Laihtumisen tuoma huomio

Moikka!

Minulla on sama juttu, olin vuosia näkymätön kun painoin yli 80kg ja olen pituudeltani vain 155cm.. nyttemmin kun 15kg lähtenyt niin jopas on ihmiset alkaneet kattomaan ihan eri silmällä. En tunne itseäni julkisissa tilanteissa niin kömpelöksi ja rumaksi kuin ennen koska muut ihmiset eivät saa oloani sellaiseksi. On tullut paljon kivoja kommentteja tutuilta ja tuntemattomilta hoikistuttuani.

Joskus tosin mietin, että miten entinen poikaystäväni jaksoi katella mua kun olin sellanen valas ja tunnen suurta ällötystä itseäni kohtaan. Miespuoliset ystäväni sanovat minua pieneksi, sitä ei ennen tapahtunut.. alan mahtua ns. kainaloon näin alle 70 kioisena.

Susan

Mulla on se toisen ääripään kokemus parikymppisen elämässäni... siis se että pojat ja miehet eivät olleet kiinnostuneet minusta kuin ulkonäköni takia. Ei sekään mitään kivaa ollut.

Itse huomaan saavani enemmän huomiota ja katseita kaupungilla, baarissa, missä vaan.. 10 kiloa tukevampana huomiota vastakkaiselta sukupuolelta oli varmaan 70% vähemmän. Nyt, kun painoindeksi on 20, huomiota tuntuu riittävän Välillä se on ihan kivaa, mutta esimerkiksi baarissa suoraan iholle tulevat miehet ovat kyllä oksettavinta, mitä tiedän! rajansa kaikella..
Kavereilta olen kuullut kehuja ja kannustusta! se on ihanaa!

perjantaina, 21. syyskuuta 2007 klo 11:49 Pai80 kirjoitti:

No itsestäni tuntuu että nyt kun en ole enää sinkku, niin johan alkais huomiota tulemaan baarissa... :lol:
Kaipa sitä parisuhteessa ollessa käyttäytyy jotenkin varmemmin.
Tietenkin jos saa kiloja pois ja alkaa miellyttämään omaa silmää, niin sekin varmasti vaikuttaa omaan käyttäytymiseen.

Minulle kävi noin, kun olin muuttanut avomieheni kanssa yhteen Aloin pukeutua uskaliaammin jne. mikä sai miesten katseet kääntyilemään. Lopulta löysin itsestäni uusia, flirttailevia luonteenpiirteitäkin. En kylläkään ikinä ole tietenkään liian pitkälle mennyt

Kasvojen hoikentumista ei itse osaa harmikseen seurata, siitä on ihana saada palautetta.

Itellä se on käyny niin että koska olen vasta kohta 18v niin en ole kerinnyt baareissa pyöriä vielä ja normaali elämässä olen aina tuntenu itteni näkymättömäks mutta nyt kun olen laihtunu niin on alkanu vanhat n.60v miehet flirtailla ja suoraan ehotellakkin ja se on jotenkin tosi häiritsevää mutta toivotaan jotta kun laihtuu lisää niin se mielenkiinto tulee saman ikäsiltä miehiltä.

keskiviikkona, 17. kesäkuuta 2009 klo 00:55 Mourdy kirjoitti:

Itellä se on käyny niin että koska olen vasta kohta 18v niin en ole kerinnyt baareissa pyöriä vielä ja normaali elämässä olen aina tuntenu itteni näkymättömäks mutta nyt kun olen laihtunu niin on alkanu vanhat n.60v miehet flirtailla ja suoraan ehotellakkin ja se on jotenkin tosi häiritsevää mutta toivotaan jotta kun laihtuu lisää niin se mielenkiinto tulee saman ikäsiltä miehiltä.

No ne vanhat fabut luulee saavansa nuorta lihaa helpommin, älä välitä

Tänään meni 10 kiloa rikki ( ), ja kukaan ei ole huomioinut asiaa "matkan" varrella mitenkään.. Ehkä painoni on elämäni aikana heitellyt niin paljon ja usein, ettei sitä panna edes merkille. Silti välillä hiljaa itsekseen ihmettelee, että eikö se tosiaankaan näy missään?? Mies varmaan takaraivossaan funtsaa, että eiköhän ne kilot taas pian hiivi takasin Matkaa normaalipainoon on vielä reilu 10 kiloa...hiljaa hyvä tulee..

Yleensä laihtumisen huomaa ensimmäisenä ne, joiden kanssa on harvemmin tekemisissä. Eihän sitä itsekään omasta peilikuvasta sitä painon putoamista huomaa! Eikä miehet tunnetusti oo kovin tarkkaavaisia muutenkaan....eihän ne huomaa uutta kampaustakaan!

Maikku-71: se voi tulla yhtäkkiä se huomaaminen. Mulla on nyt 18 kiloa lähenyt ja toukokuussa viimeksi (silloin ehkä 13-14 kiloa) joku sanoi, että "Ai niin paljon, en mä kyllä huomaa!" ja nyt koko ajan kaikki tutut ja puolitutut ylistää, kun mä olen laihtunut niiiiiiin paljon. Mullakin on vielä reilu 10 kiloa normaalipainoon, mut se on vaan se joku kynnys olemuksessa joka pitää muuttua. Tsemppiä!

Hei, se miten ihmiset huomioi toisen laihtumisen on vähän kaksipiippuijnen juttu ja uskon että sitä on jopa jonkin verran tutkittu jossain psykologian laitoksella.

Olen itse laihduttanut kaksi kertaa huomattavasti (20-35 kg), ja nyt teen sitä kolmatta, toivon mukaan viimeistä kertaa, joten tiedän mistä puhun.

Aluksi positiivinen huomio (eikä vain miehiltä, vain ihan kaikilta - perheenjäseniltä, työkavereilta, ystäviltä) on mieltähivelevää, mutta kun kiloja tippuu enemmän, ainakin minua se lähinnä masentaa. Tulee vähän sellainen olo, että mitäs hittoa se teille kuuluu, mitä minä painan ja nytkö sitten huomaatte ja hyväksytte, kun olen teidän mielestänne hyvän näköinen. Lihava ei siis ole yhtä "arvokas" kuin normaalipainoinen tai laiha. Totuushan on se, että sama ihminen se siellä kilojen takana ja alla on koko ajan!

Olen siinä onnellisessa asemassa että oma mies on hyväksynyt minut aina sellaisena kuin olen, joten voin jättää miehiltä tulevat kommentit ihan omaan arvoonsa. Minua ne ovat aina enemmäkin häirinneet kuin ilahduttaneet.