Isot rinnat

OIsko kellään suositella hyviä, napakoita urheiluliivejä, jotka ei maksa omaisuutta..

Haulla löytyy keskustelu "Tukevat liivit rintavalle lenkkeilyyn", kannattaa lukea se ketju.

Tulipa hankittua sitten vihdoin urheilurintsikat. On sen verran liikuntaa tullut lisättyä, että olivat välttämättömyys, mutta kyllä se rahattoman opiskelijan budjettia kirpaisi kun jouduin 65e niistä pulittamaan (urheiluliikkeestä ostin, mutta siltikään ei ollut helppoa löytää sopivia). Onneksi vanhemmilta sain siihen sponssausta, koska muuten olisi pitänyt jättää hyllyyn. En kuitenkaan ihmettele, että tollaisia hintoja joutuu makselemaan kun sopivimmaksi kooksi sovittui 85FF . Itselle siis suuri yllätys, koska aiemmin olen pitkään mennyt koolla 90E ja nyt viime aikoina muutamat rintsikoistani ovat alkaneet käydä liian suuriksi kymmenen kilon laihtumisen myötä.

Muutenkin on kyllä aivan tuskaista välillä tää miun rintsikoitten hankkiminen, varsinkaan kun ihan hirveitä summia ei oo niihin laittaa ja en vaan osaa elää niin, että ois vain yhdet tai kahdet käytössä. Juuri ja juuri on riittäneet perusvaatekauppojen isot mallit välillä, joten niistä suurimmaksi osaksi hankkinut liivejäni. Changen mallit eivät miulle sovi lainkaan, taitaa yhdet ihan ok:t olla sieltä. Ongelma on se, että ne jotka mahtuu nousee ihan liian korkealle kupista, joten puolet jäis näkyviin kun oon aina pitänyt suht avonaisia paitoja.

Viime aikoina on muutenkin ollut mahdoton tissikriisi meneillään, koska ei sitä vaan voi oikein tuntea ylpeyttä omasta rintavarustuksestaan kun kaksvitosena (ja jo monta vuotta tätä aiemmin) on rinnat osoittaneet maata kohti

Isoista rinnoista "kärsitään" täälläkin. Mä löysin Dallasissa ollessa ihana merkin joka teki myös rintsikoita meille vähän kookkaammille. Tilasinkin nyt sitten sieltä taas uuden satsin rintsikoita ja vahingossa yhet olikin liian isot. Eli jos joku kaipailis sellasii t-paita rintsikoita jotka tukee hyvin ja on koko 40H Jenkki koissa niin multa lähtis halvalla. Mulle oikee koko olikin tuo 40G ja onneksi ostin suurimman osan rintsikoista sen kokosena.

Mä inhoon sitä kun vaatteet ois muuten sopivia mutta sitten rintojen kohalta ei toiveitakaan että menis kiinni

Minun rintani ovat nykyään "vain" kokoa 80-85D/E, mutta ärsyttää silti, kun en vieläkään rintavarustukseni takia mahdu yhteen ihanaan mekkoon, jonka ostin jo syksyllä alennusmyynnistä tavoitemekoksi. Kohta se onkin sitten joka paikasta muualta liian iso (onneksi sen kanssa voi kuitenkin käyttää vyötä), mutta tissien kohdalta ei nouse vetoketju ylös asti. Onhan tuota selkäläskiä joo jonkin verran vielä, mutta ei nyt mitenkään mahdottomasti :/

Onpas NIIN tuttu ongelma tuo Naamiksen mekkodilemma. Minulla on kyllä selkäläskiäkin vaikka kavereille jakaa (ja mieluusti jakaisinkin ) mutta isompi ongelma on tuo rintavarustus. Minä olen kyllä nyt pienennysleikkausjonossa ja koko ajan saan vahvistusta että sinne kannatttaa mennä, lähinnä näiden vaivojeni takia. Mutta tietenkin myös mekkojen...

Kun vaan saisin pudotettua jokusen kilon ennen sitä. Tiukkaa vaan tekee...

En halua nyt lannistaa/pelotella, mutta jo kahdella kaverilla on ollut ongelmia leikkauksen kanssa. Toiselle tuli jälkikomplikaatioita, haavat tulehtuivat pahasti ja olivat todella kipeät todella pitkään. Sitä vierestä seuranneena alkoi mietityttää..Toisella tuli leikkauksessa komplikaatioita, siitä en viitsi sen tarkemmin puhua. Mutta siis sai kyllä oman kannan kääntymään,en halua leikkaukseen. Tiedän että hoikimmillanikin rintani ovat olleet ja tulevat olemaan E-kupit, mutta minkäs teet. Ainakin mies tykkää.

