Törkeitä kommentteja

Uskomatonta, mitä moskaa ihmiset suustaan päästävät!!!
Kyllä mäkin olen kuullut ylipainostani joskus joltain koltiaisilta, mutta nehän nyt huutelee kaikille kaikkea. Jos joku sattuu silmiin katsomaan ja sanomaan jotain että "ootpas lihava" tms, niin varmasti vastaan, päivästä riippuen: "no niin oonkin", "ei kai, vitsi mä en oo huomannutkaan", "ei kai?" tms..

Kerran yksi mummo rupesi kovaan ääneen puhumaan, että "hän ei ymmärrä kun tuollaiset vanhat lihavat naiset pitää hiuksiaan auki" olin silloin noin 25-vuotias, mutta mummo näki mut vaan takaapäin. Kyllä käännyin ja mulkoilin pikkasen pitkään takaisin!

Kyllä se sitten on kumma, että lihava ei saa ainakaan laittautua tai olla näyttävän kaunis, kyllä se nyt ainakin viimeistään ärsyttää niin että varmasti pitää jotain sontaa ilmoille sylkäistä!

Itse olen ammattinikin puolesta aina ihmisten ilmoilla liikkuessani huoliteltu, niin se jos kateutta aiheuttaa. Laihat kadehtii, että mites sitä nyt tollainen läski oikein uskaltaa noin näkyä ja olla nättinä! Lihavuuden kun pitäisi olla synonyymi rumuudelle!

Kyllä nuo teinit osaa, mutta niin osaa vanhatkin. Kerran kun tupsahdin pankin ovesta ulos, niin yksi mummo tuli sekunnissa vastaan rullaattorilla ja huusi niin että tienoo raikasi että "Voi voi kun pitäisi laihduttaa!" niin olin ällikällä lyöty tuntemattoman röyhkeydestä, mutta totesin takaisin "että vanhuus ei ole sullekaan näköjään tuonu viisautta" !

Tossa viimekesänä sattui seuraavaa:

Ystäväni ja minä -kumpikaan meistä ei ole kuin lievästi ylipainoisia, minulle kertynyt reisiin ja ystävälleni vatsaan- makasimme Yyterin rannalla ja sitten siihen tuli joukko nuoria. Yksi heistä sitten tokaisi että "Hei! Me ollaan taidettu tulla väärälle rannalle, kun täällä on hylkeitä." Että niin. Luuli varmaan ettei kuulla, mutta tuuli kantoi hyvin. Vähän jäi mietityttämään, mutta oli se tilanne silti jollain tavalla niin huvittava, että siinä vaiheessa, kun kaverini näytti järkyttyneeltä, itse nauraa käkätin siinä vieressä vatsa ihan krampissa.

Oon huomannut että ainakin nuoret tykkää ilveillä sellaisille, jotka näyttävät epävarmoilta. Lihava tai ei.

Kyllä sitä kuulee vanhempienkin ihmisten suusta kaikenlaista. Varsinkin sellaiset vanhemmat naiset joilla ei itsellään ole mitään paino ongelmia jaksavat naureskella toisten läskeille takanapäin. Töissä huomasin kuinka kyttäsivät toisten syömisiä ja kun tulin taukohuoneeseen eivät edes usein jutelleet.
Kaupassa taas huomasin että nuoret olivat paljon kohteliaampia kuin vanhemmat ihmiset. Tietysti jossain iässä on kiva irvailla joka asiasta, mutta kyllä ne vanhemmat naiset varsinkin ovat pahimpia irvailijoita.
Mulle aina lääkäri ehdottaa ensimmäiseksi painon pudotusta, vaikka olisi flunssa tai korvatulehdus kyseessä. Siksi en kovin pienestä menekään lääkäriin ennenkuin olen saanut 20 kiloa pois. Ehkä sitten on "oikeus" sairastaa ja olla kuin normaalit ihmiset sairaslomallakin.

maanantaina, 14. heinäkuuta 2008 klo 20:44 Rasmus kirjoitti:

sunnuntaina, 13. heinäkuuta 2008 klo 23:39 Marsa kirjoitti:

