Että on taas norsu olo :(

Enempää keneenkään kantaaottaen nyyti.fi sivuilta sömishäiriöiden määritelmä

Syömishäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Tutkimuksesta riippuen 1—15 prosenttia naisista arveltavasti kärsii jonkin tyyppisestä syömishäiriöstä. Tältä sivulta saat tietoa syömishäiriöistä ja niihin altistavista tekijöistä.

Syömishäiriöt jaetaan yleensä kolmeen kategoriaan:

Laihuushäiriössä eli anoreksiassa painon lasku on huomattavaa ja itse aiheutettua. Laihdutuskeinoja ovat useimmiten syömisen kontrollointi, liiallinen liikunta ja toisinaan myös oksentelu.

Ahmimishäiriössä eli bulimiassa ihminen tuntee usein suurta halua ahmia ja syö kerrallaan suuria määriä ruokaa. Sen jälkeen hän pyrkii ehkäisemään lihomisen oksentamalla ja usein paastoamalla.

Ahmintahäiriöön (binge eating disorder) kuuluvat toistuvat ahmimiskohtaukset, joiden aikana ihminen syö suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa yksin ollessaan.

Sekä anoreksiassa että bulimiassa on yleistä ulostus- tai nestettä poistavien lääkkeiden käyttö. Kumpikin häiriö voi johtaa vakavaan aliravitsemustilaan. Yhteistä syömishäiriöille on oireiden salailu muilta sekä tunnetasolla omaan toimintaan liittyvät syyllisyyden ja häpeän kokemukset.

Lisää tietoa: ​ht​tp​:/​/w​ww​.d​uo​de​ci​ml​eh​ti​.f​i/​we​b/​gu​es​t/​ar​ki​st​o?​p_​p_​id​=d​le​ht​ih​ak​u_​vi​ew​_a​rt​ic​le​_W​AR​_d​le​ht​ih​ak​u&​p_​p_​ac​ti​on​=1​&p​_p​_s​ta​te​=m​ax​im​iz​ed​&p​_p​_m​od​e=​vi​ew​&_​dl​eh​ti​ha​ku​_v​ie​w_​ar​ti​cl​e_​WA​R_​dl​eh​ti​ha​ku​__​sp​ag​e=​%2​Fp​or​tl​et​_a​ct​io​n%​2F​dl​eh​ti​ha​ku​ar​ti​kk​el​i%​2F​vi​ew​ar​ti​cl​e%​2F​ac​ti​on​&_​dl​eh​ti​ha​ku​_v​ie​w_​ar​ti​cl​e_​WA​R_​dl​eh​ti​ha​ku​_t​un​nu​s=​du​o9​29​19​&_​dl​eh​ti​ha​ku​_v​ie​w_​ar​ti​cl​e_​WA​R_​dl​eh​ti​ha​ku​_p​_f​ro​mp​ag​e=​uu​si​nn​um​er​o

ja paljon muuta löyty hakemalla. Kuitenkaan jokainen ylipainoinen ei ole lääketieteellisessä mielessä syömishäiriöinen.

"Lihavuus ja syömishäiriö ovat saman asian eri puolia. Elimistön ja psykologian kannalta ongelman ydin on sama, problemaattinen suhde ruokaan tai omaan kehoon, vieraantuminen luonnollisesta syömisestä."

Lainaus on otettu sydänliiton verkkolehdestä:
​ht​tp​:/​/s​yd​an​li​it​on​le​ht​i.​na​vi​go​.f​i/​le​ht​ia​rk​is​to​/s​yd​an​_5​_0​8/​ar​ti​kk​el​it​/a​rt​ik​ke​li​t_​li​st​as​sa​/f​i_​FI​/L​ih​av​uu​s_​ja​_s​yo​mi​sh​ai​ri​ot​_s​am​aa​_s​uk​ua

Minusta tuo on aika hyvä määritelmä.

Miten voikin olla niin turpea olo, eikä kyllä ole mikään ihme kuin eilen tuli monen tuhannen kalorin edestä juotua, syömiset jäi kyllä vähemmälle, mutta tänään tuli sitten vetäistyä vielä krapularuuaksi pitsa!

Oli kyllä hauska eilisilta, enkä tarkoituksellakaan laskenut kaloreita. Se on vaan kiva huomata, että oikein odottaa sitä normaaliin ruokavalioon palaamista, koska olo on vain yksinkertaisesti niin paljon parempi, eikä tälläinen turvonnut.

