Miten oppia syömään herkkuja kohtuudella?

Moikka kaikki!


Meikäläisellä on todella vaikea ongelma. Ne herkut. Muuten syön perusterveellisesti ja annoskoot ovat sopivia, mutta herkkumäärä ei ole yhtään klubin suosituksen mukainen. Alan olla aika epätoivoinen, sillä nimenomaan herkut ovat este painonpudotukselle, niitä on sen verran paljon että laihtuisin tosi helposti ilman niitä.

Miten olette saaneet herkunsyönnin hallintaan? Olisiko joitain niksejä millä saada herkut minimiin?

Tällä viikolla olen syönyt yhtä päivää lukuun ottamatta herkkuja. Syyttää voi tätä vuodenaikaa, mutta niin haluaisin oppia syömään vähän herkkuja.

Kiitos jelpistä!

Itsellä nyt jouluna herkut ovat hallinneet, niin että 30%kin päivän ruokavaliosta on koostunut herkuista. Normaalisti herkkupallo on vihreänä, mutta nyt jouluna kaikki pallot ovat olleet punaisia. Hieman ärsyttänyt, mutta kai se pitää ajatella, että aina ei tarvi olla niin kovalla kurilla syömisten suhteen. Turvottaa vaan kivasti nyt

Ennen syömiseni (noin vuosi sitten) oli sellaista, että herkkuja tuli syötyä ilman minkäänlaista itsekuria. Ajattelin aina "kyllähän sitä vielä yhden karkin voisi syödä, sillä tuskin minä lihon niin nopeaa" ja aina napsin sitten huomaamatta yhden lisää ja lisää. Puolessa vuodessa tämä kostautui, kun päivittäin tuli syötyä herkkuja ja sain 10 kg lisäpainoa. Nyt olen saanut 10 kiloa pois ja yhden ylinmääräisenkin kilon, eli yhteensä 11 kiloa puolessa vuodessa. Suoraan sanottuna minä jätin herkut pois kokonaan. Sallin vain kerran viikossa karkkipäivän ja silloinkin vain yhden patukan tai alle 400 kcal herkun. Ja liikuntaa harrastan 4-5 kertaa viikossa tunnin per päivä. Jumppaa, kävelyä, hölkkää, siivoamista.

Parasta on mennä myötävirtaan ja päättää, että herkkuja saa syödä, jos syötättää (kunhan pitää huolen, että saa tarpeeksi & tasapainoista ruokaa). Kiellot ovat omiaan lisäämään himoja.

Vilkaisehan Patrikin artikkeli Tunnesyöminen ja makeanhimo on usein nälkää.

Minulle on ollut parasta ensin jättää herkut kokonaan, ainakin pariksi viikoksi tai niin kauan ettei enää ole pakonomainen tarve ostaa niitä. Sen jälkeen olen syönyt jos joku on tarjonnut mutta en ostanut kotiin. Ensimmäiset päivät ovat vaikeita, kroppa/aivot vaatii sokeripommia ja on oppinut palkitsemaan hyvällä ololla heti jos repsahtaa. Pitäisi vaan muistaa että hyvän olon jälkeen tulee todella paska olo, pettymystä, itseinhoa... Ensimmäiset viikot menee tahdonvoimalla, sen jälkeen helpottaa ja laihdutus alkaa sujua itsestään.

Ruokavalioni on kunnossa nykyään, joten mielitekoja ei enää tule samalla tavalla kuin ennen. Harrastan myös liikuntaa josta saan endorfiinikicksejä jotka vastaavat sitä oloa mitä tulee ensimmäisen suklaapalan/lakupalan/irtokarkin kohdalla. Endorfiiniannoksen jälkeen ei tule suokerihumalaan kuuluvaa pahaa oloa.

Olen tosi kova liikkumaan, viimekin viikolla kovatehoista liikuntaa 6 päivää, juoksua, tanssia, voimaharjoittelua... Kannatan crosstrainingia, koska silloin ei lajit ala tympäisemään.

Herkut on vaan ongelma. Pitäis oppia syömään kohtuudella.

Nyt joulun aikaan huutaa herkut punaista, mutta onneksi huomenna alkaa arki ja tuhottavana olisi vielä pötkö Stollenia. Aamukahvilla pikku pikku siivu, siitä alkaa herkkujen kohtuullistaminen. Jos vaikka yrittäisi saada herkkupallon keltaiseksi/vihreäksi joka päivä. Ja toi artikkeli oli tosi hyvä, lukaisin sen. Herkkuhimo ja iltasyöminen, mitkä on mun onkelma, saattaa olla ihan puhdasta nälkää.

