Toisten kehujen uskominen

Uskovatko ihmiset tavallisesti toisten kehuihin, jotka selvästi vaikuttavat vilpittömiltä? Kun itse on vaikea uskoa edes kehuihin, joita toiset ovat pitkään salanneet ja kehtaavat vasta nyt myöntää. Joo, kaikki älys idean, en osaa selittää.

Mä uskon ainakin

Ja eihän kukaan muu mua näe puolueettomammin kuin ulkopuolinen ihminen, itse saatan olla itsestäni vaikka mitä mieltä mutta totuus ulkonäöstä/luonteesta tulee muualta. Jokainen meistä peilaa toinen toisiamme

Kehut ovat osa smalltalkia. Voihan kehuissa jotain perääkin olla, riippuu tilanteesta ja sanojasta.

Kyllähän kehut ja kohteliaisuudet piritävät mieltä ja jokin osa mielestäni uskookin niihin. Mutta sitten kun tullaan sellaiseen tilanteeseen, että pitäisi ihan oikeasti uskoa olevansa kaunis tai edes sievä, haluttava ja rakastettava, niin sitten ollaankin jo ihan toisessa tilanteessa.

Kohteliaisuudet auttavat positiivisen minäkuvan rakentamisessa, mutta itse se lopullinen työ on tehtävä. Sitä tässä parhaillaan yritän, ja aivan tosi kovasti yritänkin, mutta tulos on silti miinusmerkkinen.
Ajattelin juuri, että pisäisiköhän mun kääntyä jonkun seksiterapeutin puoleen. Kyse on nimenomaan minäkuvan kohottamisesta ja oman kropan hyväksymisestä. Onko kellään kokemuksia?

En haluaisi elää loppuelämääni tällaisena itsestäni epävarmana ja suorastaan itseinhoisena. Elämä voisi varmaan olla ihan toisenlaistakin. Hieman vähemmän läskiä - sen hoidan minä ja merkittävästi parempi itsetunto - siinä mua auttaisi joku ammattilainen. Kuulostaa järkevältä, eri asia on sitten, tuleeko tartuttua toimeen.

Kuinka paljon rohkeutta uskallan tänään jättää käyttämättä?

Minä ainakin uskon (yritän uskoa) kohteliaisuuksia. Vaikka kehut ovat osittain smalltalkia, niin ainakin minun ympäristöstäni puuttuu kovin jenkkimäinen "and lovely hair darling, I really love it" meno. Ja itse tulee kehuttua vain silloin kun sitä oikeasti tarkoittaa.

Riippuu ihmisestä joka kehuu! Ihan kaikkia en ota tosissani mutta joistakin kyllä näen kun tarkoittavat sitä.

Eräistä kulttuureista tulevien kehuja en osaa todeksi ottaa, vaikka varmasti myös perääkin... Ja vasta kävi niin... asiassa oli ihan perääkin: Hän ihasteli kuinka olen sulanut, johon suomalainen sanoi, että ei kyllä uskoisi... Kun vastasin paljon olin laihtunut...

Mutta syksyllä kun kesän jälkeen tappaamme, niin tämä ulkomaalaistaustainen kehuu kaikkia jotenkin.... se ampuu yli, näin "juntista" suomalaisesta. Se ei tunnu ihan aidolta,seon opeteltua...

Mutta toisaalta jo odottaisin jotain kommentteja laihtumisesta... olen tehnyt tätä juuri siksi hieman salaa, että ihmiset sanoisivat siitä vasta silloin kun huomaisivat... (aluksi laihdutinkin tunikan alla, heh, nyt jo vaihtanut tiukempiikin vaatteisiin... Vain miesystävä on jo aika alkuvaiheessa sanonut ihanat huomionsa... ja sehän onkin tärkeintä... ainakin mulle.

Minä en ole tottunut saamaan paljon kehuja, joten kun niitä saan, niin kyllä minä ne uskon. Eilen kuulin useammaltakin tyypiltä kommenttia ulkonäöstäni ja pakko se on uskoa ja tuntemani henkilö toteaa "Wau! Näytät tosi hyvältä Tiitta!" Olin myös kiinnitänyt paljon huomiota siihen miltä näytin.

Ennen en uskonut enkä osannut ottaa niitä vastaan, nyt vaan totesin kiitoksia, olen itse samaa mieltä.

Uskon, jos ihmisestä aistii vilpittömyyden. Itsekin kehun, jos on aihetta. Monet kivat asiat jää usein kuitenkin myös sanomatta, koska se ei kuulu sillä tavalla meidän kulttuuriin (en kyllä kaipaisikaan, menisi nopeasti maku).

Uskotteko kaikki negatiiviset kommentit? Jos huomaa ottavansa vain negatiivisen puheen tosissaan ja positiivista ei, on minäkuvassa jotakin häikkää.

torstaina, 3. joulukuuta 2009 klo 09:34 Banzai kirjoitti:

Uskotteko kaikki negatiiviset kommentit? Jos huomaa ottavansa vain negatiivisen puheen tosissaan ja positiivista ei, on minäkuvassa jotakin häikkää.

Kommentoiko joku tosiaan negatiiviseen sävyyn? Itse ainakin pitäisin suuni kiinni enkä kommentoisi sitten ollenkaan. Enkä toivo että muutkaan antavat minulle negatiivisia kommentteja... näin me vissiin olemme kaikki erilaisia.

Positiivisten kommenttienkin suhteen kaikki riippuu niin sanojasta. Toinen kommentoi herkemmin kuin toinen. Joku saattaa olla kateellinen eikä sen takia kommentoi mitään. Tilanteella on myös merkityksensä. Esim. pikkujouluissa "kuuluu" kehua muita. (tämä siis oma näkemykseni asiasta)