Miten irti syyllisyydestä?

Alexandra '82 ja urs, olen ollut tuossa täysin samassa tilanteessa kuin te olette nyt noin vuosi takaperin ja haluan vain sanoa teille, että tuosta pakosta voi päästä eroon.

En osaa teille sanoa miten, sillä se on kiinni jokaisesta itsestä, miten asioista ajattelee ja miten toimii ajatustensa pohjalta eteenpäin päästäkseen. Helppoa se ei ole mutta mahdollista.

Tsemppiä tytöt

torstaina, 27. toukokuuta 2010 klo 13:49 vaniljakahvi74 kirjoitti:

Alexandra '82 ja urs, olen ollut tuossa täysin samassa tilanteessa kuin te olette nyt noin vuosi takaperin ja haluan vain sanoa teille, että tuosta pakosta voi päästä eroon.

En osaa teille sanoa miten, sillä se on kiinni jokaisesta itsestä, miten asioista ajattelee ja miten toimii ajatustensa pohjalta eteenpäin päästäkseen. Helppoa se ei ole mutta mahdollista.

Tsemppiä tytöt

Kiits tsemeistä

Syömishäiriötähän tämä jo on, vaikkei anoreksiaksi voikkaan luokitella. Mun diagnoosi oli epätyypillinensyömishäiriö, kuten varmaan suurimalla osalla, jotka ei ihan anoreksian tai bulimian muottiin uppoa.

Jos sulla on mahdollisuus saada apua, esim. yliopiston terveydenhuolto tms. niin kannattaa käyttää tilaisuus hyväkseen!

Itse kävin Syömishäiriökeskuksessa jokusen aikaa, mutta käyminen loppui, kun alkoi tuntua niin pirun kalliilta - olis pitänyt tapahtua ihmeitä hetkessä, että olis budjetti kestänyt. Mitään kunnallista apua kun en saanut - en ollut tarpeeksi sairas. Mutta kyllä tuo toki jotain apuja antoi, vaikka aikaa viimeisestä käynnistä on kohta kaksi vuotta - ja edelleen tämän kanssa taistellaan.

Mutta nyt tuntuu, että on taas päästy askel eteenpäin. Pieniä askelia ja hitaasti, mutta ehkä joku päivä se aurinkokin vielä paistaa

Tässä ketjussa on kyllä käsitelty koko kirjo syyllisyyteen liittyvää ongelmatiikkaa...Minulla syyllisyyden tunne aina aika ajoin tunkee päälle. Olen kai liiankin tiukka itselleni. Esimerkiksi jos olen syönyt / juonut liikaa nestettä kertyy kroppaan. En tästä aiheesta löytänyt viestiä mistään, voi olla että tätkin on käsitelty jossakin...
Miten te saatte "nesteet" parhaiten liikkeelle? Kyllähän oikein syödessä tilanne vähitellen korjaantuu, mutta näin syyllisyydestä kärsivän näkökulmasta "tilanteen nopea korjaaminen" kuulostaa hyvätlä ajatukselta?!

Juo runsaasti vettä ja ota luontaistuotekaupasta saatavaa AntiSalt:a.
Myös jonkinlainen liikunta pistää nesteisiin vauhtia.

Täällä kanssa yksi joka kärsii helposti kauheasta syyllisyydestä ja morkkiksesta. Esim. tänään, kun kävin va alla ja paino noussut tän viikon aikana ihan hemmetisti. Nesteitä varmasti ja saan ne pian myös pois, mutta! Se karsein juttu on ensi viikolla oleva juhannus sekä seuraavalla viikolla neljän päivän reissu miehen kanssa (meillä on hääpäivä ja sen vuoksi reissuun), jolloin syödään ja juodaan hyvin. Mitähän se vaaka sen jälkeen näyttää?! Ihan kamala ahdistus jo valmiiksi tulevista juhlista (vaikka niidenhän pitäisi olla kivoja juttuja!!) kun pelkään että paino vaan nousee ja nousee. Sitä kun on tehnyt tosi kovaa duunia tähän mennessä tiputettujen kilojen eteen, niin jotenkin tuntuu ettei sitä painonnousua mitenkään haluaisi nähdä

