Karppaajan ravinto

torstaina, 19. maaliskuuta 2009 klo 12:24 Helinä81 kirjoitti:

Äidillä on kakkostyypin diabetes ja hän sanoo, että rasva on se, mikä hänellä vaikuttaa sokeriarvoihin.

Vaikuttaa mitenkä? Rasvahan on verensokeriarvojen suhteen neutraalia...

torstaina, 19. maaliskuuta 2009 klo 12:24 Helinä81 kirjoitti:

Äidillä on kakkostyypin diabetes ja hän sanoo, että rasva on se, mikä hänellä vaikuttaa sokeriarvoihin.

Ainakin insuliini-diabeetikot sairaalassa laskevat hiilihydraatti-grammoja, kun pistävät insuliinin, siis lyhytvaikutteisen. Hiilihydraatit siis nostavat sokeriarvoja diabeetikoilla.
Riisipuuro nostaa sokeria reippaasti, mutta sehän ei olekaan niitä terveellisimpiä puuroja.

torstaina, 19. maaliskuuta 2009 klo 20:34 pahna kirjoitti:

torstaina, 19. maaliskuuta 2009 klo 12:24 Helinä81 kirjoitti:

Äidillä on kakkostyypin diabetes ja hän sanoo, että rasva on se, mikä hänellä vaikuttaa sokeriarvoihin.

Vaikuttaa mitenkä? Rasvahan on verensokeriarvojen suhteen neutraalia...

Diabeetikon ruokavalio suosituksesta poimittu:
Suositeltava rasvan määrä on 25-35 % energiansaannista. Runsaasti rasvaa sisältävä ruoka heikentää insuliiniherkkyyttä rasvan laadusta riippumatta. Rasvaa tulee siis käyttää niukasti, mikä tukee myös painonhallintaa.

Pehmeä eli kasvirasva parantaa insuliiniherkkyyttä ja pienentää veren LDL-kolesterolin (ns. ’pahan kolesterolin’) määrää.

Välttämättömiä n-3-sarjan rasvahappoja on hyvä saada kalaruuista ja kasviöljyistä eikä n-3-valmisteista.

Ravinnon rasvahappokoostumus vaikuttaa veren rasva-arvoihin, insuliiniherkkyyteen, verenpaineeseen ja veren hyytymiseen.

Pelkkä rasvan kokonaismäärän vähentäminen ei vaikuta toivotulla tavalla veren kolesteroliarvoihin, koska se alentaa myös HDL-kolesterolipitoisuutta.

Kalan ja kasviöljyjen sisältämät n-3-rasvahapot saattavat vähentää sydänkuoleman ja aivohalvauksen vaaraa alentamalla verenpainetta ja veren triglyseridipitoisuutta sekä vähentämällä veren hyytymistaipumusta.

Riittävän n-3-rasvahappojen saannin voi turvata
* syömällä kala-aterian 2–3 kertaa viikossa tai
* käyttämällä kasviöljypohjaisia margariineja leivällä ja rypsiöljyä ruuanvalmistuksessa ja salaattikastikkeena (25 grammaa eli n. 2 rkl öljyä/2000 kcal).

Jos veren LDL-kolesterolipitoisuus (ns. ’paha kolesteroli’) on suurentunut, runsaasti kolesterolia sisältävien ruokien käyttöä on syytä vähentää.

No siinähän se sitten tulikin ihan selitettynä. Itse olisin voinut sanoa vain, että äiti on sanonut, että hänen verensokerinsa ovat huonommat jos hän syö lihapiirakan, kuin jos hän syö hedelmäkarkkeja. Tämän siis käytännössä huomannut, kun on joutunut mittailemaan.

torstaina, 19. maaliskuuta 2009 klo 21:10 Helinä81 kirjoitti:

No siinähän se sitten tulikin ihan selitettynä. Itse olisin voinut sanoa vain, että äiti on sanonut, että hänen verensokerinsa ovat huonommat jos hän syö lihapiirakan, kuin jos hän syö hedelmäkarkkeja. Tämän siis käytännössä huomannut, kun on joutunut mittailemaan.

Tuossa lihapiirakassa on kyllä paljon hiilareitakin, joten ei ole kyllä pelkän rasvan syytä se sokerin nousu.

Otin tuolta ruokahausta keskiarvo-lihapiirakan.
100 g piirakkaa sisältää : hiilarit 35 g , rasva 13 g , prot 11 g ja energiaa 287 kcal .
Lihapiirakka voi painaa enemmän kuin 100g, niitä on monenkokoisia.

Hedelmistä ei välttämättä tarvitse lähteä tinkimään, mutta niidenkin kohdalla voi tehdä valintoja

perjantaina, 20. maaliskuuta 2009 klo 09:05 koeputkilapsi kirjoitti:

Hedelmistä ei välttämättä tarvitse lähteä tinkimään, mutta niidenkin kohdalla voi tehdä valintoja

Vertauksen vuoksi otin nuo.
100g banaanissa on hh 22g, omenassa ja appelsiinissa suunnilleen n.9g ja maitolasillisessa noin 10g .

