Normaalipainoisen liian suuri vyötärönympärys?

sunnuntaina, 29. heinäkuuta 2012 klo 12:07 Neulasen Manta kirjoitti:

Joihinkin asioihin pitää ilmeisesti vain alistua. Eikä kukaan maksa lisää palkkaa tai rakasta ylipäänsä, saati enempää, jos liika mahaläski kokonaan on poissa. Jotenkin se omaan napaan tuijottaminenkin pitää rajata, mietin tänään aamukävelyllä lelluessani.

Olipa ihanasti sanottu Mä olen ikäni juuri kävelyä harrastanut - kävellyt työmatkat ja tehnyt erikseen kävelylenkkejä, mutta mahan ympärys on aina ollut iso suhteessa muuhun vartaloon. Vuosia normaalipainossa, silti vyötärönympärys hipoo 80 senttiä iltaisin. Nyt viimeisen vuoden olen tarkoituksella lisännyt vatsalihastreeniä kuntosalilla -> maha sen kun on ja pysyy samanlaisena. Etenkin iltapäivällä päivällisen jälkeen on sellainen muutaman kuukauden raskausmaha

Vaan eivätkös nämä Victorias secret -alusvaatemallit ole ilman kiinteää ravintoa ennen kuvauksia? Yrittävät saada mahan näyttämään sievän pieneltä ravintokikkailuilla

sunnuntaina, 29. heinäkuuta 2012 klo 12:07 Neulasen Manta kirjoitti:

Edellisillä sukupolvilla oli vyötärö myös siksi, että ei ollut sukkahousuja vaan keskeltä piukka korsetti.

Niinpä! Iloitsen siis kuntosalilla parantuneesta lihaskunnosta ja koitan olla tuijottamatta napaani

Bullakas, sinulla varmasti vyötärönympärys on pysynyt kurissa juuri sen kävelyn vuoksi. Kun se pysyy alle sen naisille suositellun 80 sentin, niin sehän on hyvä, eikä sinulla ilmeisesti ole juurikaan sisäelinrasvaa. Vatsa toki turpoilee aika herkästi riippuen siitä mitä syö. Minulla ainakin maitotuotteet saavat ilmapalloefektin aikaiseksi, näin kävi sekä hoikkana että nyt reilusti ylipainoisena, maha pinkeytyy entisestään...

Eihän kaikilla ihan ruumiinrakenteen vuoksi ole mahdollistakaan saada ampiaisvyötäröä, mutta se sisäelinrasva on se, josta on hyvä päästä eroon, se on terveydelle haitallista.

sunnuntaina, 29. heinäkuuta 2012 klo 12:31 Santti71 kirjoitti:

Tutkitusti reipas kävely on liikuntamuodoista se, joka auttaa parhaiten keskivartalon rasvanpolttoon. Mikä tahansa liikunta varmasti auttaa, mutta kävely parhaiten, jos kyseessä on vatsaonteloon kertynyt rasva. Huonokuntoisiin vatsalihaksiin tietysti auttaa vatsalihastreeni, niiden syvien vatsalihasten treenaus parhaiten.

Tämän luettuani pidän koira-arjestani entistä enemmän. Itseäni tämän ketjun aihe ei koske (pituus 164 cm, paino atm n. 67 kg, kolme senttiä navan yläpuolella oleva kapein kohta 67 - 68 cm, sen 30 cm harteita/rinnanympärystä ja lanteita vähemmän), mutta aiempia kommentteja + tätä kävelyä koskeva tieto oli kiinnostava. Hieman tosin kyseenalaistan tuota kävelyn vaikutusta, sillä 12-vuotiaasta asti merkittävän paljon koiria ulkoiluttanut äitini oli nuorena, lähes alipainoisena, hyvinkin sutjakka (malliltaan lähinnä päärynä), ja vuosien saatossa hänestä on tullut ylipainoinen omena, millainen hän on ollut kuvien perusteella jo ennen syntymääni. Sitä ei tosin koskaan tiedä, minkänäköinen hän olisi ilman niitä kymmeniä tuhansia käveltyjä tunteja.

