-3 KILOA POIS HEINÄKUUN ALKUUN MENNESSÄ

Hei

Liityin tänne tänään. Omana tavoitteena tiputtaa seitsemän kiloa sekä oppia hallitsemaan syömistä. Otan haasteen vastaan! Kolme kiloa heinäkuun alkuun mennessä, tosin itselläni se taitaa olla neljä kiloa. Pituutta on 162 kiloa, aktiivinen liikkuja, ja tavoite paino tuonne heinäkuun alulle on 56. Nykypaino 60. Aletaan siis hommiin!

Siis tietenkin jos sopii että mukaan tulee vielä yksi Tiukille kyllä menee

Tervetuloa vaan mun puolesta ainakin.

Mutta saako kysyä miten ihmeessä ajattelit pudottaa 4 kiloa alle kahdessa viikossa? 0.0 Kuulostaa aika hurjalta.

Pahalta näyttää ...painoa on edelleen 3 kiloa pudottamatta
Mutta jospa pääsisi edes tuohon 60 kiloon, niin olisin ihan tyytyväinen

Uuden haasteen aloitan taas heinäkuun alussa, eli maanantaina1,7.

Pakkohan tuon läskin on sulaa jollakin keinoin ja menisi aikaa" valovuosi", niin en anna periksi

Kaikille vaan sitkeyttä ja taistelutahtoa

Ehkä sen haasteen sitten vaan pitäis olla vähintään 2 kiloa ennen elokuun alkua... Kun tuntuu ettei tuohon kolmeen pääse kukaan millään... Tarvis olla kiloklubin suosittelemia vajeita isommat vajeet varmaankin että onnistuis. Tai sitten reilummin pudotettavaa, mutta edes lähellä normaalipainoa ollessa toi kolme taitaa olla liikaa.

keskiviikkona, 20. kesäkuuta 2012 klo 18:48 dech kirjoitti:

Ehkä sen haasteen sitten vaan pitäis olla vähintään 2 kiloa ennen elokuun alkua... Kun tuntuu ettei tuohon kolmeen pääse kukaan millään... Tarvis olla kiloklubin suosittelemia vajeita isommat vajeet varmaankin että onnistuis. Tai sitten reilummin pudotettavaa, mutta edes lähellä normaalipainoa ollessa toi kolme taitaa olla liikaa.

Hei dech

Samaa suunnittelin, joten löysätään remmiä ja seuraava haaste on vähän rennompi... eli vaikka tuo pari kiloa, joka on reallistisempi ja ei mahdoton toteuttaa

Mukavaa illan jatkoa ja yötä

Hei kaikille
Juhannus on sitten vietetty tämän vuoden osalta ja aivan kohtuudessa on pysynyt syömisetkin, en tavanomaista grillimakkaraakaan syönyt koko jussin aikaan

Eka kertaa elämässäin tein kinkkuvoileipäkakun, jota hieman maistelin, mutta enpä taida olla erityisesti sen ystävä seuraavalla kerralla, milloin kehtaan tuon lajista väsätä, teen sen kalasta.

Aamulla hyppäsin puntarille ja yllätys yllätys oli 4oo grammaa hävinnyt, eli nyt on haastetavoitteeseen vielä 2.5 kiloa... mutta lähinnä, jos pääsen 60 kiloon ja siihen on jäljellä 1,5 kiloa/viikko, olen tyytyväinen

Miten teillä toisilla meni juhannus?

Viikon päästä laitan uuden haasteen tulemaan ja kuten aikaisemmin kirjoitin, se tulee olemaan vähemmän haastavampi

Mukavaa sunnuntaipäivää

Nyt on juhannus juhlittu. Torstaina meni nollakaloreille, perjantaina reilu tuhat plussan puolelle ja lauantaina -500 ja tänään -200. Ihan tyytyväinen täytyy olla että pystyi tekeen paluun kohtuulliseen ruokavalioon heti äärettömän grillailun jälkeen. Ja myös oman kropan kuuntelu oli opettavaista; torstaina ja perjantaina annoinkin itselleni luvan herkutteluun ja lauantainakin olisi vielä ollut ihan sallittua herkutella, mutta ei vaan tehnyt mieli. Oli ihan täysinäinen olo.

Ehkä siis luonnollinen nälkä ja kylläisyys löytyy tällä matkalla... Tai on jo aika paljon löytynytkin. Kilot oon siis kerryttänyt paljolti sillä että oon syönyt aina. On muka aina ollut "nälkä". Todennäköisesti on ollut jano ja väsymys ja mieliteot on vaan ruokkinut toisiaan - suolaisen jälkeen makeaa ja sitten taas suolaista...

Puntarilla käväisin aamulla, muutama sata grammaa oli turvotusta todennäköisesti. Taidan todellisen painon punnita parin päivän päästä...

Hei dech

Kiva, ku vastasit.

Avasin juuri koneen, vaan en nyt juuri jaksa kirjoitella, täytyy painua kynsille. Aamulla on aikainen herätys

Kirjoitan sinulle huomenna

Hyvää yötä ja kauniita unia

P.S. Huomenna on päivä uusi ja taasen jatketaan

Hei dech

Olen huomannut ptemmän päälle laihduttaessani, että, kuten mainitsit, oppii kyllä erottamaan oikean nälän tunteen ns. tekonälästä, jonka voi aiheutta juuri mainitsemasi seikat. Väsymys, alakulo, riitämätön nesteen saanti ym. riittää laukaisemaan syömishimon ja sitä myöten niihin repsahduksiin jotka sitten edelleen aiheuttavat pettymystä ja mielipahaa
Mutta ei kannata lannistua tälläistä sattuu matkalla
Pidetään vaan päämäärä selvänä ja pyritään välttämään nämä repsahduksien aiheuttajat

Sitten vielä tuosta kylläisyydestä... kun kuuntelee kehoaan, huomaa ennen pitkää pärjäävänsä pienemmillä annoksilla Se on muuten mukava tunne, ettei ruoka ole kaiken aikaa mielessä, niinkuin ennen

Intoa ja sisua sinulle ja meille kaikille matkalla kohti hoikempaa minää