100 kg:n tavoittelijat

Vuorotyöläinen täällä (tai nyttemmin vuorotteluvapaalainen )
Mä tein yövuoroissa niin, että ekalle päivälle, siis öiden aloitukseen merkkasin yhden ylimääräisen välipalan. Yövuoron alkupuolella söin iltapalan (n klo 23-24) ja aamupuuron n klo 5. Sitten nukkumaan kahdeksan maissa, ja kun heräsin, söin lounaan (nklo 14) ja päivällisen klo 17-18. Sitten otin yleensä tunnin torkut ja ennen lähtöä välipala n klo 20.
Totta on, että aamuvuorossa ollessa kaipasi enemmän aterioita kuin iltavuorossa kun piti niin ajoissa herätä. Toisaalta en ole aamulla nälkäinen, saatoin lähteä töihin teen voimalla ja syödä aamupalan sitten ekalla kahvitauolla klo8-9, miten milloinkin ehti.
Toivottavasti sait jotain selvää

Huomenta

meevin sait minulle päin naurut aikaiseksi, kun sanoit että "kahden tikun päässä seisova pallo" Pahalla en naura enkä mitenkään sinulle henkilökohtaisesti mutta ajatus oli niin hauska! kiitos siitä

Tänään on taas älyttömän kaunis päivä, mutta kavereita ei oo jotka lenkille lähtisi. Ja yksin ei oikein inspiroisi mennä puuskuttamaan tuonne. :/

Mutta onneksi olen löytänyt Zumban, sitä voi harrastella sisällä, ilman että kukaan näkee kuinka hikoilen ja puuskutan ja se on kaiken lisäksi kivaa! suosittelen lämpimästi kaikille

Hyvät tsempit päivään kaikille!

Uusi ilmottautuu mukaan sadan kilon tavoittelijoihin Lähtöpaino oli 4.3 109,4kg ja viime perjantain punnituksessa 107,5kg. Motivoi hyvin kun oli lähtenyt melkein 2 kiloa viikossa. Syömiset onkin sujunut yllättävän hyvin. Ainoastaan kaloreita tuntuu usein tulevan liian vähän päivän mittaan Viimeiset pari päivää on tehny ihan älyttömästi mieli herkkuja, kun lapset sairastaa ja väsy painaa. Liikunta myös jääny vähille, joten saa nähdä miten tän viikon punnituksessa käy.

Tervetuloa Leela! Noita herkunhimoja tulee helpommin silloin, kun ei syö oikeaa ruokaa tarpeeksi. Olen luullut olevani suunnilleen syömishäiriöinen tms., mutta olen nyt huomannut, että iso osa ongelmasta on korjaantunut ihan sillä, että syö kunnolla ruokaa, varsinkin rasvaa ja proteiinia.

Vaaka näytti tänä aamuna 100,9 kg. Kilo pitäisi saada vielä tässä parissa viikossa pudotettua pois, niin sitten oltaisiin alle sadan

tiistaina, 16. maaliskuuta 2010 klo 10:49 VeelaK kirjoitti:

Vaaka näytti tänä aamuna 100,9 kg. Kilo pitäisi saada vielä tässä parissa viikossa pudotettua pois, niin sitten oltaisiin alle sadan

Hienoa VeelaK . Onneksi olkoon.

Viikossa on kadonnut 300 grammaa eli tällä hetkellä lukema on 102,1 kg. No, ainakin alaspäin on suunta. Ehkä sitten ensi viikolla on taas enemmän kadonnut! Tällä ja viime viikolla on päässyt taas nauttimaan flunssan jälkeen liikunnasta, ihanaa. Tänään tämä sadan kilon keijukainen pisteli menemään powerstep-jumpassa, ja herrajjjestas sitä hien määrää!! Suht hyvin kuitenkin sujui ainoana pullukkana siellä salissa.

Joku kyseli minkä muotoisia pylleröitä täällä kirjoittelee... Itselläni läskit on jakaantuneet melko tasaisesti ympäri kroppaa. Pahiten niitä on kuitenkin kasaantunut jalkoihin ja vatsaan. Mulla on aina ollut tosi paksut jalat ja varsinkin reisiin tuntuu pakkautuvan kaikki ylimääräinen rasva. Mitkään saappaat eivät ole menneet jalkaan edes silloin kun olin 20 kiloa laihempi. Ja minihameesta on turha haaveilla näillä puhelinpylväillä.