Nyt vaan reipas aamiainen, kunnon lounas ja terveellinen välipala, ni skulaa hyvin! Alan huomenna kokeilla uutta syömistapaa.

Tänään on mennyt sipsejä, stollenia ja suklaata. Ensi viikon alan rukata ruokavaliota uudeksi.

Voi olla, Preitylina, ettei Klubin suositus riitä sinulle. Kova treeni lisää nälkää. Parempi syödä enemmän kunnon ruokaa kuin pitää tiukasti kiinni ohjelman antamasta tavoitteesta ja sortua sitten kerrasta toiseen ylenmääräiseen kasaan herkkuja.

Oletko katsonut, paljonko ruokavaliossasi on proteiinia ja rasvaa? Jos saat niitä sen verran, että laatupallot juuri ja juuri vihertävät, kummankin osuutta kannattaa nostaa. Ne pitävät nälkää.

Itse olen yrittänyt karkkilakkoja, karkkipäiviä, vähentämistä ja mitähän vielä mutta suklaan ja salmiakin himo ei pysynyt kurissa. Puolitoista vuotta sitten lyötiin poikakaverin kanssa vetoa siitä, että ollaan kuukausi syömättä karkkia. Pari viikkoa oli hankalaa ja sitten helpotti aivan yllättäen. Ollaan nyt oltu se reilu puolitoista vuotta syömättä karkkia ja nykyään ei kaupassa tule mieleenkään mennä karkkihyllylle. Ainut missä herkkuja kaipaa on leffateatteri, mutta ollaan sovittu että silloin harvoin kun käy leffassa tai esimerkiksi jouluna saa syödä jogurttirusinoita ja suklaapähkinöitä, mutta ei muulloin.

Herkkujen syöntiä en ole lopettanut kokonaan. Kun herkututtaa ostan jäätelöä tai leivon itse jotain. Niiden molempien syöminen on tehty paljon hankalammaksi kuin suklaapatukan nappaaninen nälkään ja sen takia makeita herkkuja ei tule syötyä niin paljon. Ja sitten jos sillon tällön käy kahvilassa kakkupalalla tai leipoo itse, niin sitä arvostaa paljon enemmän kuin jokapäiväistä herkkuhimoon ahmittua suklaapatukkaa.

maanantaina, 26. joulukuuta 2011 klo 23:06 Johna kirjoitti:

Oletko katsonut, paljonko ruokavaliossasi on proteiinia ja rasvaa? Jos saat niitä sen verran, että laatupallot juuri ja juuri vihertävät, kummankin osuutta kannattaa nostaa. Ne pitävät nälkää.

Hei Preitylina,

Oma kompastuskiveni on sipsit – siksi en niitä ostakaan kuin äärimmäisessä hädässä ja silloinkin pikkuisen 75g pussukan.

Sipsien korvikkeeksi paahdan kuorittuja maapähkinöitä (pistä pähkinät kuumalle pannulle ilman rasvaa ja kääntele ahkerasti, kunnes pähkinät ovat paahtuneet kullanruskeiksi).

Kaloreita molemmissa on yhtä paljon, siis PALJON, mutta maapähkinöitä en mitenkään pysty syömään kovin paljoa kerralla. Bonuksena saan maapähkinöistä tuhdisti proteiinia ja kasvirasvaa, ja säästyn suolalta. Ei turvota seuraavana päivänä. Suosittelen!

Itse olen löytänyt herkuille hyvän kohtuuden omasta mielestäni! En kiellä niitä, mutta saan syödä niitä vain aterioiden jälkeen kun olen täynnä. Enää ei tee mielikään syödä kuin pari karkkia tai pari suklaakonvehtia.

Onko tämä minun tapani kuitenkaan niin hyvä, jos melkein joka päivä päivällisen jälkeen syön? Esimerkkinä voisin laittaa eilisen päivällisen: Söin lautasmallin mukaan täyttävän kotiruoka aterian, jonka jälkeen alkoi tulla makean himo. Otin kaapista joulusuklaista 3. suklaakonvehtia, jotka söin. Näiden jälkeen oli jo huono olo ja ei tehnyt enää yhtään mieli makeaa. Mitä olette mieltä, onko näin aluksi kohtuullista? Myöhemmin voisin vähentää päivät joka toiseen, tai pienentää määrää yhteen konvehtiin tai jotain vastaavaa.

Kyllä niitä herkkuja voi syödä vaikka joka päivä, eihän se herkkupallokaan suivaannu ennen kuin 100g tai yli 10 % kokonaisenergiasta tulee täyteen. Eli ihan hyvin mahtuu pari konvehtia ruokavalioon vaikka joka päivä.