Raskaana olevat

Onnea omien käärylöiden saamisesta!

Täällä edetään hitaasti, mutta varmasti. Selkä kiukuttelee ja sen takia viime viikko on mennyt taas sänkyhoidossa, ei ole päässyt vesijuoksuun eikä kyllä muuallekaan vessaa pidemmäksi. Lääkärissä piti käydä ottamassa puudutetta, että vähän lihakset hellittäis. Nyt pitää vain toivoa, että liikkuminen alkaa onnistua pikkuhiljaa, ettei tartteis osastolle lähteä.
Paino heittelee +- 1kg mut johtuu selkeästi särkylääkkeistä, turvotuksia on vaikka miten vettä jois. Vauveli onneksi ei ole moksiskaan vaan polskuttelee reippaasti pitkin päivää

Paljon paljon onnea, SutturaSandra ja Mammaksi85! Ja hyvää toipumista molemmille.

Onnea myös Outille ja vallottajalle! Toivottavasti kaikki menee parhain päin raskauden kanssa.

Onnea Mammaksi85! Ihanaa että synnytys meni hyvin

Minulle ei kuulu mitään uutta. Aika kuluu toisaalta tosi nopeaan ja toisaalta matelee. Maha alkaa vähän näkyä. Läheiset ja työkaverit alkavat huomaamaan asian. Ovat siis kyllä toki jo tienneet että olen raskaana, mutta nyt on alkanut tulla huomautuksia, että se jo vähän näkyy, kun kuulemma on ennen ollut niin litteä (as if!). Omasta mielestäni se kyllä näyttää vaan siltä, että olen ollut ruoka-aikaan kotona, niin ei sitä vielä viitsi paljon korostaa millään vaatteilla

Terttuli, 14+0.

Huh..voi taivas tätä närästyksen määrää!!
Ja mikäköhän siinäkin on, että sen on tultava iltaisin?Aina just ennen nukkumaanmenoa?

Täällä voidaan ihan ok, enää pari viikkoa, ja näillä näkymin vauva syntynee niiden sisään (ainakin lääkäri näin totesi), joten kyllä se tästä.
Toistaiseksi oon viel töissä, olisin saanut sairaslomaa, mutta totesin tulevani parin päivän jälkeen hulluksi jos en saa mietittyä mitään muuta kuin että koskahan se syntyy..ja työnantaja on kyllä parhaansa mukaan keventänyt mun hommia. Eiköhän tästä selvitä.
Ens viikon torstaina on seuraava ultra, jossa kaiketi tehdään jonkinlaisia päätöksiä vauvan syntymän suhteen ja sitä odotan innolla

Huono puoli on vain se, että nyt kun ei oo enää eka kerta synnytyksessä, sitä tietää liikaa siitä mitä se tulee olemaan ja samalla jännittää aivan eritavalla kuin aiemmin--tässä tapauksessa tieto lisää "tuskaa"..
Mutta on ollut kiva lukea että muutkin on siitä taas selvinnyt ja on jäänyt hyviä fiiliksiä. Itselläkin aiemmissa synnytyksissä kaikki mennyt hyvin, mutta aina sitä vähän pelkää että mitä jos nyt meneekin eri tavalla..

Onnea SS ja Mammaksi85!!

Täälläpä tämä nyt sit lusii saikkua.. ..ja tässä sit pieni vuodatus..

En ole saanu nukuttua pariin kuukauteen (oon varmaan aiemminkin valitellu samaa) ja nyt se sit alko näkymään ja tuntumaan ihan normi-elämässä. Törmäilin oviin, tiputtelin jatkuvasti tavaroita ja 'tyhmäilin' töissä. Tyhmäilylllä tarkotan että mokailin yksinkertaisimmissakin jutuissa kun ei vaan jotenkin pysty keskittymään ja ei niinku 'leikkaa' niinku yleensä...
No tietty silmätkin on ollu ku hiekkapaperia ku kunnon yöunia ei oo ollu ja neuvolan mukaan mun kohonnut pulssi (pahimmillaan yli 90 LEPOpulssi yön jälkeen...!?!) johtuu siitä kun keho käy ylikierroksilla levon puutteen / univajeen takia..

Olen siis nukkunu klo 21-00 välillä yleensä pisimmän yhtenäisen pätkän n. 2-3 tuntia ja sitten --> 04 -04.30 asti sellaista n. puolen tunnin/tunnin pätkää maksimissaan. Välillä olen toista tuntia hereillä keskellä yötä. Yhteensä siis n. 2-5 tuntia unta enintään, keskiarvo varmaan 4 tuntia ja päikkäreillekkään en nukahda millään...