Tänään aamulla 100,1 kiloa Vielä tuo sata grammaa kummittelee, en vielä tohdi siirtyä sinne 95:n joukkoon.

Naabo tuo Zumba on tosiaankin ehkä parasta liikuntaa, mitä voi olla! Minä olen aivan rakastunut Zumbaan. Ennen en pitänyt liikunnasta sitten yhtään, mutta Zumba on saanut täällä lanteet keinumaan ja pepun pyörimään (ja minullahan riittää sitä keikutettavaa ja pyöritettävää). Ja parasta tosiaan se, että voi ihan kotona liikkua ja nauttia Muutenkin olen ollut aina niin laiska lähtemään liikkumaan. Ehkäpä sitten myöhemmin minäkin uskaltaisin ryhmäliikuntatunneille. Lattareita tosin tanssin jo muutenkin ryhmässä.

omnomnom: Minulla tosiaan kanssa ongelmana paksut jalat. Eniten inhoan pohkeitani, jotka ovat kuin paksut tukit. Ja kaikenlisäksi harmittaa se, että läskiä niiden päällä ei ole mikä laihduttamalla lähtisi. En voi kuvitellakaan pitäväni mitään saappaita, kun kumisaappaatkaan eivät usein pohkeiden kohdalta mahdu jalkaan. Ja minä kun vielä haaveilen tässä valmistuttuani (kun rahatilanne paranee) lapsuuden aikaisen harrastuksen uudelleen aloittamisesta, eli ratsastamisesta.

Syöminen tuottaa vaikeuksia. Rasvaa ei meinaa löytyä ruokavalioon tarpeeksi, vaikka öljyn käyttöä olen yrittänyt lisätä ja margariiniakin levitän leivälle reilusti sipaisun sijaan. Pähkinöitä en voi syödä, koska olen allerginen. Kellään hyvää vinkkiä?

tiistaina, 16. maaliskuuta 2010 klo 15:37 taiqa kirjoitti:

Eniten inhoan pohkeitani, jotka ovat kuin paksut tukit. Ja kaikenlisäksi harmittaa se, että läskiä niiden päällä ei ole mikä laihduttamalla lähtisi. En voi kuvitellakaan pitäväni mitään saappaita, kun kumisaappaatkaan eivät usein pohkeiden kohdalta mahdu jalkaan.

Kiva, että löytyi kohtalonkumppani! Nuorena murehdin jalkojani tosi paljon ja yritin piilotella niitä, mutta nykyään olen oppinut joten kuten hyväksymään paksut pohkeet. En silti ehdoin tahdoin esittele niitä, vaan käytän pitkiä hameita tai housuja...

Syöminen tuottaa vaikeuksia. Rasvaa ei meinaa löytyä ruokavalioon tarpeeksi, vaikka öljyn käyttöä olen yrittänyt lisätä ja margariiniakin levitän leivälle reilusti sipaisun sijaan. Pähkinöitä en voi syödä, koska olen allerginen. Kellään hyvää vinkkiä?

Pidätkö avokadosta? Siinä on paljon rasvaa. (Itse en kyseisestä hedelmästä paljon perusta.) Itsellänikin on usein ongelmia rasvan kanssa. 15 vuoden laihdutusaivopesu on aikaansaanut sen, että tiedostamattaankin yrittää karsia kaikki rasvat ruokavaliosta. Viime viikolla keksin ostaa vihreää pestoa ja laittaa sitä leivän päälle margariinin sijasta. On tosi hyvää ja on saanut rasvapallukankin vihreälle monena päivänä.

omnomnom: Avokadoa en oikein ole oppinut syömään ikinä. Ehkä jos sitä yhdistäisi muihin aineiksiin, saattaisi mennäkin. Mutta itse en ole yrittänyt avokadosta mitään väsätä.

Mutta tuo pesto kuulostaakin oikein hyvältä, taidanpa minäkin sitä kokeilla, jos jostain edullisesti löydän... Rakastan tätä opiskelijabudjetilla kituuttamista.