Jaksatteko punnita ruoat?

Kiloklubi on hyvä ja järkevä apukeino laihduttamisessa. Itselläni ainoa homma mikä tökkii, on ruokien punnitseminen. Toisaalta jos niitä ei punnitse, niin ruokapäiväkirjaan merkattavat määrät ovat hyvin summittaisia. Miten on teillä - jaksatteko päivästä toiseen punnita ruokanne?

Mä en jaksa päivästä toiseen punnita. Alkuun kun punnitsee ja yrittää opetella niistä tutuimmista ruuista sen summittaisen määrän, niin myöhemmin jo osaa suunnilleen ja välillä sitten voi tehdä niitä "kurinpalautuspunnituksia", joissa taas punnitsee ja tarkistaa etteivät annokset ole päässeet suurentumaan.

Toisaalta, aika monessa ruoka-aineessa on esim. kappalemääriä tai muita vastaavia joten ei tässä nyt ihan hirveästi tarvitse ruokia punnitakkaan.

Minä olen aika pikkutarkka, joten kauan jaksoin punnita / mitata ruuat. Samalla kuitenkin opettelin arvioimaan silmämääräisesti tilavuuksia lautasella, sillä eihän siinä ole mitään tolkkua, että loppuelämää kukaan punnitsisi ruokiaan! Suurin piirtein kyllä riittää.

En ole koskaan punninnut, enkä punnitse. Kappalemäärä ja vetoisuusmitat on ihan riittäviä mulle. Mun elämäntapamuutoksesta tulee mulle liian vaikeeta toteuttaa jos alan punnitsemaan, ja onnistumisen mahdollisuus laskisi. Merraamaan sensijaa tarttis taas alkaa.

Samoilla linjoilla kuin martti76. Koen punnitsemisen (ja välillä merkkailemisenkin) liian työlääksi. Enkä pysty syömään kerralla niin paljoa, että söisin määrällisesti liikaa. Ongelmat on enemmän siellä laadullisella puolella.

Hei,

punnitsen ja mittaan satunnaisesti,
jos en tarkkaile annoskokoja niin se mulla ainakin tahtoo isontua.

ulpu

Punnitsen joskus,minulla on määrätyt astiat mistä syön ja koitan noudattaa lautasmallin linjaa ja lautanenkaan ei ole kovin suuri,etten vahingossakaan syö enenmmän kuin olen merkannut,merkaan kyllä ruuat,olen orjuutettu ruokalistaani niin pysyn kurissa!
mutta tämähän on minulle niin ominaista uskon kaiken mikä paperissa lukee!!!

Punnitsin alussa paljonkin mutta nyt laitan silmämitalla. Pala ja desi on hyviä mittoja ja kyllä sen grammankin suunnilleen silmä määräisesti jo muistaa.

Minunkin mielestäni alussa on hyvä punnita, ja opetella mitä ne yleensä käyttämänsä määrät painavat. Samoin desilitran mitalla olen katsonut alussa, paljonko lautasellinen jugurttia on deseinä ja muutamat muut usein käyttämäni ruoka-aineet.

Kun sitten on nämä hallinnassa, niin sen jälkeen voikin huoleti arvioida ne määrät. Minulla ainakin on aikalailla samanlaisena toistuva ruokalista, ainoastaan työstä lounaalla käydessä ruoka vaihtelee reilummin. Silloinkin arvioin vertaamalla uusia ruokia vanhoihin tuttuihin. Eniten kiinnitän huomiota siihen, että salaatin lisäksi tulee syödyksi riittävästi proteiinia eli kalaa, kanaa tai lihaa.

Kiloklubin laatupallukat ovat kyllä tosi hyvät apulaiset. Kun illalla katsoo, miltä näyttää ennen iltapalaa, niin sillä voi sitten korjata tilannetta.

Liikaa ei kannata punnitsemisella itseään rasittaa, mielestäni.

Joitakin ruoka-aineita käytän vaa'an kautta ja koen sen hyväksi keinoksi, vaikkakin se joskus tökkii, samoin kun ylös merkkaaminen.