On harmillista kuulla, että ystävilläsi on tullut ongelmia leikkausten kanssa. Tokihan leikkauksen kanssa on aina mietittävä tarkkaan, riskit kun ovat aina olemassa, ja toipumisaika pitkä vaikkei ongelmia tulisikaan.

Itse kävin rintojenpienennysleikkauksessa noin kolme vuotta sitten, ja oon ollu ihan tyytyväinen. Esteettisesti tulos ei nyt ole mikään huippu, mutta niskakivut ovat olleet tiessään, ja se on pääasia, en pitänyt leikkausta varsinaisena kauneusleikkauksena, vaan terveydelliset syyt painoivat kyllä enemmän vaakakupissa. Ja menisin kyllä uudestaan, jos nyt pitäisi valita. Mutta muistan kyllä empineeni ennen leikkausta aika kauan, koska ei ollut kokemusta leikkauksista tai nukutuksesta ennestään.

Tsemppiä kaikille leikkaukseen menijöille tai sitä miettiville! Kokemuksista saa kysellä, jos jotakuta askarruttaa.

Itse olen leikkauskomplikaation kärsineenä koko ajan ollut epäröivällä kannalla tuon rintojenpienennysleikkauksen suhteen. Olen kuullut sekä upeasti menneitä tarinoita että sitten niitä toisia. Leikkauksessa kuin leikkauksessa on aina riskinsä, sehän on selvää ja ilman näitä terveyspulmia en todellakaan lähtisi edes ajattelemaan pienennysleikkausta. Vaa'assa painaa siis nämä toistuvat säryt ja jumit, niska-kaula-nielu -alueiden ongelmat mutta myös psyykkinen haitta, joka nuorempana oli se suurin ongelma. Juuri sitä pohdin että onko oma ensisijainen motiivini juurikin tuo esteettinen puoli, voisi hankkia kivempia vaatteita... ja se saa epäröimään että olenko menossa kauneusleikkaukseen. No nyt taas reilun kahden vuorokauden kipuhelvetin kärsineenä olen taipuvainen ajattelemaan toisin... jos edes joku näistä kerroista jäisi väliin.

En tiedä vieläkään lopullisesti miten suhtautua asiaan... viimeistään kiun kutsu leikkaukseen tulee se on mietittävä. Tämä on nyt ainoa mahdollisuuteni, toista ei varmastikaan tule joten siksi asiaa täytyy todella punnita. Luulen, että kaikesta pohdinnastani huolimatta menen leikkaukseen. Katsotaan mitä tuleman pitää.

Itse kävin rintojenpienennysleikkauksessa noin kolme vuotta sitten, ja oon ollu ihan tyytyväinen. Esteettisesti tulos ei nyt ole mikään huippu, mutta niskakivut ovat olleet tiessään, ja se on pääasia, en pitänyt leikkausta varsinaisena kauneusleikkauksena, vaan terveydelliset syyt painoivat kyllä enemmän vaakakupissa. Ja menisin kyllä uudestaan, jos nyt pitäisi valita.

Olen taipuvainen ajattelemaan kuten schatje tuossa kommentissaan. Kipujen väheneminen olisi se paras juttu, viis siitä vaikkeivat rinnat täydelliset olisikaan, eiväthän ne ole sitä nytkään.

Moikka moi taas pitkästä aikaa. Oon välissä laihdutellu FitFarmin tuella ja ajattelin tulla tänne vielä vertaistukea taas saamaan.

Kirjoittelin tuolla alkuvuodesta jännittynein fiiliksin, että haluaisin leikkaukseen. Pääsinkin siihen ja lokakuun puolessa välissä oli toimenpide. Leikkaus kesti kolme tuntia. Aluksi mietin sen jälkeen, että mihin oon itseni laittanut, kun niin kipeinä oli paikat, mutta siitä kipu hellitti sitten pikkuhiljaa viikkojen myötä.

Olen ollut todella tyytyväinen. Pieni arven liikakasvu ei mun mielestä menoa haittaa, kun aina voi ostaa sen malliset bikinit, että ne ei näy. Liikkuminen on paljon helpompaa, olo on muutenkin paljon helpompi kaiken kaikkiaan! Tuota arven hienoista liikakasvua huolimatta mulla ei sen suuremmin oo mitään ollu/tullu. Toisessa rinnassa haavat parani vähän hitaampaa, kun sulavat tikit tuppas päätä haavasta joka ei sen vuoksi päässyt umpeutumaan. Ei siis mitään isoa.

Voin lämpimästi suositella, jos joku sellaiseen halajaa.