Kävin työterveystarkastuksessa ja näistä ruokavaliojutuista jutellessa, terveydenhoitaja oli ehdottomasti sitä mieltä, että rasvan määrän päivässä pitäisi olla ehdottamasti vain 5 grammaa, sisältäen myös piilorasvan. Kerroin noudattavani pääsääntöisesti kiloklubin ruokavaliota, mutta hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että rasva vähemmäksi. Lisäksi hän suositteli käyttämään beceliä tai muuta kolestrolia alentavaa rasvaa, vaikka kolestroliarvoni ovat kohdallaan. Pieni määrä sokeria saisi sisältyä ruokavalioon, vaikkapa pala tummaa suklaata. Muuten hän oli kyllä samoilla linjoilla, monta pientä ateriaa pitämään verensokeri tasaisena ja aikaa syömiseen (joka töissä on mahdoton yhtälö) Auttaako vähärasvainen ruokavalio paremmin aikuisiän diabeteksen torjumiseen ja painonpudottamiseen?
Apua!Kävin lääkärillä ainaisen väsymyksen takia kokeitten jälkeen tuli tuomio 2 luokan diabetes. Aloitin muutava viikko sitten tämän kiloklubi homman eikä tässä ole tapahtunut paljon mitään nyt kun sain "tuomion" olen ihan hukassa harmittaa ja pelottaa tämä diabetes. Kerroin lääkärille painon pudotus tavoitteistani hän " rohkaisi" ja kertoi, että diabetikon painon pudotus on hankalaa eli paino ei niin vaan putoa vaikka ruokailutavat muuttuukin tosi rohkaisevaa! Olen tosi masentunut yritän kyllä elintapa muutosta mutta onko kellään kokemusta miten saa painoa kunnolla alas en ole repsahtanut herkutteluun vaikka mieli tekisi olen vain turhaunut kun mitään ei tapahdu ja huomautus tuli jo "klubin" puoleltakin miksi ei paino putoa!Voi harmitus
Hei!Äitini on nyt 57 ja sairastanut kakkostyypin diabetestä viisikymppisestä lähtien.Hänellä on siis ollut lääkitys jo pitkään. Viime syksynä äitini vihdoin ja viimein rupesi hoitamaan itseään (oli jo aikakin, ei pitäisi olla ainakaan taidon puutetta, hän on erikoissairaanhoitaja...) ja ryhtyi liikkumaan ja laihduttamaan. Hän on 155 cm pitkä ja painoi 78 kg. Hän pudotti painoaan 70 kiloon, ja nyt sokeriarvot on kunnossa!!!! Ei mitään piikkejä tms.! Huippua! Eli: kakkostyypin diabetes on JUURI sellainen sairaus, johon 10 % painonpudotuksellakin on parhaimmillaan radikaali merkitys.Äitini on kyllä ollut niin sitkeä sissi, että hän on käynyt syksystä lähtien JOKA IKINEN päivä n. tunnin lenkillä, jopa jouluaattona kävin hänen kanssaan lenkillä. Joten pienoinenkin painonpudotus yhdistettynä reippaaseen liikunnan lisäämiseen tekee kakkoselle ihmeitä! Kun päättää ottaa itse roolin omassa terveydenhoidossaan, ei näköjään väsy edes jokapäiväiseen lenkkeilyyn! Äitini on ihan kuin uusi ihminen. Aiemmin hän nuokkui koko ajan, ja ihmettelinkin että mikä narkolepsia hänellä on. Nyt hän ei enää ota ollenkaan minkäänsorttisia päiväunia, eli elämä on ihan uudessa uskossa.Voi että kumpa kaikki joilla on suvussa kakkostyypin diabetestä, tajuaisivat jo aiemmin esim. kolmikymppisenä ryhtyä hoitamaan sairauttaan ikään kuin ennalta, niin he säästyisivät paljolta kärsimykseltä. Olen niin monen viisi- ja kuusikymmisen nähnyt kärsivän taudista ja sen sivutaudeista. Voimia ja jaksamista, hoikistumista ja tervehtymistä!!toivottelee sekä isän että äidin puolelta kakkostyypin diabeteksen riskiä kantava
Jaa-a, voi olla, että diabeetikon on vähän hankalampi pudottaa painoaan kuin ei-diabeetikonkin, mutta enpä sanoisi, että se on tuomittu epäonnistumaan. Annabella tuossa jo kertoikin äitinsä esimerkistä, ja itse olen ollut naimisissa diabeetikon kanssa, joka tiputti ilman suuria vaikeuksia kymmenisen kiloa.Säännölliset elämäntavat ja ehkäpä muista vähän tarkempana olo laatupallukoiden ja tasaisen energiansaannin kanssa voivat olla sinulle se avain, jolla onnistut. Kärsivällisyyttä saatat myös tarvita, varsinkin nyt alussa kun opettelet sekä hoitamaan diabetestä että laihduttamaan. Siinä on hommaa, ole itsellesi armollinen! On ihan mahdollista, ettei sinulla ole nyt alussa tapahtunut paljonkaan juuri siitä syystä, etteivät sokeriarvosi ole kunnossa, mutta kun ne tasapainotetaan, mahdollisuutesi laihtua ovat aivan toiset.Voimia sinulle!