Niin, se kävelyn vaikutuskin riippuu aika paljon siitä miten kävelee. Ainakin itse näen useasti aika verkkaiseen tahtiin kulkevia ja tiheästi pysähteleviä koiran ulkoiluttajia, toki myös toisenlaisia. Ja varmaanhan se myös vaihtelee, välillä koiran kanssa mennään kovaa ja välillä pysähdytään haistelemaan, mutta monen pikkukoiran kanssa tuskin oikein tehokasta liikuntaa saa.

Ja eihän se kävelykään auta, jos ruokavalio on ihan hukassa.

sunnuntaina, 29. heinäkuuta 2012 klo 14:42 Hiramunda kirjoitti:

Itseäni tämän ketjun aihe ei koske (pituus 164 cm, paino atm n. 67 kg, kolme senttiä navan yläpuolella oleva kapein kohta 67 - 68 cm --

Niin, mulla on pituus 166, paino 59, vyötärö navan yläpuolelta mitattuna n. 77 päivällä, aamulla ehkä pari senttiä vähemmän. Navan kohdalla on 80 cm mittaa monesti jo aamulla. Pötkylä olen, enkä pötkylästä tunnu miksikään muuttuvan. Olen vuosikausia tehnyt esim. pieniä joogaharjoituksia juurikin keskivartaloon (niitä normivatsaliikkeita myös), mutta ei tuo maha niistä ole moksiskaan.

Muistaakseni silloin, kun painoin n. 53kg, oli vyötärönympärys n. 73 ja tunsin kerrankin omistavani vyötärön. Muuten olo oli semmoinen, että iltapäivisin nilkoissa heikotti. Siihen olotilaan en tahdo, oli vyötärö sitten miten timmi vaan. Varmaan olisin korsettiaikakaudella pyörtyillyt pukeutuessani

Pitää vielä lisätä, että olen kyllä tosi kehno tekemään mitään jumppaliikkeitä, jollen huomaa niillä olevan mitään vaikutusta. Täällä jossakin ketjussa oli esim. ohjeet syvien vatsalihasten rentouttamis-jännittämis-liikkeeseen, jota olis pitänyt tehdä 20x3 päivittäin. Olen tuotakin joinain päivinä tehnyt, mutta tuntuu ihan armottoman tylsältä, kun mitään erityistä ei tapahdu.

Mulla on taipumusta hartiaseudun lihasten jumiutumiseen ja ristiselkäkipuihin, ristiselkää ja hartioita jaksan kyllä jumpata, kun liikkeet selvästi auttavat toimistotyöläistä. Mutta maha, voi venäjä... Siihen ei auta mikään. Ja koko äidinpuoleinen suku on pallomaha-rimppakinttumallia, kaikki ovat viimeistään päälle kolmekymppisinä päätyneet samaan vartalomuotoon. Minä nyt 42v ihan olen samoilla jäljillä

Mulla sama ongelma kun Bullakaksella, jollei niistä liikkeistä tunnu olevan mitään hyötyä, niin ei niitä kyllä jaksa tehdä.

Eli täällä siis 160cm, nippanappa normaalipainoinen (paino jotain 62-63 välillä, en oo nyt uskaltanut käydä vaa'alla kun on tullut vähän lomailtua...) ja vyötärö on 78 cm mutta navan ympärys 91 cm

Eli mitä ihmettä mä teen että saan tota vatsanympärystä pienennettyä? Kävelystä ei oo ollut mitään mainittavaa hyötyä, paljon oon kävellyt mutta vatsa on ja pysyy. Tietyt ruoat olen jo poistanut ruokavaliosta, mitkä aiheuttaa turvotusta, ja salillakin käyn (työaikaan, näin lomalla tulee käytyä vähän huonommin) 2-4 kertaa viikossa, lisäksi pelaan squashia 1-2 kertaa viikossa. Mikään, mitä teen, ei vaikuta tohon vatsaläskiin millään lailla. Onko mut tuomittu loppuelämäni olemaan kauhee vatsaläski? Ei oo yhtään kivaa

Mielestäni se on osittain myös kehon rakenteesta kiinni. Itse olen ollut lähes aina peruskoulusta lähtien ylipainoinen, mutta vyötärlni sen sijaan on "sallituissa mitoissa". Itselläni se ylimääräinen taitaa hengailla reisissä..