Jos sokerit ovat korkealla, niin noidenkin syöminen pitää korvata insuliinilla.
Maito on tuossa rasvaton, eikä noissa hedelmissäkään ole rasvaa pajon mitään. Banaani on tosi hyvä silloin, jos on matala verensokeri.

perjantaina, 20. maaliskuuta 2009 klo 08:57 pompula kirjoitti:

torstaina, 19. maaliskuuta 2009 klo 21:10 Helinä81 kirjoitti:

No siinähän se sitten tulikin ihan selitettynä. Itse olisin voinut sanoa vain, että äiti on sanonut, että hänen verensokerinsa ovat huonommat jos hän syö lihapiirakan, kuin jos hän syö hedelmäkarkkeja. Tämän siis käytännössä huomannut, kun on joutunut mittailemaan.

Tuossa lihapiirakassa on kyllä paljon hiilareitakin, joten ei ole kyllä pelkän rasvan syytä se sokerin nousu.

Otin tuolta ruokahausta keskiarvo-lihapiirakan.
100 g piirakkaa sisältää : hiilarit 35 g , rasva 13 g , prot 11 g ja energiaa 287 kcal .
Lihapiirakka voi painaa enemmän kuin 100g, niitä on monenkokoisia.

Onhan siinä hiilareitakin, mutta 100 g karkkia sisältää enemmän hiilareita (85g) kuin 100 g lihapiirakkaa (35g). Silti lihapiirakka nostaa äidilläni enemmän sokereita kuin karkki.

torstaina, 19. maaliskuuta 2009 klo 20:57 Sipsitär kirjoitti:

torstaina, 19. maaliskuuta 2009 klo 20:34 pahna kirjoitti:

torstaina, 19. maaliskuuta 2009 klo 12:24 Helinä81 kirjoitti:

Äidillä on kakkostyypin diabetes ja hän sanoo, että rasva on se, mikä hänellä vaikuttaa sokeriarvoihin.

Vaikuttaa mitenkä? Rasvahan on verensokeriarvojen suhteen neutraalia...

Diabeetikon ruokavalio suosituksesta poimittu:
Suositeltava rasvan määrä on 25-35 % energiansaannista. Runsaasti rasvaa sisältävä ruoka heikentää insuliiniherkkyyttä rasvan laadusta riippumatta. Rasvaa tulee siis käyttää niukasti, mikä tukee myös painonhallintaa.

Pehmeä eli kasvirasva parantaa insuliiniherkkyyttä ja pienentää veren LDL-kolesterolin (ns. ’pahan kolesterolin’) määrää.

Välttämättömiä n-3-sarjan rasvahappoja on hyvä saada kalaruuista ja kasviöljyistä eikä n-3-valmisteista.

Ravinnon rasvahappokoostumus vaikuttaa veren rasva-arvoihin, insuliiniherkkyyteen, verenpaineeseen ja veren hyytymiseen.

Pelkkä rasvan kokonaismäärän vähentäminen ei vaikuta toivotulla tavalla veren kolesteroliarvoihin, koska se alentaa myös HDL-kolesterolipitoisuutta.

Kalan ja kasviöljyjen sisältämät n-3-rasvahapot saattavat vähentää sydänkuoleman ja aivohalvauksen vaaraa alentamalla verenpainetta ja veren triglyseridipitoisuutta sekä vähentämällä veren hyytymistaipumusta.

Riittävän n-3-rasvahappojen saannin voi turvata
* syömällä kala-aterian 2–3 kertaa viikossa tai
* käyttämällä kasviöljypohjaisia margariineja leivällä ja rypsiöljyä ruuanvalmistuksessa ja salaattikastikkeena (25 grammaa eli n. 2 rkl öljyä/2000 kcal).

Jos veren LDL-kolesterolipitoisuus (ns. ’paha kolesteroli’) on suurentunut, runsaasti kolesterolia sisältävien ruokien käyttöä on syytä vähentää.

Tuosta päättelisin, ettei se siis nosta sitä suoraan (huikka öljyä-> verensokereissa ei tapahdu mitään) vaan välillisesti, kun se herkkyys heikentyy.

Pompulan kanssa kyllä epäilen samaa, että jos Helinän äiti ei syö kerralla hedelmäkarkkeja yhtä paljon kuin lihistä grammamäärällisesti, niiden vertaaminen keskenään on hieman omituista. Mutta jos syö, niin ei kait siinä sitten. Kummallista kuitenkin.

Muuten jos luitte tekstin tarkkaan niin ensin väitetään, että _kaikki rasvat laadusta riippumatta_ heikentää insuliiniherkkyyttä ja sitten heti seuraavassa kappaleessa sanotaan, että pehmeät öljyt parantaa... Että kumpiko niistä nyt se totuus on?

Kyllä se menee koko pussi kerralla, ellei joku muu syö niitä myös. Harvoin onneksi, niin ei tarvitse olla huolissaan. Ihan fiksusti äiti osaa nykyään valita, kun on noita arvojaan seurannut ja tietää mikä vaikuttaa mitenkin. Rasvaiset ruoat on jättänyt ruokavaliostaan kokonaan. Myös ne lihapiirakat ja -pasteijat.

Luulen, että tuossa yritetään sanoa, että suurina määrinä kaikki rasvat heikentävät insuliiniherkkyytä heti sillä hetkellä, mutta pitkällä aikavälillä ja kohtuu käytöllä kasvisrasvat pienentävät kolesterolia ja parantavat insuliiniherkkyyttä. Tämä olisi mielestäni järkevääkin, kun kakkostyypin diabetes kuintenkin on rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Tai näin lääkärit ovat minulle(kin) sanoneet.