Minulla on D2, virallinen diagnoosi tuli kaksi vuotta sitten, mutta sokeriongelmia on ollut jo teinityttönä ja myös raskausaikana jolloin onnekseni riitti tiukka ruokavalio. Painoindeksini on ollut koko ajan 25 tienoilla. Heti alkuun sain metformiini lääkityksen jonka avulla selvisin puolisen vuotta. Sitten se vaihdettiin yhdistelmälääkkeeseen Avandametiiin jota popsin vuoden verran.Marraskuussa tabletit jätettiin kokonaan pois ja aloitettiin monipistoshoito pitkä- ja lyhytvaikutteisilla insuliineilla. Älä nyt säikähdä - minun insuliinihoitoni johtuu siitä, että oma insuliinituotantoni on vuosien saatossa loppunut kokonaan. Minulla ei ole muita D2:een yleisesti liittyviä vaivoja - ainakaan toistaiseksi - verenpaineeni on aina ollut paremminkin alhainen eikä kolesterolikaan ole korkealla. Ainoa altistava tekijä löytyy suvusta! Tämän kanssa voi elää lähestulkoon normaalisti ja jos sinulla ei vielä ole piikitystä, se on ihan helppoa! Älä sure! Minullekin sanoi keskussairaalan sisätautipolin lääkäri, että diabeetikon on vaikeampi laihtua kuin ei-diabeetikon, mutta ei täysin mahdotonta. Minun ainakin on todella vaikea keventyä, tuntuu ettei kilot katoa vaikka mitä tekisi! :x
Mie oon 42- vuotias kahden pienen pojun mamma (1,3 v ja melkein 5 v. ). Vahva sukurasite ja molemmilta pistoshoitoa vaativa raskausdiabetes. Viime toukokuussa lopputarkastuksessa sain kaksi vuotta aikaa tehdä elämäntaparemonttia. Painoa oli järkyt 97 kg 155 senttiseen varteen. Pienillä askelilla olen yrittänyt tepastella, pudonneita kiloja on 12, mutta kadonneita senttejä ja lisääntynyttä jaksamista ja elämäniloa paljon enemmän. Liikunnan riemu ja lähes kokonaan kadonneet vatsavaivat kannustavat jatkaamaan. Paino ei todellakaan putoa vauhdilla, mutta LOPULLISESTI. Pienillä jokapäiväisillä muutoksilla saa paljon enemmän aikaan kuin tiukalla kitukuurilla. Vaikeinta varmaan oli myöntää totuus itselle ja sanoa, ettei kukaan pysty elämääsi muuttamaan kuin minä itse. Siitä ja läheisten tuesta se lähtee! Tsemppiä!
Toki muutkin saavat kommentoida!Minulla on diabetes monipistoshoidolla. Sisätautipolin lääkäri sanoi, että diabeetikon on vaikeampi laihtua kuin ei-diabeetikon. Ylimääräistä painoa minulla on BMI:hin nähden pari kolme kiloa, mutta itse haluaisin laihtua 10 kg. Olen "laihduttanut" noita muutamaa kiloa koko aikuisikäni! Haluaisin selityksen, miksi diabeetikko laihtuu huonommin!
