USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET ravinnosta

Minä ehdotan että jokainen hyväksyy viikolle 5-10 keltaista/punaista pallukkaa. Niitä on kuitenkin viikolle jaossa 28 kappaletta. Se on hyvää syömistä ja paaaljon parempaa syömistä kun suomalaisilla keskimäärin. Mutta olennaista olisi minusta myös että pallukoiden paikat vaihtuvat ettei joka päivä ole sama asia pielessä joka kielisi että jossain on systeemaattisempi ongelma.

Kaikki vihreänä joka päivä ei kuulostaa ollenkaan hyvältä. Kuulostaa juuri siltä monesta tuntuukin. Pakonomaiselta, ahdistavalta ja tavalla tai toisella pykälän häiriintyneeltä syömisen kannalta.

Hei,

ei tuo ihan hirveästi auta terveyttä sillä auringonkukkaöljy on öljy, joka ratkaiseen huonosti terveysongelmiamme.

Suomalaiset tarvitsevat enemmän kertatyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä omega-3 rasvahappoja, mutta auringonkukkaöljy on kovin omega-6 painotteinen. Sitä saamme jo nyt yllin kyllin ja terveyden kannalta voisi olla jopa ongelma saada sitä enemmän, sillä omega-3/omega-6 rasvahappojen suhde on eräs terveystekijä ja se on nykyiselläänkin liikaa kallellaan omega-6 suuntaan.

Rypsiöljy olisi omega-3 painotteinen öljy ja oliiviöljy taas kertatyydyttymättömiin painottunut ja näistä on meille enemmän iloa.

Hyvin todennäköisesti ei ole kaikkia ravinteita. Mutta laatupallukoiden tehtävä ei ole taata kaikkia vitamiineja ja mineraaleja - niiden tehtävä on pitää huoli, että syödään sellaista ruokaa josta normaaleilla syömismääräillä tai kohtuullisilla energiavajeilla saadaan ravinteikasta ruokaa - sekä vitamiineina ja mineraaleina sekä sellaisina hyötyaineina joita mistään muualta ei saa (esim. pillereinä). Samalla laatupallukoissa korostuu painon kannalta keskeiset asiat.

Metsään menee jos hedelmiä välttelee fruktoosin vuoksi.

Fruktoosi on havaittu tutkimuksissa haitalliseksi SUURISSA määrin ja Amerikassa se on helppoa sillä heidän käyttämänsä makeuttaja sokerin sijasta on pääsääntöisesti fruktoosipohjainen sokeri. Muistaakseni 90-95% amerikkalaisten fruktoosista tulee limuista ja muista kuin hedelmistä. Ja ne ongelmalliset määrät on yli 15% energiaa fruktoosista joka on aika mieletön määrä mutta kyllä se amerikkalaista limua juomalla täyttyy.

Hedelmistä saatua fruktoosia ole saatu kiinni terveysriskeihin vaan hedelmät liittyvät terveyshyötyihin. Älkää nyt ihmeessä siis hedelmiä kartelko. Se 1-3 hedelmää päivässä on aina järkevää.

En kyllä keksi oikein yhtään hedelmää, mitä pitäisi rajoittaa jos käyttö on yhteensä vaihtelevasti hedelmiä luokkaa 1-3 hedelmää päivässä - edes avocadoa. Tulee vähän mieleen vanhat ajat jolloin banaania ei suositeltu laihduttajalle lihottavana hedelmänä... Tuo on tuollaista kaloripohjaista ajattelua joka ei ota huomioon monia muita painoon vaikutavia tekijöitä.

Kuitu on tietynlainen yleismittari kuvaamaan elintarvikkeissa olevia lukuisia terveydelle, hyvinvoinnille ja laihdutuksille olennaisia ainesosia - vitamiinien- ja mineraalien määrää, matalaa glykeemistä indeksiä, antioksidatiivisuutta jne. Eli vaikka kuitua ohjelma laskee, niin pelkästään kuitua ei oikeasti haeta vaan paljon muutakin. Noin yleisestikin kun puhutaan kuitupitoisten viljatuotteiden terveysvaikutuksista niin suurin osa hyödyistä ei tulle kuiduista vaan muista komponenteista - asia on vain helppo ilmaista kuidun kautta.

