Söin sitten eilen iltapalaksi 1383 kcal

että repikää siitä. Siis voi jösses. Muutaman viikon tässä painoa hallittu ja opeteltu järkevää syömistä. Sitten eilen illalla repesi.

Olin illalla yhdessä epämiellyttävässä tapaamisessa, joka sai minut alakuloiseksi. Tulin kotiin ja suoraan jääkaapille. Haa, joulusta jääneet kaksi keskiolut pulloa (en edes nomraalisti juo olutta). Kietaisin ensimmäisen parin voikkarin kera. Haa, lapsilta jäänyt maapähkinä-rusinasekoitusta, ei kun huiviin ne loput. Ai kun janottaa, no siellähän oli se toinen olut.... sen jälkeen tekikin sitten mieli suolaista, ai mutta täällähän on juustoa ja nakkeja...

Siis oikeesti, tänä aamuna merkkasin kaikki ylös ja en tiedä olisinko itkenyt vai nauranut

joo, ei kai tässä muuta voi sanoa, että eikun eteenpäin sanoi mummo lumessa, mutta silti pistää miettimään.

Joulun pyhinä ihan varmasti mullakin meni aika läjä kerralla kaloreita, mutta tarkistin asian vasta vaakalla. Kaksi kiloa lisää. Eikös se tee jotain 15 000 kaloria ylimääräistä?

Ei mikään hyvä osa-alue kisaksi asti, mutta enpä tuota noin ollut ajatellutkaan. KÄÄK!

vihdoinkin, oletko pitänyt liian isoa kalorivajetta kuin kävi noin? Yritä syödä vähän enemmän, mutta silti pitää jonkinlaisen vajeen. Ja jos ahmimiskohtaus meinaa yllättää, pakota itsesi syömään puolet ruokamäärästä vihanneksina. Ne täyttää hyvin eivätkä sisällä niin paljon energiaa, voi olla että kohtaus menee ohi.

Pidän aina porkkanoita kotona (pieniä makeita luomuporkkanoita) jos napostelutarve yllättää. Porkkanan syöminen kestää aika kauan kun joutuu käyttämään hampaita, joten syödessä ehtii miettiä tarvitsenko tosiaan vielä lisää vai riittäisikö tämä.

Joo, näin se joskus käy. Kyllä se siitä! Mullekin iltasyöminen, etenkin oluen tai viini"lasillisen" kanssa, karkaa tosi helposti käsistä. Leipä kaipaa olutta ja päinvastoin, punaviinilasi toisen, jälkiruuaksi joulusta jäänyttä portviiniä suklaan kera jne... No, joskus on annettava itselleen anteeksi. Onneksi aamupunnitus ja siinä painonnousu on paljon tympeämpää kuin nautinto herkusta illalla - sen kun muistais.

Pikkutipu, jos paino nousee joulunpyhinä kaksi kiloa, siitä suuri osa on lähes täysin varmasti turvotusta. Kuten sanoit, kahden kilon lihominen eli rasvan lisääntyminen vaatii 15.000 kcal ylimääräistä syömistä kulutettujen kalorien lisäksi.

Sen sijaan monissa jouluruoissa (kalat, joulukinkku ym) on usein reilusti suolaa, joka kerää helposti nesteturvotusta parinkin kilon verran ilman mitään muuta syytä. Se poistuu, kun palaat normaaliin syömiseen suositusvajeella, ja syöt mahdollisimman usein laatupallot vihreinä pitävää ruokaa.

Ylimääräisiä kalorivähennyksiä ei joulun painonnousun takia kannata tehdä. Ne johtavat yleensä vain kertyneeseen nälkään myöhemmin, ja silloin voi käydä niin ettei mikään ruokamäärä tunnu riittävän. Tämä on monien perinteisten vähäkaloristen laihdutusohjelmien ongelma. Kun kalorimäärä ei missään vaiheessa ole liian pieni eli syöt suosituksen mukaan, vastaavaa tilannetta ei yleensä tule.

Täälaista sattuu jos varsinkin hallitsee liikaa syömisiään,eikä keho siitä mitenkään pahoillaan ole,himo on yleensä sen puute mihin on himo
Tosiaankin eteenpäin vain! saattaa jopa paino laskea kun keho sai kaipaamansa,eli riittävästi ruokaa!

Pape, ruodussa ollaan, eikä mitään rankaisumeininkiä. Joulu oli ihanaa yhdessäoloa perheen kanssa. Ehkä on turvotusta ehkä ei , mutta kohta on plussat historiaa.

Ja kyllä viittasin 15000 kalorin olevan nimenomaan ihan YLIMÄÄRÄISTÄ herkkua, huttua ja juomaa.

torstaina, 5. tammikuuta 2012 klo 09:10 vihdoinkin! kirjoitti:

joo, ei kai tässä muuta voi sanoa, että eikun eteenpäin sanoi mummo lumessa

Hyvin kiteytät. Koita myös tuntea näin, sillä erilaiset hankalat tilanteet, takapakit ja ei-niin-loistavat päivät ja jaksot kuuluvat elämään. Sitä ei vain välttämättä edes huomaa, ennen kuin alkaa laihduttaa ja vaatia itseltään täydellistä laihdutussuoritusta päivästä toiseen. Eihän se ole kenellekään mahdollista!

Sitä ei vain välttämättä edes huomaa, ennen kuin alkaa laihduttaa ja vaatia itseltään täydellistä laihdutussuoritusta päivästä toiseen.

Juuri niin Johna!!! Esim. Jos joskus miettii jotain "luonnollisen laihaa" ihmistä, niin hän saattaa jonain hetkenä syödä vaikka hamppariaterian ja karkkipussin koska on nälkäinen, tekee mieli tai tilanne vain tapahtuu. Usein "laihduttaja" kutsuu em. syömistä ahmimiseksi ja syyllistäisi itseään, kun taas tämä "luonnollisen hoikka" tapaus eläisi hetkessä nauttien, saisi masunsa täyteen, olisi tyytyväinen eikä seuraavana päivänä ajattelisi mennyttä.

Ehkä aika tuju ja positiivisempi esimerkki, mutta noinhan se aikalailla menee jos lähtee iha oikeesti funtsii.

Mulla meni eilen vähän sipsi- ja suklaalinjalle illalla... en ees kehdannut laskea kaloreita, mutta tänään otin sitten itseäni niskasta kiinni ja olen syönyt noh, tyhjiä kaloreita, muttei mee plussalle iltapalan jälkeen. Nyt on ihan täys olo eikä tartte syödä iltapalaks mitään sen kummempaa...

Yks repsahtaminen ei onneksi maailmaa kaada Jos pystyy harrastamaan liikuntaa, niin kannattaa jatkaa, onneksi kovalla treenillä pystyy polttamaan kalorit