Yli 50-vuotiaat laihduttajat

Huomenta!

Nyt on taas vähän iloisempaa kerrottavaa painosta, oli nimittäin pudonnut - 0.6 kg ja vyötäröltäkin oli hävinnyt sentti eli ihan ok. Jospa tää tästä rupeaisi putoamaan tiiviimpään tahtiin, riippuu mitä syön

Ostan joskus kaneja tarjouksesta. Yksi kokonainen painaa noin kilon ja se maksaa 7-10€. Paistan sen isoina paloina luineen omassa rasvassa sipulin ja porkkanan kanssa ja sitten ripottelen jauhoja, jotka saa myös ruskistua. Lisään vettä, mausteita ja haudutan 1,5 tuntia. Liha on tummaa ja mureaa. Aikaisemmin meillä oli omia kaneja häkissä, mutta en halunnut nylkeä niitä, eikä mies tappaa. Ja häkit on ahtaita. Siksi olemme lopettaneet niiden pidon. kanat riittää.
Tänään oli leivontapäivä ja kuntosali, huomenna menen pitkästä aikaa uimahallille ja ostoksille.
Vointeja kaikille
Rimpun kuva on hauska, tuolta minäkin usein näytän.

"Hän ei osaa hillitä tempperamenttiaan ja päästelee suustaan rupisammakoita potilaiden kuullen, jotka sitten loukkaantuu"
Kyseessä mitä ilmeisimmin tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus, joka onneksi iän myötä usein (ei aina) vähän tasaantuu.

TUMAKI, minä ajattelin heti että ylirasittunut tuollaisten työmäärien kanssa. Olisi työterveyshuollon asia. Ja ikä yleensä korostaa luonteennpiirteitä.

ANSKU57 taitaa olla läskin määrä vakio. Minulla +0.6kg. Oma vika kun tuli herkuteltua. Nyt pitää ottaa taas tiukempi ote ruokavalioon. Kokeilin äsken vähän zumban askelia. Kyllä ne on vaikeita. Pitää varmaan vuosi opetella ennenkuin niistä selviää.

Onnea kaikille pudottaneille. Zempataan me muut ensiviikkoon.

Ehtoopuolta kaikille!

Aniada kyllä se niin on, että vaikka leivän toivossa noita eläimiä hoitaakin niin kyllä niihin myös kiintyy. Etenkin noihin tuotantouuhiin, jotka kuitenkin yleensä ovat katraassamme monta vuotta, ei niinkään karitsoihin (paitsi joskus), ne kun lähtevät eteenpäin jouluun mennessä. Joistakin noista emoista tulee melkein lemmikkejä. Monella on nimikin, jolla sitä kutsutaan. Yksi noista sairastuneista on, tosin jo kymmenvuotias, uuhi nimeltänsä Rakkaus, jonka nimeen liittyy oma tarinansa: Kymmenen vuotta sitten meille syntyi neloskaritsue, ensimmäinen, josta kaikki jäivät henkiin ja jotka emä hoiti kaikki itse. Ristimme ne nimillä Usko, Toivo, Rauha ja Rakkaus. Usko ja Toivo, jotka olivat pässejä ovat jo menneet aikoja sitten, mutta uuhet Rauha ja Rakkaus asuvat meillä vielä ja ovatkin olleet hyviä uuhia. Emme millään malttaisi luopua niistä. Ne olisivatkin tämän kevään jälkeen siirtyneet vanhainkotiosastollemme, jossa jo ennestään on kaksi uuhta. Saa nyt sitten nähdä kuinka Rakkauden käy, pääseekö se vanhainkotiin. Hyvin sitä ainakin hoidetaan.
Ja kyllä Rimppu olet oikeassa kyllä eläimen menetys sairauteen aina koskettaa ainakin tunne tasolla. Sitä rahallista menetystä en niinkään ole koskaan ajatellut. Eipä taida vakuutukset korvata en kyllä ole kysellytkään. Toki elikot vakuutettuja on, siltä varalta, että tapahtuu jokin suurempi taloudellinen vahinko.
Laidunkausi alkaa, kun ruoho viheriöi . Yleensä ne päästetään ulos jo silloin kun siellä ei vielä paljon ole syömistä, mutta laidun on jo kuivunut. Aluksi ruokinta tapahtuu edelleen pääosin "kuivamuonalla" , jota vähennetään sitä mukaan kun ruoho laitumilla kasvaa. Näin ne tottuvat tuoreeseen ruokaan vähitellen, eikä tule ripulia niin helposti.
Täälläpäin on talvisin liikkunut susia, muttei niistä ole kesäisin ainakaan vielä ollut haittaa. (Pitäisköhän koputtaa puuta tai päätä ).
Ohhoh tulipa siinä lammasjuttua kerrakseen.

Tänään on ollut taas hieno keväinen ilma. Narsissit senkun venyvät ja löysimpä muutaman kukkivan krookuksenkin pihamaalta.
Ruokapäiväkirjaa en ole karitsoinnin alettua pitänyt ollenkaan, enkä vaa'allakaan käynyt. Pitäisi varmaan palata ruotuun ja alkaa se merkkailu. Tuo ruokapuoli kun on ryöstäytynyt aivan käsistä. Suklaata ja keksejä ja jäätelöä. Hedelmät ja vihannekset on unohtuneet johonkin. Olen aina ollut huolisyöjä ja nyt taas.

Taas pitää sijaisäidin mennä tuttipulloineen noita pikkuisia ruokkimaan.

Mukavaa ehtoota kaikille.