Mistä tullaankin siihen käytännön johtopäätökseen, että vaikka leseillä ja muunlaisilla kuitulisillä kuidun päivittäisen saannin kattaa helposti, niin sitä ei tarkoiteta. Toki leseissä on joitakin haetuista ominaisuuksista, mutta ei kaikkea - joten ihan normiruuista tuo sopiva määrä olisi tarkoitus hakea. Jos se ei tule täyteen, niin ehkä se indikoi vielä pieniä parannuksen paikkoja kasvisten tai kuitupitoisten viljatuotteiden määrässä.

Leseet ovat hyvä lisäys, jos tarkoitus on hakea pelkästään kuitua esim. ummetuksen ehkäisyyn.

Riippuu herkkupäivästä. 4000-5000 kcal herkkupäivä syö helposti koko viikon vajeet. Olennaisesti maltillisempi herkkupäivä ei estä laihtumista.

Herkkupäivien ongelma tuppaa olemaan usein se että niihin latautuu niin paljon odotuksia ja ruokahimoja, että tuo 4000-5000 voi mennä helposti. Siksi useammin viikossa herkkuja, mutta sallivammin ja kohtuullisemmin on harkinnan arvoinen vaihtoehto. Ja useimmille parempi.

Kahvin jälkeen itse asiassa ei tarvitse juoda mitään kummempaa. Kahvin nestettä poistava vaikutus on enimmäkseen myytti - se poistaa sitä hyvin vähän ja kahvi lasketaankin täysin päivittäiseen nestemäärään.

Lisää tietoa juomista uusissa juomasuosituksissa täällä:
​ht​tp​:/​/w​ww​.k​tl​.f​i/​po​rt​al​/s​uo​mi​/t​ie​to​a_​te​rv​ey​de​st​a/​el​in​ta​va​t/​ra​vi​ts​em​us​/s​uo​si​tu​ks​et​_j​a_​to​im​en​pi​de​oh​je​lm​at​/r​av​it​se​mu​s-​_j​a_​ju​om​as​uo​si​tu​ks​et​/

Lähtisin siitä, että nutripatukat ovat samalla viivalla muiden "herkkujen" kanssa ja niihin pätee herkkupallukan max 100 g päivässä raja. Eli 2 patukkaa päivässä menisi jo yli.

Ja herkkuhan tuo on, vaikka hiukan proteiinia ja vitamiineja onkin lisätty. Mutta silti pääasialliset valmistusaineet ovat glukoosisiirappi ja suklaa eli ei tuotetta terveelliseksi tai kevyeksi voi sanoa.

Itseasiassa kaikki vastaavat makeistyyppiset, joskin ravintoaineilla rikastetut suklaa- ja välipalapatukat kirjautuvat Kiloklubin ohjelmassa herkkupalloon. Patrik tuossa jo kertoilikin syitä.

Keskustelupalstoilla on jonkun verran ihmetelty nestemäisten tuotteiden/juomien kirjautumista ns. herkkupalloon. Oikeastaan mainittuja suklaapatukoita koskevat pitkälti samat pääperiaatteet: kyse on kuitenkin hyvin energiapitoisista, kylläisyysvaikutukseltaan melko heikoista elintarvikkeista, joiden raaka-aineissa on tehty usein monia kompromisseja säilyvyyttä ja makua parantaakseen (sokerit, tyydyttyneet ja trans-rasvat jne).

Osa asiakkaista on ihmetellyt herkkupallon ehdottomuutta, mutta eipä se oikeasti sitä ole. Herkkupallo ei niinkään jaa elintarvikkeita "hyviin" ja "huonoihin", vaan toimii pikemminkin käyttömäärien ohjaajana sallien sen 100 g /pvä. Ruoan laatu näkyy sitten muissa laatupalloissa. Kulutuksen ohjaamisen kautta laatupallo siis ohjaa kohti suurempaa kylläisyysvaikutusta ja usein myös laadukkaampaa ruokavaliota.