Syytä ei ole löytynyt, vaan syynä ilmeisesti sekoitus: hormoonit, iskias-vaivat (jalat puutuu ja juilii) verenpaine tippuu alas (huone pyörii, huono olo), pulssi hakkaa (univaje/kehon ylikierroksilla käyminen) ja tietty ton maha-asukin jumppaaminen. Varmasti stressaan sitä synnytys-asiaakin, vaikka en ole pariin viikkoon siitä nähnytkään oikeastaan painajaisia, mutta kai se tuolla alitajunnassa kummittelee..
Mitään muuta ohjetta se lääkäri ei osannu sanoa ku, et yritä nukkua. Jep, sehän auttaa..

Nyt olen siis viikon saikulla ja ens viikon tiistaina menen taas töihin. Pomo oli tosi ymmärtäväinen (onhan sekin huomannu mun pöhöilyt) ja sanoi, että vaikka on kiire ja tiukkaa töissä, niin parempi saada mut kuntoon, jotta voin vielä tehdä muutamia viikkoja normaalisti töitä. Ja totta kai minä ja vauva ollaan etusijalla, vaikka töissä olis kuinka kiirettä. Onneks on tollanen pomo (mies, jolla on 5 lasta), joka tajuaa asioista.

Itse ootan ekaa neuvolaa nyt ku kuuta nousevaa, vaan sen takai et saapi sden ultra ajan varauksen ohjeet...ja numerot :P
itse kärsin nii pahasta pahoinvoinnista et huhhu, ei ees edellises raskaudes ollu tällästä ja siin oli kans musta ihan järkyt pahoinvoinnit..
sen lisäks tiputtelee mut ei normi satunnaisia menkkakipuja kummempia, ja mulla ollu alkuraskauden vuotoja myöäs aiemmissa raskauksissa (ekassa meni toinen kesken ja toisessa muuten vaa, ei koskaa selvinny miks vuoti, tuskin selvii tässäkään...)
ja mikäli menee ktuen aiemmat raskaudset tää pahoinvointi helpottanee joskus 16-20 viikon kieppeillä...

Mammaksille onnea!

Valloittajalle kovasti tsemppiä pahoinvointiin. Se vie kyllä melko totaalisesti mehut.

Serendipity: Joko olet saanut nukuttua? Toivottavasti!

Larkulle tsemppiä närästykseen. Mulla oli ongelmana se edellisessä raskaudessa. Vielä ei onneksi pahemmin ole vaivannut.... Sulla onkin jo viimemetreillä matka, ellet jo ole päässyt synnyttämäänkin??

Mulla on menkkojen mukaan nyt viikkoja 9+6 ja varhaisultran mukaan 9+4. Pahoinvointi ei ole enää ihan niin jatkuvaa mitä oli tuossa ennen kuin 9 viikkoa tuli täyteen. Edelleen kyllä pitää syödä pienin väliajoin. Viimeksi nuorinta poikaa odottaessa oli pahoinvointi paljon pahempaa ja oksensin todella paljon, nyt olen päässyt ihan muutamalla oksentamisella. Oiskohan nyt sitten tyttö tulossa?? Painoa on tullut nyt 1-3kiloa vaihdellen turvotuksen määrästä. Iltamässytys tahtoo väkisin palautua mun elämään Joten sitä vastaan yritetään tässä nyt taistella. Vatsa alkaa jo kasvaa. Ainakin jos vetää jotkut äitiyshousut tai hameen päällensä, niin ne korostaa mahaa niin, että se alkaa tosiaan näyttää jo raskausmahalta eikä vaan pelkästään lihomiselta. Osa normivaatteistakin kyllä mahtuu vielä ihan hyvin, mutta niistä osa onkin aika reiluja, kun kuitenkin olen laihtunut sen verran runsaasti tämän vuoden puolella. Np-ultraan vielä 3 viikkoa aikaa... Vuorotellen uskon, että olen raskaana ja sitten taas jännittää onko tuolla mitään. Tilasin sellaisen kotidobblerin ja sen pitäs tulla tämän viikon aikana. Mahdankohan uskaltaa sitä koittaa vielä, jos vaikka ei löydykään sykettä, niin sitten olen ihan paniikissa. 12 viikosta eteenpäinhän ne vasta lupaavat sykkeen kuuluvankin, mutta tietääkseni moni on jo aiemminkin niillä saanut sykkeen esille.

