Vatsan ja reisien suureksi jäänyt "kuori" :)

Hei,

Onko jollakin kokemusta tai tietoa, miten voisi yrittää saada vatsan ja reisien ihoa sileämmäksi, kun on laihtunut ja vieläkin on tarkoitus pudottaa painoa?

Mikä toimisi lähes 50v-ikäisellekin? Aika hyvin kuori on sopeutunut, kun olen laihtunut niin hitaasti, mutta vähän on jäänyt muhkuraiseksi ja osittain vaan on liian iso nahka päällä Voisin vaihtaa vähän pienempään ja sileämpään.

Ja tarkoitan siis muita kuin kirurgisia konsteja!

Kesään on vielä aikaa, mutta uimahallit kutsuvat

Iloa adventtiin kaikille!

Itsellani on mentholivoidetta se on hyvin auttanut,sitä saa luotaistuotekaupoista ja toisista apteekeista,mentholihan kutistaa nahkaa ja käytetään juuri mehmentämään ihoa!

Oikeasti ei ole muuta (varsinkaan tuossa iässä) kuin kirurgin veitsi . Muu on humpuukia, valitettavasti. Mikä muuten siinä olisi paha, jos nahkaa kiristettäisiin lääketieteellisin apukeinoin?

En ole Iloisa, mutta muhkuroiden ja roikkumien kanssa täälläkin eletään... Ja kirurginveistä en mäkään halua tähän sotkea. Leikkaukset ovat aina riski, ja miksi ottaa sellaista riskiä, kun kyse ei kumminkaan ole sairaudesta, joka pitäisi hengenlähdön tai vamman uhalla hoitaa. Lisäksi kosmeettinen kirurgia on omalta osaltaan tunkemassa meitä kaikkia - etenkin naisia - samaan muottiin: roikkumiset, rypyt ja muhkut ovat muka pahoja, kun oikeasti ne ovat vain elämää.

Jossain määrin liikunta auttaa - hyvässä lykyssä jopa kiinteyttää.Jos ei muuten, niin ainakin huomaa, että se muhkuinen kroppa on ihan hyvin toimiva

torstaina, 8. joulukuuta 2011 klo 17:25 Evianna kirjoitti:

Oikeasti ei ole muuta (varsinkaan tuossa iässä) kuin kirurgin veitsi . Muu on humpuukia, valitettavasti. Mikä muuten siinä olisi paha, jos nahkaa kiristettäisiin lääketieteellisin apukeinoin?

Ellei löysä iho roiku kuin bulldogin pennulla, mitä syytä on mennä leikkaukseen? Miksei ikä ja elämä saisi näkyä? Pitääkö kaikkien olla muovisia hollywood-nukkeja? Minä haluan ainakin vanheta arvokkaasti. Se ei tarkoita mummomekkoa ja permanenttia vaan tyylikkäitä, istuvia vaatteita ja iälle sopiva hiustyyli ja meikki. Ei ole mitään kauhempaa näkyä kuin vanha ihminen joka leikkausten, meikin ja teinivaatteiden avulla yrtittää epätoivoisesti näyttää nuorelta.

Keski-ikäisillä ja vanhemmilla iho ei palaudu kuin nuorella laihduttajalla, mutta kyllä muutoksia tapahtuu. Kosteusvoiteet auttavat pitämään ihon kunnossa.

Vastasin vaan rehellisesti ketjun aloittajalle jolla on "osittain liian iso nahka päällä" että nahka ei kyllä juurikaan issekseen kutistu ja jos, SIIS JOS se haittaa, niin veitsi on luultavimmin ainut keino...En itse käytä teinivaatteita (kapeita farkkuja kyllä) enkä teinimeikkiä joos niikseen tulee ja olen samaa mieltä siitä, jos nelikymppinen yrittää näyttää epätoivoisesti kaksikymppiseltä, se on lähinnä säälittävää, ainakin jos maku on kovin huono

torstaina, 8. joulukuuta 2011 klo 20:27 Evianna kirjoitti:

Heh heh hee, arvasin että joku tarttuu täkyyn!!! Vastasin vaan rehellisesti ketjun aloittajalle jolla on "osittain liian iso nahka päällä" että nahka ei kyllä juurikaan issekseen kutistu ja jos, SIIS JOS se haittaa, niin veitsi on luultavimmin ainut keino...

Jotenkin en ymmärrä tuota logiikkaa, että kun Iloisa nimenomaan ilmoitti, ettei halua kirurgin veistä, niin vastauksessa hälle tarjotaan vaihtoehtona ainoastaan sitä. Vaan kiva jos sulla on kivaa.

Piti vielä jatkamani, että kunhan iho on joitain vuosia ollut sen kevyemmän kropan päällä, niin sopeutuuhan se jossain määrin. Homma käy vain paljon hitaammin kuin painon putoaminen.

On kivaa. Ja miksi? Se on uskomatonta miten tälle palstalle tuntuvat keräytyneen kaikki kovimmat feministit ja se loukkaantumisherkkyys....se on aivan omaa luokkaansa. Mitään ei saa sanoa suoraan. Koska "me ei mihinkään muottiin asetuta, me tykätään läskeistämme, kumpareista, löysästä nahasta, muhkuista, luonnollisesta karvoituksesta, löysistä verkkareista, me ei äijien takia meikata tai sheivata, se on vissi se Uskaltakoonkin joku olla eri mieltä.

Öh. Siis eihän tuo ollut se pointti, vaan tämä: jos immeisellä on ongelma ja hän kertoo, että muut vaihtoehdot hälle kävisivät paitsi yks tietty, niin minusta pitäis pitää mölyt mahassaan, jos ei itsellä ole muuta ratkaisua kuin juuri se tietty, joka ei ao immeiselle käy. Samalla logiikalla menet kai proteiininsaannistaan huolestuneelle kasvissyöjällekin vinkkaaman, että syöpäs nautaa, possua ja broikkua.

Kyllä mä ainakin voin rehellisesti myöntää joskus rajanneeni joitain asioita pois vaihtoehdoista ja sitten kun joku on niitä ehdottanut niin tarkemmalla pohtimisella se onkin paljastunut ihan hyväksi ideaksi Enkä varmasti ole ihan ensimmäinen ihminen, joka on joskus muuttanut mieltään.