Suklaapatukkaesimerkissä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun usea patukka on painoltaan reilusti alle 100 grammaa ja mikäli vielä esimerkiksi vaikkapa runsasproteiininen ja vähäsokerinen, vihertänevät laatupallot kokonaisuudessaan varsin mukavasti. Laatupallo siis kertoo, että vaikka patukka saattaakin täyttää laadulliset kriteerit ja saada muut laatupallot vihertämään, ei ole kovinkaan mielekästä nauttia päivittäin useampaa patukkaa (>100 g). Loogista, eikö?

Kun puhutaan pelkästään rasvan laatuominaisuuksien muuttumisesta ja lämpöoksidaatiosta, oliiviöljyn voi sanoa pääsääntöisesti olevan paistamiseen paremmin soveltuva, kuin esimerkiksi rypsiöljy. Tämä johtuu lähinnä siitä, että oliiviöljy sisältää eniten kertatyydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat suhteellisen stabiileja kuumennettaessa. Rypsiöljyn monityydyttymättömät rasvahapot taas hapettuvat herkimmin. Rasvojen laatuominaisuuksia suojaavat myös kasviöljyjen luontaiset antioksidantit, kuten mm. tokoferolit, sterolit ja polyfenolit. Oliiviöljyn runsaat antioksidanttiyhdistepitoisuudet suojaavat sitä lämpöoksidaatiolta merkittävästi.

Kuumennuksessa muodostuvia aldehydejä on havaittu muodostuvan rypsiöljystä enemmän, kuin useista erilaisista oliiviöljyistä. Öljyn monidyydyttymättömien rasvahappojen suhteellista osuutta voidaan pitää aldehydien muodostumisen yhtenä keskeisenä indikaattorina. Rasvahappoprofiililla lienee kuitenkin siis suurempi vaikutus lämpöoksidaatioon, kuin öljyn sisältämillä antioksidanttipitoisuuksilla.

Yksinkertaistettuna, oliiviöljyn on usein havaittu olevan lämpökäsittelylle erittäin stabiili ja useista kasviöljyistä stabiilein.

Mikroaaltokuumennuksella taas on minimaalisia vaikutuksia polyfenolipitoisuuksiin.

Yleisesti ottaen, tutkimuksissa käytetyt lämpötilat ja etenkin kuumennusajat ova olleet suhteellisen pitkiä verrattuna perinteisiin kotikeittiömenetelmiin. Usein puhutaan useiden tuntien kuumennusprosesseista. Monet useampaan potenssiin epäsuhteellisesti korostuneet johtopäätökset kuumennuksen vaikutuksista öljyjen laatuominaisuuksiin ovatkin ekstrapoloitu näistä tuntikausien mittausten datasta.

Pääsääntöisesti tyypillisillä ~kymmenminuuttisilla kuumennuksilla on hyvin vähäisiä vaikutuksia öljyn laatuominaisuuksiin. Näin ollen kannattanee pitäytyä Maijan suosittelemissa makuaspekteissa - käyttää siis kutakin öljyä siinä tarkoituksessa, joissa kokee sen makuominaisuudet miellyttävimmiksi.

Tilanne on tietysti vaikeampi. Mutta ei tässä oikein ole oikotietä vaan kasviksien syöntiä kannattaa pyrkiä lisäämään omien mahdollisuuksien puitteissa. Eli pyri syömään niitä kasviksia, hedelmiä ja marjoja joita pystyt - kuumenettuna tai tuoreena. Kuulostaahan tuo vähän naiivilta, mutta eipä siihen oikein muuta vastausta ole.

Vähäisempi käytettävissä oleva valikoima toki hankaloittaa arkea ja lisää kyllästymisen riskiä - mutta tästä ei kannata masentua sillä toisaalta voi ajatella että jokaisella on oma erikoisvaikeutensa painonhallinnassa. Sinulla se on laaja-alainen allergia, jollakin liikuntarajoite ja jollakin jokin muu. Ja silti aina voi onnistua painonhallinnassa.

Painonhallinta ei ole kuitenkaan pelkästään kasviksista kiinni vaikka tärkeitä ovatkin. Ehdotankin, että panostat alussa siihen että saat muut laatupallukat vihreiksi ja hiljalleen kartoittelet myös keinoja joilla se kasvispallukkakin jonain päivänä vihertää.