Hei Diana!Perusteet laihduttamisessa ovat samat normaalin sokeriaineenvaihdunnan omaavan ja diabeetikon välillä. Eli saman lainalaisuudet pätevät myös diabeetikon kohdalla. Mutta erityisesti tyypin I diabeteksen kohdalla hoito sinällään edellyyttää ruokailujen ja pistoshoidon porrastusta. Tällöin aterioiden ajankohdat ja jossain määrin myös sisältö eivät ole niin helposti muunneltavissa kuin normaalin sokeriaineenvaihdunnan kyseessä ollen. Hormonaalisesti merkittävin ero diabeetikon aineenvaihdunnassa on normaaliin sokeriaineenvaihduntaan verrattuna insuliinin "käyttäytymisessä". Kun normaalin sokeriaineenvaihdunnan omaavilla insuliinin eritys seuraa aterioita, diabeetikoilla insuliinipistoksen rytmiä seuraa aterioinnin rytmi. Tällöin esimerkiksi aterian väliinjättäminen tai sen koostumuksen suuri muuttaminen eivät onnistu samalla tavoin kuin normaalissa sokeriaineenvaihdunnassa. Jossain tapauksissa kehittyvä insuliiniresistenssi voi myös tehdä pistetyn insuliinin "huonommin toimivaksi". Edellä mainituista syistä johtuen elimistön itsensä erittämä insuliini ja elimistöön pistetty insuliini eivät välttämättä toimi aivan samankaltaisesti. Ja tämä voi edelleen myös vaikuttaa painonhallintaan, sillä onhan insuliini energianaineenvaihdunnan keskeisimpiä hormoneja. Eli diabetes itse sairautena ja insuliini hoitona vaikuttavat aineenvaihduntaan ja tekevät diabeetikon laihduttamisesta jossain määrin vaativampaa, mutta eivät estä sitä.
olen ollut viikon klubilaisena ja olen saanut syödä yltäkyllin vihreillä palloilla,mutta viime yönä jo iltayöstä verensokerini oli 5,8 ja minunhan piti juoda tuoremehua yöllä ja syödä reissumies, no sitten se oli viiden aikaan 7,1 ja aamulla 5 . johtuukohan tämä kukaties ruoka-ohjelmastani, minun on pitänyt rasvoja lisätä ja proteinija ja kasviksia entiseen ruokailuuni.saanenkohan insuliinia vähentää pistän lantusta 44 yks.ja diforminia ja amaryl.On tarkoitus maanantaina ottaa yhteys diabetesneuvojaan.
Gee hyvä, on tosi vaikea arvailla mistä sokeriarvojen heilahtelu milloinkin johtuu, ellei ole lääkäri. Minulla on pari ystävätärtä, joilla on vuosia ollut diabetes ja heidän kauttaan olen oppinut, ettei kannata uskoa kuin asiantuntijoita (lääkärit). Toinen diabeetikko saattaa tietää tosi paljon ko. taudista ja sen temppuilusta, mutta parasta aina kysyä lääkärin mielipidettä. Niinhän olet tekemässäkin ja se on viisasta se! Uskon, että pystyt hyvinkin noudattamaan klubin ohjeita ja saada hyviä tuloksia - lääkärisi varmasti kertoo, miten sinun on parasta menetellä. Hyvää kevyttä kesää sinulle! :lol:
Moikka!Tässä taannoin oli eräs diabeetikko, joka kertoi voineensa vähentää insuliiniannosta, kun noudatti klubin ohjeita ruokailussa.Tämähän on terveellistä myös heille.Vaikka sitä insuliinia voisikin vähentää, niin kannattaa tosiaan ensin keskustella hoitavan lääkärinsä tai diabeeteshoitajansa kanssa, eikä tehdä omin päin mitään.Vastaanotolla voi keskustella tästä ruokavaliosta, niin osaavat ottaa kantaa.Sokerin mittauksellahan se kuitenkin parhaiten selviää, mihin suuntaan arvot ovat menossa.
Hei Gee!Muistatan tässä kaikkia vielä diabeteksen osalta muutamista keskeisistä asioista suhteessa Kiloklubiin.Ensinnäkin, täällä annetut ravitsemusohjeet ja reseptit ovat terveellisiä ja sopivat kyllä diabeetikollekin. Mutta aina kun ravitsemuksessa tehdään muutoksia, tulee sokeritasapainoa seurata entistä tarkemmin. Sillä merkittävät ravitsemuksen muutokset todennäköisesti muuttavat myös insuliinin tarvetta. Yleensä jos ravinnon laatua saadaan paremmaksi ja nopeasti imeytyviä sokereja on vähemmän, voi insuliinin tarve pienentyä. Mutta vasteet ovat aina yksilöllisiä.Saitkin jo ohjeen kääntyä oman lääkityksestä vastaavan lääkärin tai diabeteshoitajan puoleen. Juuri heiltä saanet parhaan avun ravitsemuksen muutosten aiheuttamissa mahdollisissa insuliiniannoksen muuttamisen tarpeissa. Eli oma henkilökohtaisesta hoidosta vastaava diabeteksen ammattilainen on paras autamaan näissä kysymyksissä.Mutta laadultaan hyvä (nuo paljon puhutut virheät pallurat) toimivat hyvin myös diabeetikon ravitsemuksen suunnittelussa.