Sattuipa tänään kaupassa ollessa ihme juttu...
Naisihminen, ikää varmaankin jo yli 80, kysyi minulta, että uskonko jumalaan. Mietin kauan, mitä vastaan, sillä olisin sitten vastannut, kyllä, ei tai mitähän asia teille kuuluu, olisin saanut "valistusta". Vastasin hieman hitaasti, että joo-o, vaikkei asia nyt ihan näin ole. Mummo alkoi sitten puhua, että kun minä olen lihava. Ja että jos uskon jumalaan ja sanon jumalalle, että ota tämä liha pois, jumala ottaa lihan pois. Hän kertoi myös, että oli ollut 6 päivää syömättä ja laihtunut 5 kiloa. Hän ällisteli myös, koska olen lihava, että mitä ihmettä teen ruokakaupassa
Kunnioitan vanhoja ihmisiä, menipä hissi ylös asti tai ei, enkä avannut suutani ja sanonut, että anteeksi nyt....
Olin todella ällistynyt ja niin oli miehenikin.

Yritän suhtautua huumorilla, mutta tänään olin että ei * sentään!
No se siitä.

Toivottavasti sain lainata tämän Marsa? Herättää niin keskustelua...

Ymmärrän, että tuollainen loukkaa ja saattaa herkkänä hetkenä satuttaakin, mutta uskon, että se 80-kymppinen mummeli ei ollut tahallaan ilkeä, vaan hänellä saattaa olla Alzheimerintauti / Dementia ja silloin heistä tulee todella ilkeitä ja he sanovat kaiken mitä ajattelevat ja kaunistelematta. Terve ihaminen saattaa ajatella ihan samalla tapaa, mutta ei sano sitä ääneen, mutta Denentikko sanoo sen ääneen ja vielä usein oikein julistaen, että kauheeta, kun tuo nainen on iso tai muuta sellaista. Itselläni on tästä kokemusta, kun käyn Dementiakodissa äitiäni katsomassa niin siellä on muutama, jotka joka kerta muistaa sanoa, että katsokaa, eikä olekin lihava ihminen, oletteko ennen nähneet noin lihavaa, vaikka varmasti ovat nähneet isompiakin.

En loukkaannu siitä lainkaan, mutta olen todella tyytyväinen, että satuin katsomaan telkkarista sellaisen ohjelman dementikoista,
" Kun minuus häviää " . Siinä mies hoiteli vaimoaan, joka oli dementoitunut ja siinä kahvipöydässä vaimo yhtä äkkiä kysyy kylään tulleelta tuttavalta, että kuinka paljon sinä olet oikein lihonut, että miten olet antanut itse lihoa tuollaiseksi ja se kylässä ollut nainen ie suinkaan ollut mitenkään hirveen lihava, mutta jonkun verran pyöreä.

Heti kun olin katsonut tämän ohjelman niin juttelin lapseni kanssa tästä ja halusin, että hänkin katsoo sen, koska hänen mummo on dementoitunut. Kysyin häneltä, että onko mummo koskaan sanonut sinulle mitään ns. ilkeää niin pitkä suostuttelun jälkeen lapseni sitten sanoi,että on mummo kerran kysynyt, että oletkos lihonut ja lapsemme siihen, että kuinka niin , niin mummo li vastannut, että kastselin vain, että pehvas on niin kovasti levinnyt ja lapsemme oli silloin 15-17 -vuotias ja täysin normaalipanoinen.

Juttelimme asian ja tyttäremme sanoi,e ttä oikein hyvä, että kerroit hänelle, kun hän oli kovasti sitä ihmetellyt, että miksi mummo oli hänelle niin rumasti sanonut.

Nyt hän ymmärtää sen vielä paremmin, kun käymme siellä dementiakodissa ja siellä kuullut näitä kommentteja useasti niin minulle kuin muillekin sanottavan. Häneltä ne mummelit kyselevät, että mitäs vikaa hänessä on, kun ei ole miestä vieläkään saanut. Nimenomaan saanut oli sanamuoto.