Jennikp, mitäs jos kuvittelisit, että olet jo ihannepainossasi. Miten söisit sen painon pitääksesi - myös juhlissa? Loppuelämää vartenhan tässä kai opetellaan syömistä, joten ei sen painon pitäisi kai tulevaisuudessakaan keikkua hirveästi, vaikka on juhlia, matkoja, ihania tarjoiluja nenän edessä useinkin. Jospa nautit ilolla kaikesta juhlaruuasta, mutta otat niitä vain vähän, sen lautasmallin mukaan - suurinpiirtein. Ainahan julissa ja matkoillakin saa myös salaattia ja marjoja/hedelmiä.

Nauttivathan ne aina normaalipainossa pysyneetkin herkkuja juhlissa, mutta näköjään ovat osanneet nauttia kohtuudella.

Kaikilla meillä on juhannus edessä, on siinä haasteensa meille herkkunassuille - tiedetään. Nyt yritän taas opetella, että "hyvin syöminen ja juominen" on terveellistä ja nautittavaa, ei ahmimista ja pinkeänä olemista.

^ Mä en ole vielä koskaan onnistunut pidemmän päälle pysymään siinä normaalipainossa, joten tavallaan en tiedä miten silloin syödään. Tai tiedän teoriassa, mutten käytännössä . Tavoitepainossa ollessani söisin kyllä juhlissa mitä haluan, mutta ehkä tosiaan yrittäisin pysyä kohtuudessa... juhannuksen ruokien suhteen en ole mitenkään huolissani, koska suunnitelluista ruoista pystyn kyllä valitsemaan sopivan kevyttä. Enemmän mietin sitä hääpäivä-reissua, siellä kun syödään joka päivä ravintoloissa... noh, niin tai näin, tiedostan kyllä että otan asian vähän turhan vakavasti ja teen vähän niinkuin kärpäsestä härkästä, mutta, se on tää mieli joka jaksaa aina veivata kaikkea niin kovasti

Ehkä yksi asia mikä stressaa mua kovasti (ja vinkkinä muille ettei niin kannata ikinä tehdä) on veto jonka olen lyönyt laihdutuksen suhteen. Mun pitää painaa 1.9. 60kg tai häviän 300e. Toki tässä on se että vastapuolen pitää olla tavoitepainossaan jotta rahan saisi, jos ei ole niin veto raukeaa. Mutta silti, tein virheen kun kuvittelin tsemppaavani itseäni kepillä. Se ei todellakaan toimi, aiheuttaa vaan stressiä! Porkkana sen sijaan toimii, sen tiedän kokemuksesta kun pari vuotta sitten mieheni löi kanssani herkkulakko-vedon jonka voitin . Eli, vaikka osaisin nyt ajatella että hei, juhannuksen ja reissun jälkeen sitten taas tiukka linja ja kyllä se paino siitä taas tippuu, niin tuo lyöty veto ei anna mun kuitenkaan ajatella niin, koska pelkään että mulle tulee lopulta "kauhea kiire" painon tiputuksessa ja homma menee mönkään. Pöh mun kanssa kun piti mennä lyömään niin typerä veto!

Mulla tuollainen veto olisi tuhoon tuomittu, sillä olen huomannu, että väsyneenä tai stressaantuneena kilot ei lähde, vaikka luulee tekevänsä ihan oikein... jostain varmaan salaa itseltään kiertää totuuden...
Mutta tsemppiä, toivottavasti onnistut...

No mie otin nyt sit kissan pöydälle vai miten sitä sanois ja laitoin viestiä tälle vedon vastapuolelle. Kysyin ihan suoraan josko peruttaisiin veto ja se sopi hänelle. Nyt sit oon vapautettu siitä sen aiheuttamasta stressistä, halleluja!!