Lääkkeiden vaikutus painonhallintaan

Mites vieroitusoireet lopettaessa? Eri keskustelufoorumeilta olen kuullut kokemuksista laidasta laitaan.

Onko jollakulla kokemuksia Seronilista? Se on siis fluoksetiinilääke.

keskiviikkona, 8. helmikuuta 2012 klo 19:56 d&c kirjoitti:

Onko jollakulla kokemuksia Seronilista? Se on siis fluoksetiinilääke.

Joo, oon syönyt sitä nyt n. reilu 4 kk, tosin ihan minillä annoksella. Ei mulla ainakaan plussaa ole painoon tullut ja ennemminkin tuo on hillinnyt syömisiä ja nälkää kuin lisännyt. Aineenvaihduntavaikutuksista/ vaikutuksesta laihtumiseen en toisaalta osaa mitään sanoa, koska en aktiivisesti laihduta, vaan etsin luonnollista syömisten hallintaa ja sitä kautta painon putoamista, jos hyvin käy. (Oletan siis, että tarkoitit tuota ketjun otsikon kysymystä, et lopettamista, josta viimeisimmissä viesteissä on puhuttu).

Olen ketjua lueskellut enkä huomannut särkylääkkeitä mainittavan, ainakaan pikalukaisun perusteella.

Huomasin kuukausi takaperin, että naproxen (pronaxen, miranax) nostaa minulla painoa jo viikon käytön jälkeen jopa 5 kiloa. Nestettä taitaa olla, mutta masentavaa kuitenkin.
Ihan normi buranakin tekee samaan minulla, mutta vähän vähemmän - sellaiset pari kiloa. Tai sitten johtuu lihasrelaksantista (sirdalud), jota myöskin käytän. Tai ehkä se on tämä yhdistelmä.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia tai tietoa miksi näin on?

siru-89: Minulla siis tavallaan Seronil hillitsi syömistä, mutta annoksen nostamisen myötä on paino vain noussut. En löydä muuta syytä kuin lääke, jonka nyt ajattelin lopettaa joksikin aikaa ja katsoa, mitä tapahtuu.

Mulla ainakin lääkkeet nostaa painoa,sanoo lääkärit/asiantuntija mitä hyvänsä!

Esim otan iltapäivällä panacodin niin iltapainoon tulee aamulla puoli kiloa plussaa vaikka yleensä on toistepäin...

Ite olen syönyt vahvoja psyykenlääkkeitä 7 vuotta. Suurimmillaan lääkkeitä saattoi mennä kymmenenkin tablettia päivässä ja coctaili oli melkonen kun meni "miljoonaa" eri lääkettä. Osastohoidossa ollessani avo-osastolla söin kokeiluna zyprexaa jolloin paino nousi muutamassa viikossa 10kg. Ruokahalu oli todellakin muuttunut pohjattomaksi ja lähestulkoon täysi liikkumattomuus ja paikallaan oleminen ei auttanut asiaa. Se lääke jätettiinkin sitten pois. On ollu mielialaa tasaavia monenlaisia ja psykoosilääkkeitä, masennuslääkkeitä, rauhottavia, unilääkkeitä montaa sorttia. Paino vuosien mittaan hiipi tuonne 80 kiloon. Jossain vaiheessa tiputin 10kg jotka tuli bumerangina takasin. Elämä on ollu pelkkiä tekosyitä joilla on yrittäny selittää ylipainoansa, aina se oli että ne lääkkeethän siinä on. Kunnes sitten otin itteeni niskasta kiinni oikein kunnolla ja tekosyyt loppu siihen. Tein itselleni selväksi että on aivan turha rutista ylipainostansa ja syyttää pelkkiä lääkkeitä kun nehän eivät sisällä mitään kaloreita itsessään jotka sitä painoa nostaisivat, sen painon nosti liikkumattomuus, joka sekin oli aina tekosyihin vetoamista kun ei vain tullut lähdettyä koskaan edes pienimmälle kävelylenkille, sekä kaikki ylimääräiset herkut ja epäterveelliset suupalat jotka olivat tarkemmin ajatellen tulleet vain pahaksi tavaksi. Vaikka monet lääkkeet lisäisivätkin ruokahalua niin paljon on myös kiinni omasta tahdonvoimasta ja elintavoista. Jos siihen loputtomaan nälkäänsä vetasee toistuvasti sokeria, rasvaa sekä suolaa yllin kyllin sisältäviä ruokia/herkkuja/suupaloja niin siinäkin on oikeastaan vain kyse omasta valinnasta, ei lääkkeen lisäämä ruokahalu tai aineenvaihdunnan hidastuminen muuta ihmisen omaa harkintakykyä tai ylipäänsä kykyä tehdä valintoja. Jos nälkänsä tyydyttää terveellisellä ruoalla ja kevyillä välipaloilla niin silloin voi syödä useamminkin päivässä jos se todella on kovan nälän vuoksi tarpeen. Sanotaankin että on terveellisempää syödä vähän kerrallaan ja useammin kuin pitää pitkiä ateriavälejä. Minulla on tällä hetkellä lääkkeet aivan minimissä mutta yksi on jäljellä joka saa näläntunteen heräämään noin tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta vaikka ennen sitä olisi ottanut täyttävän iltapalan. Lääke on kuitenkin niin hyvä ja sen avulla saa nukuttua ja se tasaa mielialaa niin hyvin että en luovu siitä. Olenkin alkanut tekemään niin, että jätän päivälle hiukan enmmän kalorivajetta että voin syödä jotakin pientä lääkkeen oton jälkeen juuri ennen nukkumaan menoa eikä silti tule mitään ylilyöntejä. Hyvin on toiminut, sillä paino on tasaisesti tippunut. Kun miettii mitä suuhunsa laittaa on sillä pelastettavissa ja paljon. Lääke ei itsessään lihota, se on ihminen itse joka sitä ruokaa sinne suuhunsa mättää! Joten ennen kuin laittaa kaiken painon nousun lääkkeiden piikkiin, vaikka ruokahalu olisi noussut kuinka, kannattaa mennä hieman ajassa taaksepäin ja miettiä että minkälaisella ruoalla sen näläntunteen on tyydyttänyt. Sipsit, keksit, pullat, leivokset, ranskanleipä, irtokarkit, hampurilaiset, ranskalaiset, lista on loputon, eivät ole järkeviä välipaloja eikä korvaa normi ruokaa. Ja se että jos vanhasta tottumuksesta mättää kaksi lautasellista ruokaa sen sijasta että oikeasti tyytyisi yhteenkin normaaliin annokseen, on siinäkin mennyt pieleen jotakin. Tämä ei ole mikään arvostelu ketään kohtaan, eikä tuomio tai että luulisin tietäväni muka kaikesta kaiken, sattuu vain kokemuksen syvä rintaääni tässä puhumaan siitä mikä on minulle osoittautunut faktaksi. Kaikista asioista on jokaisella oma mielipiteensä, ja tässä tuli minun näkökulma. Ihan hyvä jos joku tästä saa jotain mietintämyssyyn laitettavaa .