Että oiskohan tällaisesta kysymys. Toivottavasti, koska silloin se on helpompi aina ymmärtää, kun löytää järjellisen selityksen. Eihän se sitä kivuttomaksi tee, mutta ehkä kipu hellittää herkemmin, kun voi ottaa ymmärrystä mukaan.

Kyllä näitä kommentteja ja silmäyksiä olen saanut minäkin osakseni, pituus 176cm paino 130kg eli raskaan sarjaan painija.

Töissä muuan katsoi merkitsevästi, kun tartuin yhteen kahvipöydässä tarjolla olleeseen suklaakonvehtiin tässä taannoin.

Ja aika usein jotkut tiedustelevat varovasti, että oletkos toista lasta ajatellut. Epäilyttävää, kun mahani näyttää, kuin olisin just synnyttämään lähdössä, pitäähän se varmentaa...

Ja entäs yksi puolituttu, jonka tapasin kauppakierroksen jälkeen. Ostoskärryissäni komeili peräti 3 muovikassia, viikonloppu oli tulossa. Niin tämä katsoi kassejani silmät pyöreinä ja päivitteli kassimäärää. Piti sitten selostus antaa, kuinka taloudellisena ihmisenä en tykkää ruokakaupassa asioida kuin 1 x viikossa...ei tainnut uskoa.

Ja muuan kollega toitotti kahvipöydässä, että kyllä sen potilaan pitäisi hakeutua terapiaan, kyllähän noin mahdoton lihavuus kertoo psyyken ongelmista. Ja minä vedän samaan aikaan poskia lommolle ja vatsaa sisään...Tuntuu olevan näiden laiheliinien asia ottaa asiakseen huolehtia meistä holtittomista ja tunnevaurioisista törpöistä, jotka on itsensä päästäneet lössähtämään.

On se kiva, kun ympäristö huolehtii. Itse, kun en ole ennen huomannutkaan läskejäni.....

Mulle ei ole kyllä yksikään lääkäri sanonut että pitäisi laihduttaa. Onneksi.

Oon kyllä niin tervekin ettei paljoo ole lekurilla tarvinnut poiketa.

minäkään en ymmärrä sitä miksi ihmisiä haukutaan heidän painonsa takia jokainen on sellainen kun on eikä voi sille mitään ja minun mielestäni on parempi että on lihaa luitten päällä kun että on ihan aneeminen mutta tämä on vaan minun mielipide toivon että kaikki ihmiset saa olla sellaisia kun on

Ollessani vielä hoikka ja nuori (nyt enää nuori ) eräs työkaverini heitti pullaa kahviosta ostaessani: "eiks sun pitäis ajatella sun linjojas?". Tokasin siihen yx kantaan että:"Lähinnä ajattelin että nää muodot pitää säilyttää". Hiljeni se kaveri ainakin

Paras (pahin?) oli kuitenkin ex-työterveyslääkärimme, joka muisti joka välissä huomauttaa että tarttis vähän laihduttaa. Aiemmin tässä ketjussa joku mainitsi lääkärin kommentesita rasitusvammoihin liittyen. Tämä meidän lekurimme myös minulle muisti mainita, että juokseminen olisi helpompaa jos painoa pudottaisi - mikä kyllä on ihan tosi tänä päivänä, mutta silloin kun hän sen sanoi, painoin noin 10 kg vähemmän kuin nyt ja olin treenannut pitkää matkaa jo yli vuoden päivät Tosin tokaisi se samainen lääkäri mun lenkkikaverilleni että "ei noin vanhana kannattaisi alkaa reuhtomaan", kaveri oli silloin 35..

No ko. lääkärille oli helppo sanoa että katopas peiliin ennenkuin alat muille puhumaan. Oli meinaan sen verran tuhti setä ettei sormet meinanneet mahan yli näppäimistölle ylettää. Ja tosiaan oli, kuoli joku aika sitten, äkilliseen sairaskohtaukseen. Liekö liikalihavuudella ollut osuutta asiaan