Ei kiitos kahvipullaa

Kertokaas minulle hyviä sanontoja kuinka kieltäytyä kohteliaasti kyläpaikassa kahvilla tarjotuista herkuista tuputuksesta huolimatta.
Olen kevään aikana laihduttanut reilusti kiloja ja kernaasti ne haluankin pois pitää !! Mutta en haluaisi leimautua niuhakkeeksikkaan
Toisinaan tulee vaan tilanteita että tuntuu että minut halutaan syöttää entisiin mittoihin huoh !
Toisinaan on helppo mutustella yksi keksi mutta kun on tarjolla runsasrasvaisia viinereitä vartavasten laitettu esille se onkin jo kinkkisempi juttu

Minä olen yrittänyt syödä kevyesti tai ainakin herkkuja vältellen jos tiedän meneväni kylään jossa tarjotaan pulla yms. Toisaalta, jos ei ihan jokapäivä kyläile ja syö maltillisesti silloin niin tuskinpa ne kilot siitä takaisin tulee Eiköhän se ole se arkipäivän perussysteemi miten syöt se merkittävin juttu ja sitä ei kyläpullat paljon häiritse. Anna itsellesi lupa herkutella siloin tällöin. Ja toisaalta, kyllä herkuista voi kohteliaasti kieltäytyä kun kolmatta viineriä tyrkytetään!

Ei proplemmia,pistelee hyvällä omalla tunnolla herkun suihin,et voi koko elämääsi kieltää herkkuja,jos ei ihan jokapäiväistä ole mutta kyllä kahvikylässä voi herkut mielestäni sallia!
Olin siskolla puol viikkoa ja en kieltäny itseltäni mitään!
Jos sitä herkkua panttaa se päivä tulee vielä et koko juttu ns.räjähtää käsiin!
Ihan hyvin pulla voi syödä silloin tälläin ei tää nyt niin vakavaa ole!

voisit kylään mennessä tuoda tuliaisena jotain, esim. niitä keksejä tai jotain muuta?
Ja ystävät kyllä ymmärtävät jos haluaa vältää viinerin kun reippaasti kerrot miksi. Voithan myös varmasti leikata itsellesi kahaveen kanssa sopivan suupalan pullasta/viineristä/kakusta...

Samaa mieltä edellisten kanssa eli jos kyläilet vain silloin tällöin, niin ei siitä pullasta tai edes viineristä tarvitse kieltäytyä Aluksi itsekin mietin, että miten kehtaan esim. anopin tarjoilemista herkuista kieltäytyä, mutta tulin siihen tulokseen, että helpommalla pääsee, kun nauttii ko. leivonnaisesta sydämensä pohjasta ja syö esim loppupäivän vähän kevyemmin tai tekee vaikka ylimääräisen puolen tunnin lenkin. Ei sen vuoksi, ettäkö olisin pakkomielteinen energiavajeiden suhteen vaan siksi, että saisin paremman mielen ja kevyemmän olon rasvaisen herkun jälkeen

Joskus saatan kyllä tehdä niin, että jos olen mieheni kanssa kyläilemässä, otan hänen kanssaan puoliksi esim. korvapuustin tai viinerin eikä siitä ole isäntäväki koskaan edes kysynyt.

Minä syön hyvällä omalla tunnolla kohtuullisen määrän pullaa/keksiä/viineriä ja nautin. Kotona sitten taas jatketaan vähäkalorista linjaa. Tosin jos usean kerran viikosta kyläilee ni toi voi ollakkin hankala tilanne. Ehkäpä jos reilusti kertoo miks ei halua ottaa sitä pullaa yms....

Taidan olla välillä vähän liiankin tarkka nykyään syömisistäni
Toisaalta onkin nyt ollut jos jonkin moista kissanristiäistä viime viikkoina ja vierailuja ollut usein.
No pitänee koettaa herkutella kohtuudella ja kivahan se on kahvitella pullan kera unohtamatta hyvää seuraa ! Tuo tuliaisten vieminen onkin hyvä idea jota voisin useimminkin harrastaa kun piipahtaa kylään

Minä olen useinkin kieltäytynyt kahvipullasta ja muista herkuista ihan vain sen takia ettei tee mieli syödä niitä. Jos joku jotain perusteluja on kysellyt niin olen yleensä sanonut että ei maistu kun söin juuri vatsan täyteen tai sitten sanonut että en ole vielä syönyt lounasta tms. enka halua täyttää vatsaa pullalla että jaksan syödä kunnon ruokaa.

Painonhallintaan vetoaminen aiheuttaa yleensä hirveän ripitysryöpyn siitä kuinka kyllähän niitä herkkuja pitää joskus syödä, älä nyt enää laihduta jne jne..

Herkkuja ja niitä kahvipöydän tarjottavia syön silloin kun tekee oikeasti mieli.

Olen huomannut, että pullan pakkosyötöltä selviää parhaiten, kun ei mainosta asiaa lainkaan. Ottaa vaan kiltisti kuppinsa, ja kehuu vuolaasti tarjoomukset, kahvipöydän, sisustuksen ja vaikkapa emännän kekkerieleganssin. Kukaan ei laske suupalojasi eikä edes huomaa, söitkö palan pullaa vai et. Tärkeintä on siis harhauttaa!

maanantaina, 15. kesäkuuta 2009 klo 13:50 Terva kirjoitti:

Olen huomannut, että pullan pakkosyötöltä selviää parhaiten, kun ei mainosta asiaa lainkaan. Ottaa vaan kiltisti kuppinsa, ja kehuu vuolaasti tarjoomukset, kahvipöydän, sisustuksen ja vaikkapa emännän kekkerieleganssin. Kukaan ei laske suupalojasi eikä edes huomaa, söitkö palan pullaa vai et. Tärkeintä on siis harhauttaa!

Kyllä anoppi huomaa. Anoppi ilmeisesti pelkää, että miniä nääntyy nälkään. Lisäksi anoppi pakkaa kotiin mukaan ylimääräiset pullat. No, ei siinä mitään, hyvää pullaa anoppi leipoo ja sen voi kotona pakastaa vierasvaraksi.