettää, niin se menee vähän siihen että tulee käytyä viihteellä aika usein... Eikä siinä mitään, jos ois sellanen ettei juo ku vaan vähän eikä mätä krapulassa ruokaa tai yöllä ku kompuroi kotiin. Mut ku en oo. Mutta mä nyt tyydyn tällä hetkellä siihen, että jos paino vaikka ei nousis enää yhtään vaan pysyis tässä normaalipainossa (tai sen rajamailla ) ja sitten, kun elämä ei ole enää yhtä hektistä, yrittäis vähän tiputtaa lisää. Katellaan miten käy! Mutta bilettämisestä en luovu, mä olen nuorehko vain kerran ja kohta alkaa kaikki kaverit pamahtaa paksuksi eikä sitten enää pääse kenenkään kanssa viihteelle. Eli nyt nautitaan, ja sitten vaikka vähän lihotaan! Ehtii sitä laihduttaa sitten kun oon yksin ja raihnainen.

Mulla vaikutti eroaminen ensin painoa laskevasti kun meni ruokahalu kokonaan, sit vähitellen taas paino on mennyt ylös päin. Välillä oon saanut pudotettua joitain kiloja, ja sit on taas samat kilot tulleet takaisin.

Joo, leffoja töllöttäessä toisen kainalossa tulee mahdollisesti pisteltyä poskeen epäterveellistä evästä. Mut toisaalta, se toinen osapuoli vois tsempata laihduttamisyrityksessä ja siitä sais mahdollisesti seuraa liikuntaan. Nämä riippuu niin omasta ja toisen osapuolen luonteesta ja elämäntavoista. Omalla kohdallani en näe sinkkuilun vaikuttaneen suuntaan tahi toiseen painon suhteen pitkällä aikavälillä. Seurustellessakin paino oli koko ajan hitaassa nousussa ja sama on jatkunut nyt sinkkunakin.

4 vuotta sinkkuna alkaa lähestymään Yhä enemmän tuntuu olevan oikea ratkaisu olla oman onnensa seppä ja jättäytyä huonoista (mies)valinnoista. Nettitreffejä en ole harrastanut moneen kuukauteen ja baarissakin saan olla rauhassa. Tähän tottuu joo. Äiti ei ole sanallakaan kysellyt miesasioista taikka muistakaan parisuhteisiin liittyvistä asioista. Noh, ei ole kyllä kukaan muukaan. Kaipa lähipiirikin alkaa tottua siihen että vanhapiika mie oon

3 vuotta oon ollu sinkkuna, tosin exän kans oon edelleenkin tosi hyvä ystävä.

Nonih, nyt oisin sitten ihan kokonaan ja täysin sinkku kun tuo puolikas lähti muille maille vierahille enkä luvannut odotella puolta vuotta hänen paluutaan. Ku ei siitä sen kaa kuitenkaan tuu ikinä mitään vakavampaa ni nythän sitä voi hyvällä omallatunnolla katella, josko löytyis sellasta miestä, jonka kaa vois suunnitella tulevaisuuttakin. Tosin, edelleen en usko että sellasta täältä Helsingistä tai pk-seudulta löydän, mutta etsiminenhän tässä sinkkuudessa onkin se hauska puoli! Ja pitää ruveta nyt niitä sinkkubileitäkin järkkäilemään, lupaan ryhdistäytyä kuhan saan työkuviot yms. selvitettyä.