Hei,mittaa ahkerasti sokeriarvoja (aamu,ennen ruokailua,1,5t ruokailun jälkeen ja illalla ennen nukkumaan menoa)ja merkitse ne seurantavihkoon!Lääkityksessä ei saa tehdä kovin suuria ja nopeita vaihtoja annostuksessa.Diabeteshoitaja on minun mielestäni se ammattihenkilö jonka kanssa sinä suunnittelet näitä muutoksia ja hän osaa sanoa kuinka nopeasti ja missä tahdissa lääkitykseen puututaan.Tässä teamissa te kaksi päätätte paljon ja omahoito pysyy hanskassa.Lääkäriin voi tukea viimeistään silloin kun on vuosikontrolli ja lääkemääräyksiä kirjoitellaan.Onnea vaan painonpudotukseen ja sokeritasapaino kohenee!Minulla pudonnut nyt 8 kg ja Amarylia olen vähentänyt neljänneksellä sekä insuliinia pudottanut pari yksikköä.Aikaa kulunut n.4kk.Vielä edessä n.17kg.
Kiitos Tommi ja kiitos paha kommenteistanne, oli mukava lukea kannanottojanne asiasta. Olen ottanut diabeteshoitajaan yhteyttä ja seuraan sokereitani.Ne on hyvin " hanskassa " insuliinia olen vähentänyt kaksi yksikköä ja niitä olisi pitänyt varmaan nostaa koska aamu arvoni olivat jo yli 9 .Nyt ne ovat olleet 4 - 5 välillä enkä muista milloin ovat olleet niin alhaalla, vointi on ollut paljon parempi kuin ennen ja vieläpä painokin on pudonnut 3 - 4 kiloa , en oikein tiedä koska se nousee ja laskee ja taas nousee, ilmeisesti nesteen heittelee ehkä tuon kilpirauhas- vaivojenkin takia ja muiden sairauksieni takia. Mutta odotellaan miten tässä käy kaikkinensa!
Pompulalle ja sorellalle myos kiitos vastauksista! kylla se sokeri on todellakin humahtanut ja ihan hyva on ollut olo nytten, saa nahda jatkuuko se!Ruokailun jalkeisetkin arvot ovat olleet eri kymmenella kuin ennen kiloklubia!kuukauden lopussa on aika ja silloin kait katsotaan viralliset veriarvot ja soitten nakee miten todella on mennyt!
Eli onko totta, että insuliini lihottaa?!? Törmäsin meinaan tällaiseen asiaan tänään kahteen otteeseen netissä...Olen yrittänyt laihduttaa lukuisia kertoja, viimeisin kerta alkoi kaksi viikkoa sitten.Ikinä ei ole paino pudonnut kiloakaan, kuten ei nytkään.Miten te aloititte laihdutuksen? Tarkoitan, juttelitteko lekurin kanssa ensin vai ihanko itseksenne laihduttelette?Mulla on pakkomielle pitää sokerit mahdollisimman alhaalla ( ei siis hypoilla), joten ehkäpä pistän liikaa insuliinia....
Minun ymmärtääkseni riittämättömällä insuliinilla varustetun ihmisen elimistössä sokeria on niin veressä kuin pissassa. Ei siis matkalla kudoksiin, kuten tarkoitus olisi. Jos sitten insuliinia aletaan pistää niin, että verensokeri korjaantuu eikä sitä ole enää pissassa, sokeri tulee elimistön ja kudosten käyttöön. Että sillä tavoin se "lihottaa". Mutta jos ruokavalio on kunnossa ja muutenkin kaikki suht tasapainossa, ei se ole ns. lihottavaa. Olenko ymmärtänyt väärin? Jos olen niin ei se mitään, kunhan vain tietää asioiden laidan.