tiistaina, 21. helmikuuta 2012 klo 22:23 hinanaa kirjoitti:

Kun miettii mitä suuhunsa laittaa on sillä pelastettavissa ja paljon. Lääke ei itsessään lihota, se on ihminen itse joka sitä ruokaa sinne suuhunsa mättää! Joten ennen kuin laittaa kaiken painon nousun lääkkeiden piikkiin, vaikka ruokahalu olisi noussut kuinka, kannattaa mennä hieman ajassa taaksepäin ja miettiä että minkälaisella ruoalla sen näläntunteen on tyydyttänyt. Sipsit, keksit, pullat, leivokset, ranskanleipä, irtokarkit, hampurilaiset, ranskalaiset, lista on loputon, eivät ole järkeviä välipaloja eikä korvaa normi ruokaa. Ja se että jos vanhasta tottumuksesta mättää kaksi lautasellista ruokaa sen sijasta että oikeasti tyytyisi yhteenkin normaaliin annokseen, on siinäkin mennyt pieleen jotakin.

Tätä olen monesti miettinyt, kun ihmiset syyttävät lihomisestaan esim. yhdistelmäehkäisypillereitä. Tottahan se on, että useilla lääkkeillä on ruokahalua lisäävä vaikutus, mutta kuten hinanaa sanoi, on pitkälti itsestä kiinni millä sitä nälkäänsä hoitaa pois. Söin aikoinani kortisonikuurin ja tiesin sen lisäävän ruokahalua. Se silmitön nälkä tuli silti täytenä yllätyksenä! Olisin voinut syödä tunnin välein - ja ihan tavallista ruokaa. Tajusin kuitenkin, että kyse ei ole "oikeasta" nälästä, koska olin syönyt päivän mittaan normaalisti. Vatsan kurinaa ei kuitenkaan ollut mukava kuunnella, joten pilkoin reilusti kasviksia (porkkanaa, kurkkua, paprikaa...) ja dippasin niitä johonkin kohtuullisen kevyeen dippiin. Nälkä siirtyi mukavasti. Kortisoni kerrytti nestettä, mutta kun neste oli poissa, eli painoa ollut tullut aiempaan verrattuna yhtään enempää.

Psyykelääkkeistä mulla ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta monien käyttäjien suusta olen kuullut tuon näläntunteen lisääntymisen olevan erittäin harmillinen sivuvaikutus.

En ole koskaan tullut ajatelleeksi esim. Miranaxin keräävän nestettä. Tosin syön lääkettä vain satunnaisesti migreeniin, mutta täytyypä alkaa seuraamaan tilannetta. Itse koen olevani melko herkkä keräämään turvotuksia vaikka mistä syistä.

Nyt on meneillään cipralexin lopettaminen vähitellen, lääkärin ohjeiden mukaan. Olo toistaiseksi ihan hyvä, pientä hetkittäistä huimausta lukuun ottamatta. Huhtikuun alusta sitten ilman mielialalääkkeitä. Johan tässä melkein viisi vuotta niiden kanssa on vierähtänytkin.

Edelleen kaipailisin muiden kokemuksia mielialalääkkeiden lopettamisesta.