Kainunharmas, vietät sellaista elämää eläimiesi kanssa jollaisesta olen aina haaveillut. Mutta ne mahdollisuudet ovat menneet . Vaikka en ihan Rimpun arvailemaan ikään ylläkään (vasta 50 ja risat):P, niin siltikin tässä on tyydyttävä siihen mitä on ja oltava siitäkin iloinen. Rimppu, oletko jutellut mieheni kanssa iästäni. Hän se aina muistaa onnitella syntympäivänä, etten näytä päivääkään alle 70v.!!
Hyvä mieli eilisestä suursiivouksesta keittiössä. Kuka kumma sinne kaappeihin sitä roinaa kerää, vai sikiääkö ne kipot ja kupit keskenään!?
Tänään olin reipas, kävelin aamulla 40 min töihin ja illalla vielä saman takaisin. Eipä juuri vedä vertoja teidän muiden urheilu-ja kuntoilusaavutuksille, mutta minulle laiskimukselle se on paljon.
Saksalainen, kuinka ihmeessä aiot saada kaikki nuo ylityöt pidettyä? Saatko ottaa ne koska haluat vai ainoastaan silloin kun johdolle sopii? Olen iloinen että sait jatkoa työllesi, mutta älä nyt uuvuta itseäsi loppuun sen takia..
Ja edelleen jaksan riemuita siitä että on kevät, peipposet ja mustarastaat laulaa niin että ovat puusta pudota. Sipulikukat alkavat kukkia, ruohokin jo joissain kohti vihertää.

Älähän huoli rimppu, onhan Patrik Borg sanonut, ettei mikään ole kiellettyä!! Välillä syö kakkua ja sitten taas ei...

Söin sitä itsekin tänään, olin nimittäin naapurin "poikaystäväni" 80-vuotisia viettämässä hänen juhlissaan. Kyllä oli mielenkiintoista kuunnella vanhojen ihmisten kertovan evakostaan Käkisalmesta sodan alta pois. Niitä tarinoita kuunnellessa ihmetteli mitä kaikkea ihmiset ovatkaan joutuneet elämässään kestämään. Meillä oli tosi mielenkiintoisia keskusteluita ja kuulin taas paljon uusia asioita. Olen sotalentäjän tytär ja isäni kertomukset tapahtumista ja maamme historiasta on aina kuulunut elämääni. Olen vanhanaikaisesti sanottuna isänmaallinen ihminen.

Saksalainen, ihan vesi herahti kielelleni kun kanipadastasi kerroit: teen sen ihan samalla tavalla itsekin! Se on tosi hyvää. Ikävä kyllä täällä Suomessa en ole koskaan nähnyt kaupassa myytävän kania, mutta Kanarialla (ja yleensä Espanjassa) se on yleinen ruoka. Se maksaa siellä noin 4,00 - 5,00 euroa/kg, eli on ihan edullistakin.

On totta, että kainunharmaksen elämä kotitilallaan tuntuu tosi mielekkäältä, varsinkin tällaiselta, joka on koko ikänsä ollut "paperinpyörittäjä". Kainunharmaksen ammatissa näkee "syntymää" ja kehitystä, samoin kuin käsityöläisten tai eri taiteenlajien ammateissa. Raskasta työtä, vaatii varmaan voimia ja sitkeyttä; erittäin ihailtavaa.

Hei!

Lapsena meilläkin oli kaneja ja tietysti lisääntyivät hurjasti, kun yhdessä kopeissa olivat ja lopulta niitä oli enimmillään kolmisenkymmentä. Pakkohan niitä oli sitten alkaa hävittää, mutta minun herkkä lapsenmieleni ei sitä ymmärtänyt, ja kun äiti ja isä yrittivät sitten kaninlihaa minullekin syöttää, en suostunut, edes vitsan uhalla, sitä syömään. Niillä kaikilla kun oli nimetkin! Enkä vieläkään pystyisi kaninlihaa syömään, vaikka muuta lihaa kyllä syönkin.

Asiasta viidenteen, pyhänä sairastetun vatsataudinkin ansiosta nyt hyvä tulos. En kyllä suo kenellekään sen kaltaista laihdutuskuuria!

Yritettävä nyt sitten pitää paino tuossa alle 90, jossa en varmaan 10 vuoteen ole ollut! Vaatteetkin kummasti väljentyneet ja voi jo haaveilla uusien ostamisesta!

Suuri apu olette te, ihanat vertaistuki-ihmiset!!

Mukavaa kevätpäivää kaikille! T. Semppa

Heippa vaan kaikille!

Kävin aamulla vaaalla ja paino pysyy samassa jo viikkoja Pysähtyikös minun painonpudotus nyt tähän
Töissä vielä tänään ja huomenna viemään pikkupoitsua kotiin Hän ei kyllä ikävöi mitään, mutta aamulla sanoin että huomenna pääset isin ja äidin luo, niin hän rupes sylissä hyppimään iloisesti. Ehkä ikävöi, muttei näytä sitä mitenkään

Aurinko paistaa, toivottelen kaikille oikein mukavaa aurinkoista päivää

Rimppu, jos minut näkisit, niin uskoisit ettei ole anteeksipyydettävää. Ja lohdullista että muillakin on samanlaista syömisten kanssa. Itselläni meni pari viikkoa taas ihan "reisille" , mutta nyt sitten leikin mallioppilasta taas hetken aikaa ja merkkaan kaikki ja syön kuin kani -mistäköhän tuokin mielleyhtymä tuli?
Lähdempä tästä läpsyttelemään ulos, ilma on kuin morsian ja pikku lenkki voisi piristää, ter, mamma0507