Sisusasu, on olen huomannut saman että mielummin sitä kuitenkin syö näin ku normaalisti, mulla ainakin tulee tosi paha olo fyysisesti ja väsyttää ja sillee jos meen syömään "roskaruokaa" tai mitään missä on paljon sokeria.

Norsu olo... se on kyllä nyt täälläkin. Elokuussa olisi ystävän polttarit ja häät... olen siis morsiusneito. Mitkään vaatteet eivät istu. On pientä kriisiä tässä.. 82,5 / 160cm siis.. ja polttareihin tulee vielä mieheni exä, joka on niin pieni tyttö ja tosi hyvässä kunnossa! Tuntuu, etten voi mennä sinne, koska alan itkemään kun nään sen naisen... Nyt joku personal trainer tänne!

Voi ei, mulle tulee niin usein toi norsu-fiilis. Mä oon jo laittautunut ja lähdössä ulos, on kivat vaatteet ja nätit meikit. Sitten katson peiliin ja huomaan miten paksulta näytän. Kokeilen eri vaatteita, vaikka niitten ensimmäisten piti olla hienoimmat vaatteet ikinä. Masennun, koska en voi peittää tätä millään ja ei tee mieli lähteä mihinkään. Jään vaan lamaantuneena kotiin istumaan. No, yleensä kyllä pääsen sitten lähtemään, mutta myöhässä, koska itseinhoon kuluu niin paljon aikaa. Jos kyseessä on jotkut juhlat tms, jossa syödään ja juodaan, ahdistus lähteä on vielä suurempi, koska tiedän että "pitää" juoda ja syödä jotain ja sitten taas vaan paisun ja paisun..... Ihan kamalaa.

kukkastyttönen, kertomuksesi tuntuu niin tutulta.

Mulla on kaverin häät lauantaina. Olen ostanut mekon 2 kk sitten vähän pienenä ja nyt se istuu hyvin laihtumisen myötä. Silti tunnen itseni pahimmaksi sotanorsuksi koskaan enkä tiedä, millä keinoin pystyisin vakuuttamaan itselleni, että olen ihan sievä, vaikka iso olenkin.

Olen vielä lupautunut laulamaan kuoron kanssa häissä, joten joudun ihan oikeasti ihmisten katseen alle. Epäilen, että joudun ottamaan vähän rohkaisua, etten livistä.

Mikä siinä onkin, että se oma peilikuva vaihtelee koko ajan?

sunnuntaina, 3. heinäkuuta 2011 klo 09:03 R&R kirjoitti:

"Lihavuus ja syömishäiriö ovat saman asian eri puolia. Elimistön ja psykologian kannalta ongelman ydin on sama, problemaattinen suhde ruokaan tai omaan kehoon, vieraantuminen luonnollisesta syömisestä."

Lainaus on otettu sydänliiton verkkolehdestä:
​ht​tp​:/​/s​yd​an​li​it​on​le​ht​i.​na​vi​go​.f​i/​le​ht​ia​rk​is​to​/s​yd​an​_5​_0​8/​ar​ti​kk​el​it​/a​rt​ik​ke​li​t_​li​st​as​sa​/f​i_​FI​/L​ih​av​uu​s_​ja​_s​yo​mi​sh​ai​ri​ot​_s​am​aa​_s​uk​ua

Minusta tuo on aika hyvä määritelmä.

Ei välttämättä,toiset ovat syömishäiriöisiä ja silti ovat laihoja ja esim minä olen aina ollut lihava,eli sukurasite! eikä minun ruokailutottumuksissa ole ollut mitäään vikaa vaikka olen ylipainoinen ollut aina kotonani syötiin alkukantaiseen tapaan eli neljä kertaa päivässä ja siihen aikaan ei ollut paljolti karkkia,sitäpaitsi olen syntyisin saaresta sieltä käsin käytii kaupassa joka toinen viikko! kun tavara alkoi loppumaan,ettei sitä määritettä edes sydäntautiliitto oikein ole laatinut,lihavuutta on niin monien syiden takana,ei kaikkiin liity syömishäriö! sekin minulla oli mutta siitä ei ole kovin kauaa!
Nykyihmiset ovat useasti syöppöjä laajan tarjonnan takia on kaikkea lihottavaa hiilarimössöjä,tai vehnä plättyjä,joita kutsutaan pizzoiksi!