Mielenkiintoista pohdintaa täällä !!!
Kehonkoostumusanalyysissä sekä kuntoremontin yhteydessä olen saanut suunnilleen joka kerran samaa tietoa -sisäelin- eli viskeraalirasvan syntymiseen vaikuttavat suht suoraan syömiset, mutta tämä rasva myös kuulemma helpoiten lähtee pois. Tämä rasvalaatuhan sijaitsee omien sormien ulottumattomissa olevien tai olemattomien vatsalihasten sisäpuolella. Ohjeeksi olen saanut harrastaa pitkäkestoista (80-100min/kerta), matalahkotehoista liikuntaa 2-3 kertaa viikossa. Siihen päälle vielä ne kuntosalijutut toki kohentamaan lihaskuntoa etc.

Hyvänä esimerkkinä itselläni erään syksyn tiiviihkö lenkkeily, jossa vakiolenkkini kesti aina 1 tunti 20 minuuttia, sai aikaan sen että viskeraalirasvan määrä oli hyvin lähellä suositusta, vaikka mulla olikin parikymmentä kiloa ylipainoa siinä vaiheessa. Kun testi uusittiin vajaan vuoden kuluttua, olivat lenkit jääneet lähes kokonaan pois ja viskeraalirasvan määrä oli pompahtanut 30% lähtöarvoa korkeammaksi. Paino oli kuitenkin pysynyt lähes samana...

Tuon sisäelinrasvan poissaanti vaikuttaa vyötärönympärykseen, samoin tietysti vatsalihasten kunnon kohottaminen ja myös "päällysläskin" sulattaminen. Se päällyläskin sulatus on ainakin mulle aikas vaikeaa, aina tuohon mahan päälle jää sellainen pehmustekerros lenkeistä ja jumpasta huolimatta. Mun vyötärönympärys on hoikempanakin ollut vähintään tuon 80cm ja itse asiassa ylikin, kun olen kropaltani tällainen tasapaksuhko eli kapeahko lantio, suunnilleen samanlevyinen vyötärö, mutta isohko yläkroppa.

Mulla on takamus kuin teinillä, mutta maha kuin mummolla.
Tiedätte mistä puhun.

Nyt olen kuitenkin löytänyt jumpan, joka tuntuu auttavan sekä sovelletun ruokavalion.

Suosittelen kahta asiaa:
1. Tutki veriryhmädieetti. (Peter d'Adamo). Jos olet O-ryhmää, niin karppaus luultavasti tehoaa, mutta jos esim olet A, kuten minä, niin lihaa syömällä on todella vaikea laihtua. Nyt olen lopettanut punaisen lihan, perunan, makkaran yms. syönnin (kuten A:lle sopii) ja laihduttaminen käy ihan itsestään. Ei tee mieli mitään epäterveellistä! Ja kuntoilu on alkanut maistua. Olen ihan onnessani


2. Tartu kahvakuulaan. Luin kirjan 4-hour body by Timothy Ferriss. Mies on vähän kajahtanut silleen positiivisella tavalla. Hänellä on aivan mahtava ohjelma, jolla saa minimaalisella harjoittelulla kiinteyttä keskivartaloon. Teen vain yhtä ja ainoaa kahvakuulaliikettä muutaman kerran viikossa ja hieman lattialla selkäharjoituksia. Katso:
http://www.fourhourworkweek.com/blog/2011/01/08/kettlebell-swing/

Nyt ensimmäistä kertaa aikuiselämässäni uskon, että 80 cm vyötärö on minulle joskus mahdollista saavuttaa. Siihen on vielä 15 cm matkaa ja noin 10 kiloa.