Voi kun pääsisikin jo synnyttämään!!
Alkaa olemaan sen verran tukalat paikat, ja olo kuin ryhävalaalla kuivalla maalla..
Mieskin on varovasti vihjannut että ei taida synnytys olla kovin kaukana kun rouvan ketutus-käyrä nousee puolessa sekunnissa yli äyräidensä mitä typerimmistä asioista--taitaa mennä hormonien piikkiin..

Huomenna on sitten jännät paikat mitä lääkäri sanoo, käskeekö vielä kotio odottelemaan, vai saisinko jäädä sairaalaan ja päästä tosi toimiin. Ainakin aikamoista paineentunnetta on välillä alavatsassa, ja muutenkin sellaisia synnytykseen viittaavia fiiliksiä. Supisteleja ei ollenkaan, tosin muissakin raskauksissa ne on sitten tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta sellaisella voimalla että muistaa hetken miltä kipu tuntuu..ja vauva on syntynyt hyvin nopeasti niiden alkamisen jälkeen. Saa nähdä mennäänkö tämän kanssa samalla kaavalla

Jos tässä kaiken närästyksen ja ketutuksen välissä jostain voi iloita, niin siitä että oon pystynyt liikkumaan hyvin ja se on ollutkin mun pään (ja varmasti lähimmäistenkin..) pelastus. Kun saa hien pintaan ja adrenaliinin jylläämään niin kotonakin on helpompaa. Töistä puhumattakaan..
Painoa ei kauheasti ole tullut sitäkään, taitaa olla sellaiset 7-8kg, mutta viime viikkoina en oo kauheasti ottanut paineita siitä, vaan syönyt mitä on närästykseltä pystynyt.

Palailen taas jossain vaiheessa, josko silloin sitten olisi jo jotain tapahtunut..

No onpas sulla Larkku pysynyt painonnousu pienenä! Mahtavaa, kun itsekin pystyisi samaan tai edes vain vähän isompaan!

Kerro Outi sitten, saitko sydänääniä kuulumaan

Minua on alkanut juuri paino stressaamaan kovasti viime viikkoina. Tuntuu, että joka punnituksessa (n. joka toinen päivä) on tullut useampi sata grammaa lisää Toinen neuvola on ensi maanantaina, ja pelottaa mitä se neuvolan vaaka näyttää. Omien laskelmien mukaan ainakin joku 3 kiloa on varmaan nousua edelliseen käyntiin. Tosin siitä onkin jo 9 viikkoa aikaa... Mutta silti. Vaikka kai se paino saa nyt jo noustakin, mutta tahti vaan kauhistuttaa.

Maha näkyy nyt aika selvästi ja sitä myötä esiin on tullut lieveilmiö, joka vähän ärsyttää minua. Nimittäin työkavereiden ja muidenkin höösääminen. Eli pakotetaan istumaan eikä anneta nostaa mitään tms. Hyvää he tietysti tarkoittavat, mutta kun olo on ihan samanlainen kuin ennenkin, niin ottaa hermoon että muut eivät usko kun sanon, että jaksan ihan hyvin
Käynhän minä kuntosalillakin, enkä tosiaan käytä mitään kevyitä painoja, hyvänen aika!

Terttuli 15+2

larkulle tsemiä loppumetreille!
Täällä tilanne kehittynyt siihen malliin että sairaalas oltu nyt tämän viikkoa selkäkipujen takia ja tänään vihdoin on saanut helpotusta epiduraalista ja olen jopa päässyt nyt liikkumaankin vähäisen. Masussa onneksi kaikki kunnossa ja supistuksista huolimatta paikatkin pysyneet visusti kiinni. Täällä ollaan ainakin tämä viikko ja josko sitä taas ensi viikolla kotona yrittäisi eloa. Aika raskasta ollut kipujen ja toimeettomuuden takia mut nyt alkaa taas usko palaamaan pikkuhiljaa kun vähä saa edes lomaa niistä kivuista. Takaisinhan ne vaivat taas tulee kun kotiin mennään mut jos nyt jaksaisi sit "loppuun asti"
Paino vähän laskenut sairaalas ollessa kun täällä on niin Hankala sit karppausta harjoittaa mut onnek eilen ja tänään sain sit eväitä joiden avulla sit pärjätään!
Hyvää odotusta kaikille ja muistakaa helliä itseänne!