Kerronpa omia ajatuksia ja kokemuksia tuohon diabetekseen ja kiloklubiin! Olen liittynyt kiloklubiin heinäkuussa 2007 ja pääsääntöisesti noudattanut kiloklubin ruokaohjeita niin että pallurat ovat olleet suurelta osalta vihreitä joskus herkkupallura keltainen.No olen ollut tabletti ja insuliinihoidolla vajaa kymmenen vuotta ja aamusokerini olivat silloin heinäkuulla 2007 6,5 - 9,5 välillä ja näin ollen insuliinia olisi pitänyt aika monta yksikköä lisätä.No kävi niin että viikon ruokailtua kiloklubin mukaan niin sokeri humahti alas niin että sain insuliinia vähentää ja olen vähentänyt tähän mennessä 4 yksikköä Lantus-insuliinia ja joulukuun alussa sain vähentää amaryl-tabletin kokonaan pois ja eilen esim.iltapalan jälkeen oli verensokerini 5,4 ja ennen päivällistä 5,7 ja tänä aamuna 5,0, eli näyttää siltä että en enää tarvitse amarylliäkään.Paino on tipahtanut siitä elokuusta lähtien noin 8-9 kg.Olen kyllä liikkunutkin enemmän kolme kertaa viikossa uimahallilla vyökävelyllä ja jumpassa aina 1 tunti ja lisäksi ulkolenkkejä tehnyt.Mutta että kyllä liikunnan ja ruokavalion avulla mielestäni diabeetikkokin saa kuntoonsa parantumista, voihan olla erilaisia tapauksia. Siinäpä jotain, voisin kertoa vielä lisääkin asiaan mutta tässä tällä kertaa!
Tuohon edelliseen vielä jatkan, että kohdallani pitää muistaa että hiilareita ei syö kuin noin 160-190 välillä jos menee yli 200 niin aamusokeriin heti vaikuttaa!Mutta marjoja ja hedelmiä kestää syödä 2-3 hedelmää ja sekamarjoja ja vihanneksia 200+200+200.Että sillei! Niin otin kyllä diabeteshoitajaan yhteyden silloin kun sokeri humahti ja lääkärin ja diabeteshoitajan luvalla olen lääkkeitä vähentänyt ja kertonut kiloklubista!
Kiitän kovasti vastauksista!!NIin tosiaan unohtui sanoa, että olen 1tyypin diabeetikko, eli pelkällä insuliinilla mennään!heather
Niin minä taasen olen 2-tyypin diabeetikko.
Kun aloitin insuliinin monipistoshoidon reilu vuosi sitten painoni nousi nopeassa tahdissa muutaman kilon vaikka en lisännyt syömistä. Ilmeisesti aiemmin osa energiasta oli "valunut ohi". Nyt olen työllä ja tuskalla vihdoin viimein saanut nuo kilot (ja muutaman muunkin) pois. Olen kyllä sitä mieltä, että laihduttaminen on vaikeampaa diabeetikolla kuin "terveellä" - mutta ei mahdotonta. Lisään vielä, että lähtötilanteessa BMI oli 25, nyt hieman vähemmä.
Mikäli diabeetikko käyttää insuliinia hänen painonsa pyrkii nousemaan, mutta mahdotonta se ei ole. Tarvitaan kärsivällisyyttä ja tarkkaa ruokapäiväkirjaa. Eräs tuttavani, joka on diabeteksen vuoksi jo pyörätuolissa eikä siis voi liikkua normaalisti niin hän on pudottanut painoaan jo toistakymmentä kiloa. Hoitona insuliini.
Oikein paljon kiitoksia kaikille vastanneille!!! heather, jolta on tippunut 3 viikossa 2 kg!!
Onnea Heather! Toivoo yksi 2.tyypin diabeetikko ja - 14 kg:n myötä lääkitystä vähentänyt.
Diabeteksen riski nousee tällä palstalla tasaisesti esiin syynä alkaa laihduttaa. Joskus myös meillä tuppaa olemaan ajatus siitä, että jokin tietty tekijä aiheuttaisi diabeteksen. Törmäsin Diabetes-liiton sivuilta löytyvään testiin, ja jos diabetes huolestuttaa, voin suositella testaamaan oma sairastumisriski. Minusta testissä on erityisen hyvää se, että siitä näkee konkreettisesti, kuinka moni asia vaikuttaa mahdolliseen sairastumiseen. Valintoja vaihtelemalla myös näkee, millä keinoilla voi vaikuttaa kuinkakin paljon riskin pienentämiseksi.Jos testi kiinnostaa, klikkaa tätä linkkiä: Testaa riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen
Ladataan... Ladataan...
Hae keskusteluista 
